Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi riittää tavallinen särkylääke, milloin tarvitaan järeämpiä aseita migreeniin? Opi tunnistamaan oma päänsärkysi.

1. Särkylääkesärky

Joudun käyttämään useita kertoja viikossa reseptittä saatavia särkylääkkeitä, joskus useita päivässä. Päätä jomottaa niin, ettei työnteosta tule mitään. Kipu vain pahenee iltaa kohden. Miten saisin vähennettyä lääkkeitä ja kuitenkin säryttömän olon?

Vaikuttaa siltä, että jatkuva päänsärkysi johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Tämä tunnetaan särkylääkepäänsärkynä: kun entisten lääkkeiden vaikutus alkaa mennä ohi, joudut ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn. Tällainen särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.

Ongelmastasi ei ole kuin yksi tunnettu ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä, eikä lääkkeiden joukossa ole opiaattijohdannaisia, kodeiinia tai kofeiinia.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee. Sen jälkeen mahdollisesti tulevista päänsärkyoireista lääkäri voi todeta, mitä päänsärkysairautta sairastat, ja suunnitella siihen oikeat lääkkeet, joita sitten käytät vain satunnaisesti.

2. Jännityspäänsärky

Teen toimistotyötä ja hartiani ovat koko ajan jumissa. Iltaisin ja aamuöisin kärsin pakottavasta päänsärystä takaraivolla ja otsassa. Ovatko syynä hartiani vai onko taustalla mahdollisesti migreeniä? Onko särkylääkkeiden jatkuva napostelu turvallista, tai edes oikea hoito vaivaani?

Kysymyksesi osuu koko päänsäryn diagnostiikan vaativimpaan ongelmaan: Kumpi oli ensin, muna vai kana? Niskalihasjännitys voi laukaista migreenin, mutta toisaalta migreenisärkyyn voi liittyä niskan lihasten jännittyminen.

Kuvauksesi perusteella arvelisin, että taustalla on ensisijaisesti migreeni, koska särky on niin kovaa, että heräilet siihen aamuyöstä. Diagnoosia ei voi tehdä kirjoittamiesi tietojen perusteella. Tämäntyyppisen säryn vuoksi on hyvä käydä lääkärissä, joka harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia.

Sinulla voi olla sekä lihasjännityspäänsärky että migreeni. Sekin on mahdollista, että migreeni on aiheuttanut niskan kipuratojen herkistymisen ja siksi niska on koko ajan jumissa.

Särkylääkkeiden jatkuvan napostelun suurin haitta on maha-suolikanavan haavauman kehittyminen. Missään tapauksessa päänsärkysi hoito ei ole särkylääkkeiden jatkuva käyttö, vaan omaehtoinen rentouttava liikunta. Toimistotyötä tekevän pitäisi harrastaa niskaa ja hartioita rentouttavaa ja vahvistavaa liikuntaa, esimerkiksi sauvakävelyä. Hieronta ja fysikaaliset hoidot helpottavat oloa hetkeksi, mutta pysyviä tuloksia saadaan vain omilla ponnistuksilla.

Työtä on myös yritettävä tauottaa ja harrastaa taukovoimistelua. Kun niskan lihakset ovat kunnossa, migreenikohtausten pitäisi vähentyä. Ne pitäisi hoitaa asianmukaisella migreenilääkkeellä.

3. Alkava migreeni

Olen syksystä lähtien saanut kovia päänsärkykohtauksia: oksettaa ja tuntuu siltä kuin näkö lähtisi. Yhdellä Buranalla ei tee mitään, kaksi auttaa hetken, kun menee saman tien nukkumaan. Yölläkin heräilen mielettömään särkyyn. Aiemmin minulla ei ole ollut lainkaan päänsärkyjä. Onko tämä migreeniä? Onko tällä yhteyttä siihen, että tätini kuoli kaksi vuotta sitten, kun häneltä katkesi verisuoni päästä?

Koska kyseessä on uusi päänsärky, kannattaa tällaisten oireiden kanssa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla migreeni. Lääkäri harkitsee, ovatko lisätutkimukset tarpeellisia, ja voit saada mahdolliseen migreeniisi oikeat ja tehokkaat lääkkeet.

Näillä oireilla ei ole mitään yhteyttä tätisi aivoverenvuotoon, eikä migreeniin liity lisääntynyttä aivoverenvuodon tai ”suonen katkeamisen” riskiä. Sen sijaan varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on lievästi kohonnut riski saada aivoinfarkti eli aivoveritulppa. Tämän vuoksi migreeniä sairastavien ei pitäisi ainakaan tupakoida.

4. Periytyvä migreeni

Kuulun sukuun, jossa on paljon migreeniä. Olen itsekin kärsinyt siitä lapsesta lähtien, mutta migreeniäni ei ole koskaan tutkittu. Onko syytä jossain elämänvaiheessa selvittää asia perusteellisesti?

Jokaisen migreeniä epäilevän kannattaa käydä lääkärissä varman diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Normaali lääkärintutkimus, johon kuuluvat oireiden läpikäyminen sekä muiden sairauksien poissulkeminen, on ainoa tapa selvittää migreeni. Migreeni ei näy missään kuvissa, eivätkä veri- tai virtsakokeet varmista migreenidiagnoosia. Perinnöllisenkään migreenin olemassaoloa ei vielä voida varmistaa geenitesteillä.

Jos migreenidiagnoosisi on varma, ja sinulla on siihen toimiva hoito, lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

5. Aurallinen migreeni

Olen kärsinyt 20 vuotta, 1–5 kertaa vuodessa ”sahalaitamigreenistä”. Lähes yhtä kauan ja yhtä harvoin on esiintynyt muutaman sekunnin huimauskohtauksia, joita kutsun pyörremyrskyksi aivoissa. Onko kyse migreeniä edeltävästä oireesta, koska sen jälkeen alkaa päänsärky?

Migreenikohtauksen alkaessa esiintyy ennakko-oireita, joita ovat muun muassa väsymys, pahantuulisuus ja suklaan himo. Nämä oireet esiintyvät usein jo päivää ennen kuin varsinainen ”sahalaitamigreeni” alkaa.

Sahalaitaa tai muita vastaavia laajenevia näköoireita sanotaan esi- eli auraoireiksi. Ne kestävät 5–60 minuuttia, ja sen jälkeen tulee päänsärky.

Auraoireita on myös muunlaisia. Joskus näkökentässä esiintyy laajeneva, väreilevä pallo tai useampia palloja tai näkö vain sumenee toisesta laidasta silmää. Toisilla näkökenttään tulee vähitellen puutosalue: vastaantulijan kasvoista voi puuttua puolet tai sanomalehden tekstistä osa häviää.

Aura voi olla myös toispuoleinen puutuminen huulessa, kädessä tai jopa toispuoleinen voimattomuus kädessä. Joskus esiintyy myös sanojen löytämisen vaikeutta, ja puhe on mahdotonta.

Harvinaisissa migreenityypeissä aura voi olla myös huimausoire. Se kestää migreenin yhteydessä vähintään neljä minuuttia, ja huimausta seuraa päänsärky. Todennäköisesti tuo huimauskohtausten yhteydessä pyörremyrskyksi kuvaamasi tila aivoissa on juuri tällainen migreeniaura. Tällaista migreeniä kutsutaan basilaarimigreeniksi, koska oireet tulevat niskan puolelta tulevien aivoverisuonien alueelta.

6. Lapsen päänsärky

10-vuotias poikani valittelee usein päänsärkyä. Olen huomannut, että kohtauksia tulee varsinkin ennen kokeita tai muuten jännittäviä tilanteita. Puhe ja rauhoittelu eivät auta. Miten poikaa pitäisi lääkitä, entä tarvitseeko hän lääkärin tutkimuksia?

Pojallasi saattaa olla migreeni. Lapsilla migreenin oireet ovat usein erilaisia kuin aikuisilla ja niitä voi olla vaikea tunnistaa migreeniksi.

Migreenikohtaus laukeaa usein myös aikuisella jännittävästä tilanteesta, stressistä tai sen päättymisestä. Puheet ja rauhoittelu eivät migreeniin auta.

Lasten epäselvä päänsärky pitäisi tutkia lääkärissä. Tutkimukset voidaan hyvin aloittaa omassa terveyskeskuksessa. Migreenin diagnostiikka ja hoito sujuu siellä hyvin, ja sieltä saat tarvittaessa hyvät lääkkeet poikasi migreenikohtausten hoitoon. Ongelmallisessa tilanteessa lastenneurologi tutkii ja selvittää, mistä lapsen päänsärky johtuu ja miten lasta hoidetaan.

Hyvän Terveyden kysymyksiin vastasi dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä HYKSin neurologian klinikasta.

Näin tunnistat lihasjännityssäryn

  • vähitellen iltaa kohden paheneva, tasainen, puristava tai kiristävä särky takaraivolla tai ohimolla
  • joskus myös yöllistä käsien puutumista tai huimausta seisomaan noustessa
  • ei pahoinvointia tai oksentelua
  • liikunta, venyttely ja voimistelu helpottavat
  • hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä korkeintaan viiden päivän ajan, joskus lisäksi lihasta rentouttava lääke
  • lisäapua rentoutumisesta, fysikaalisista hoidoista tai akupunktiosta

Näin tunnistat migreenin

  • kohtauksittaista, sykkivää ja toispuoleista päänsärkyä
  • usein muitakin oireita, kuten pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä
  • laukaisevia tekijöitä mm. stressi tai sen hellittäminen, unettomuus, kuukautiset ja alkoholi
  • estrogeenihormoni herkistää migreenille, siksi naisilla yleisempää kuin miehillä
  • hoito särkylääkkeillä, tarvittaessa migreenin täsmälääkkeillä (triptaanit), estolääkitys usein toistuviin kohtauksiin
  • ei lisää aivoverenvuodon riskiä

 

Kostutus auttaa korvienkin kuivuuteen ja kutinaan.

Korvien kutina piinaa erityisesti atoopikkoja, joihin kuuluu meistä joka viides. Erityisesti, kun ilman kosteuspitoisuus on pieni, iho on tavallistakin ärtyvämpi.

Kutina saattaa kertoa allergisesta ihosairaudesta, kuten atopiasta tai psoriasiksesta. Atooppinen iho on kuiva, herkkä ja hilseilevä.

Kutina voi johtua myös korvakäytävän eli ulkokorvan tulehduksesta. Pitkittynyt ulkokorvan tulehdus ei johdu bakteereista vaan ihon ärtymisestä. Se on yleinen kesällä, kun korviin menee uidessa vettä.

Korvien raapiminen ja kaivaminen voi houkutella, mutta sitä kannattaa välttää, koska korvakäytävän iho rikkoutuu helposti ja siihen pesiytyy bakteereja tai sieniä. Joskus kutinan taustalla on lisääntynyt korvavahan muodostus.

Hoito

Öljyiset korvatipat kosteuttavat korvakäytävää ja vähentävät veden pääsyä suoraan kontaktiin korvakäytävän ihon kanssa. Jos iho on kovin ärtynyt, kortisonia ja antiseptistä ainetta sisältävät korvatipat auttavat.

Ylimääräisen korvavahan poistamiseen kannattaa kokeilla vahaa liuottavia korvatippoja. Joskus korvavaha on niin juuttunut korvakäytävään, että sen poistamiseen tarvitaan lääkärin apua. Lääkäri tai hoitaja voi huuhtoa tulehtuneen korvakäytävän lämpimällä keittosuolaliuoksella tai vedellä. Tämän jälkeen korvakäytävä kuivataan, useimmiten imua käyttäen.

Ennaltaehkäisy

Joillakin vettä jää helposti korvakäytävään uinnin tai suihkun jälkeen. Silloin kannattaa käyttää esimerkiksi muotoutuvia korvasuojia. Öljypitoiset tipat saattavat vähentää myös ihon ärsytystä. Korvia ei saa kaivaa!

 

Äitini sai vastaanottoapulaiselta ohjeen, että juo vettä enemmän, niin hemoglobiinisi laskee. Äitini (80 v) hemoglobiini on 160 ja hän on huolissaan, että saa veritulpan. Oliko neuvo pätevä?

Hemoglobiini (Hb) on punasolujen sisältämä valkuaisaine, joka sitoo happea veren kiertäessä keuhkoissa ja luovuttaa sitä muissa kudoksissa. Äitinne Hb on viitearvon ylärajalla (yläraja on 155—160 g/l). Koska viitearvot on määritetty siten, että 95 % terveistä asettuu kyseiselle alueelle, aina on yksilöitä, joilla laboratorioarvo osuu hiukan viitealueen ulkopuolelle ilman, että se merkitsisi mitään sairautta.

Hb-arvo voi olla koholla, jos potilas on kuivunut esim. kuumeen tai ripuloinnin takia. Silloin pitää juoda enemmän. Muuten on parasta mitoittaa juominen janon mukaan. Helteellä ja liikunnan yhteydessä on toki huolehdittava nesteen saannista.

Hb-taso 160 g/l ei vielä altista veritulpalle. Lievästi koholla oleva Hb on syytä pyytää tarkistamaan vaikkapa muutaman kuukauden kuluttua – tai aiemminkin, jos äitinne yleisvointi on huonontunut. Hemoglobiini voi nousta muun sairauden seurauksena, jos kudokset kärsivät hapenpuutteesta. Joskus luuydin tuottaa itsenäisestikin liikaa punasoluja (ns. polysytemia vera). Jos Hb nousee edelleen, selvittelyt korkeahkosta hemoglobiinista voidaan tehdä omalla terveysasemalla.

 

 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Paitani on läpimärkä noin 20 minuutin kävelyn jälkeen. Hikoilu on niin runsasta, että saa melkein vettä vääntää paidasta, ja hiki haisee tosi pahalle, kertoo vaimonikin. Normaalisti en muuten hikoile. Minulla ei myöskään ole yöhikoilua. Miksi hikoilen liikaa vain liikkuessa?

Hikoilu on osa kehon lämmönsäätelyä. Ruumiinlämmön noustessa, esim. liikunnan yhteydessä, keho pyrkii tasaamaan lämpötilan lisäämällä nesteen siirtymistä iholle hikirauhasten kautta.

Hiki itsessään on täysin hajutonta, mutta suurten hikirauhasten alueella kainaloissa, nivusissa ja sukupuolielinten ympärillä ihon omat bakteerit alkavat hajottaa hikeä, jonka seurauksena muodostuu haju. Sen voimakkuuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kehon nestetasapaino ja tietyt ravintoaineet (valkosipuli, alkoholi, voimakkaat mausteet).

Hikoilun määrä vaihtelee. Kuume, pitkittyneet tulehdussairaudet, kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes, uniapnea, sydämen vajaatoiminta ja tietyt muut sairaudet sekä jotkut lääkeaineet (esim. beetasalpaajat ja masennuslääkkeet) voivat aiheuttaa poikkeavaa hikoilua, mutta tällöin sitä esiintyy myös muissa tilanteissa kuin liikkuessa. Kysyjän tapauksessa ei ilmene seikkoja, jotka herättäisivät epäilyn sairaudesta liikahikoilun taustalla.

Liikkuessa tapahtuva runsas hikoilu voi liittyä huonoon kuntoon tai ylipainoon, mutta se voi olla myös normaali ominaisuus. Liika vaatetus lisää hikoilua, koska se nostaa kehon lämpötilaa. Hien voimakas haju voi liittyä liian vähäiseen nesteen nauttimiseen.

Liikahikoiluun voi kokeilla apteekista saatavia antiperspirantteja. Antiperspirantin ja deodorantin yhdistelmä vähentää sekä hikoilua että hien hajua.

Liikahikoilua voidaan hoitaa myös tietyillä lääkkeillä ja botox-pistoksilla, jotka annetaan liikaa hikoileville alueille. Kysyjän tapauksessa näihin hoitokeinoihin ei todennäköisesti ole tarpeen ryhtyä, koska liikahikoilua ei esiinny muutoin kuin liikkuessa.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Minulla todettiin osteopenia, vaikka syytä siihen ei pitäisi olla. Elän kaikin puolin terveellisesti: syön monipuolisesti ja liikun enkä tupakoi. Minulla on perinnöllinen sepelvaltimotauti ja olen menossa pallolaajennukseen. Luulääke denosumabin (Prolia) aloitus arveluttaa sen haittavaikutusten takia. Mistä tällainen osteopenia tulee, kun kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ruoasta ja purkista on ollut riittävä. Liikun jopa vaativaan tyyliin kuusi kertaa viikossa. 

 

Luun mineraalitiheys alkaa pienentyä keskimäärin 40 ikävuoden jälkeen. Tiheyttä voidaan mitata röntgenabsorbtiomenetelmällä (DEXA), jossa tiheyden alenema -1,0 ja -2,5 välille on määritelty osteopeniaksi ja tätä suurempi alenema osteoporoosiksi. Osteoporoosin asteelle edenneeseen luuston tiheyden alenemaan liittyy murtumariski. Osteoporoosia edeltää osteopenia, mutta kaikille, joilla osteopenia todetaan, ei kehity osteoporoosia.

Osteopenia kuten osteoporoosikin esiintyy yleisimmin vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Ne ovat yhteydessä estrogeenituotannon vähenemiseen. Osteope­niaa lisää vähäinen liikunta, runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja kortisonilääkitys. Painoa kannatteleva liikunta, kuten juoksu, suojaa pyöräilyä ja uimista tehokkaammin osteopenialta.

Toisaalta on hyvä muistaa, että jatkuva liian kova liikunta ja liian vähäinen energian saanti ruoasta voi vähentää estrogeenituotantoa. Nuorehkoilla, paljon kestävyysliikuntaa harrastavilla hoikilla naisilla löytyy melko usein osteopeniaa. Suolistosairauksiinkin liittyy osteopeniaa. Osteopenia on myös osa normaalia ikääntymistä.

On myös esitetty ettei koko osteopenia termiä pitäisi käyttää, koska se ei ole varsinainen sairaus. Asiantuntijat ovat myös esittäneet, ettei luuston tiheysmittauksia pitäisi tehdä ilman perusteita etenkään nuorehkoille (alle 70-vuotiaille), joilla ei ole erityisiä osteoporoosille altistavia tekijöitä. Selviä perusteita mittaukseen ovat lonkka ja nikamamurtuma, pitkäaikaiset tulehdukselliset sairaudet ja sisäinen kortisonilääkitys sekä tietyt umpieritysrauhasten ja suoliston sairaudet.

Osteopeniassa suositellaan riittävästä D-vitamiinin ja kalsiumin saannista huolehtimista sekä terveelliisä elämäntapoja, jotka edistävät luun vahvistumista. Osteopenia ei ole syy käyttää luulääke Prolia. Erityistilanteissa, kuten kortisonilääkityksen aikana tai jo tapahtuneiden murtumien takia, sen käyttö voi olla perusteltua osteopeniassakin.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Deetä 100 mcg päivässä

D-vitamiinin riittävää saantia ei voi edes arvioida saantisuosituksia noudattamalla,. Mittaus on ainoa oikea ja luotettava keino. D-vitamiinin saantisuositukset ovat lääketeollisuuden lobbauksen tulosta. Voimassa olevien suositusten mukaisilla D-vitamiinimäärillä ei ole merkittävää haittaa lääkeiden myynnille eikä ihmisten vähemmälle sairastamiselle. Miksi hauraat luut on miljoonalla suomalaisella? Haurastuneet luut ja kovat kivut oli minullakin, mutta ei ole enää.

Vierailija

K2 (mk4 muodossa) vitamiinia ja magneesiumia ja äkkiä. Kalsiumin sijaan kalsiumsitraattia. 

Lisäksi kannattaa käyttää CLA:ta hormoonituotantoon (voi aiheuttaa suurissa annoksissa vaihdevuosioireita ja miehille testosteronin kohoamista)

T: Entinen ostepoorosi ->ostepenia->hyvät luut