rintasyöpä, kivessyöpä
Kuva Shutterstock

Moni syöpä nitistettäisin ajoissa, jos naiset opisivat tuntemaan rintansa ja miehet kiveksensä jo nuorena.

Tutkimusten mukaan terveelliset elämäntavat – tupakoimattomuus, normaalipainoisuus, kasvispainotteinen ruoka, liikunnallisuus, alkoholin kohtuukäyttö – saattavat säästää syövältä. Silti joka kolmas sairastuu elämänsä aikana vähintään yhteen syöpään, osa useampaankin.

Suomessa uusia syöpiä havaitaan vuodessa yli 30 000. Yleisimmät syövät ovat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Myös ihosyöpien määrä kasvaa.

Ennusteet ovat onneksi viime vuosikymmeninä parantuneet huomattavasti: yhä useampi syöpä havaitaan jo varhain ja hoito päästään aloittamaan ajoissa. Hoidot ja lääkkeetkin ovat kehittyneet.

Vaikka syövän syntymistä ei pystyisikään estämään, ne voitaisiin havaita jo varhaisessa vaiheessa. Se edellyttää, että silmät osaa ja muistaa pitää auki muutoksille omassa ihossa ja kehossa.

–Naisten olisi hyvä oppia tuntemaan rintansa ja nuorten miesten kiveksensä, ja mennä lääkäriin aina, kun havaitsee niissä jotain poikkeavaa tai ylimääräistä, neuvoo Syöpäjärjestöjen kehittämispäällikkö Virve Laivisto.

Kivessyöpä todetaan usein jo 20–30-vuotiailla ja rintasyöpääkin on kolmekymppisillä, joten säännöllinen itsensä tarkkailu kannattaa opetella nuorena. Käytännöllisiä ohjeita tarkistusten tekemiseen löytyy esimerkiksi ilmansyopaa.fi-sivuston Tarkkaile kehoasi -osiosta.

Seulontoihin kannattaa osallistua aina kun kutsu käy. Kohdunkaulan syövän seulontaan eli papakokeeseen tulee kahden vuoden välein kutsu 30–60-vuotiaille naisille ja rintasyöpäseulaan eli mammografiaan 50–69-vuotiaille naisille.

Syövän ehkäisemiseksi on siis tehtävissä paljon. Terveellisemmät elämäntavat lisäävät samalla myös omaa virkeyttä, nostavat peruskuntoa ja ehkäisevät koko joukkoa muita sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja.

 

Lue lisää kuinka ehkäiset syöpää joka päivä Hyvä terveys 6/17. Tilaajana voit lukea lehden digilehdet.fi

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.