Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi riittää tavallinen särkylääke, milloin tarvitaan järeämpiä aseita migreeniin? Opi tunnistamaan oma päänsärkysi.

1. Särkylääkesärky

Joudun käyttämään useita kertoja viikossa reseptittä saatavia särkylääkkeitä, joskus useita päivässä. Päätä jomottaa niin, ettei työnteosta tule mitään. Kipu vain pahenee iltaa kohden. Miten saisin vähennettyä lääkkeitä ja kuitenkin säryttömän olon?

Vaikuttaa siltä, että jatkuva päänsärkysi johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Tämä tunnetaan särkylääkepäänsärkynä: kun entisten lääkkeiden vaikutus alkaa mennä ohi, joudut ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn. Tällainen särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.

Ongelmastasi ei ole kuin yksi tunnettu ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä, eikä lääkkeiden joukossa ole opiaattijohdannaisia, kodeiinia tai kofeiinia.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee. Sen jälkeen mahdollisesti tulevista päänsärkyoireista lääkäri voi todeta, mitä päänsärkysairautta sairastat, ja suunnitella siihen oikeat lääkkeet, joita sitten käytät vain satunnaisesti.

2. Jännityspäänsärky

Teen toimistotyötä ja hartiani ovat koko ajan jumissa. Iltaisin ja aamuöisin kärsin pakottavasta päänsärystä takaraivolla ja otsassa. Ovatko syynä hartiani vai onko taustalla mahdollisesti migreeniä? Onko särkylääkkeiden jatkuva napostelu turvallista, tai edes oikea hoito vaivaani?

Kysymyksesi osuu koko päänsäryn diagnostiikan vaativimpaan ongelmaan: Kumpi oli ensin, muna vai kana? Niskalihasjännitys voi laukaista migreenin, mutta toisaalta migreenisärkyyn voi liittyä niskan lihasten jännittyminen.

Kuvauksesi perusteella arvelisin, että taustalla on ensisijaisesti migreeni, koska särky on niin kovaa, että heräilet siihen aamuyöstä. Diagnoosia ei voi tehdä kirjoittamiesi tietojen perusteella. Tämäntyyppisen säryn vuoksi on hyvä käydä lääkärissä, joka harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia.

Sinulla voi olla sekä lihasjännityspäänsärky että migreeni. Sekin on mahdollista, että migreeni on aiheuttanut niskan kipuratojen herkistymisen ja siksi niska on koko ajan jumissa.

Särkylääkkeiden jatkuvan napostelun suurin haitta on maha-suolikanavan haavauman kehittyminen. Missään tapauksessa päänsärkysi hoito ei ole särkylääkkeiden jatkuva käyttö, vaan omaehtoinen rentouttava liikunta. Toimistotyötä tekevän pitäisi harrastaa niskaa ja hartioita rentouttavaa ja vahvistavaa liikuntaa, esimerkiksi sauvakävelyä. Hieronta ja fysikaaliset hoidot helpottavat oloa hetkeksi, mutta pysyviä tuloksia saadaan vain omilla ponnistuksilla.

Työtä on myös yritettävä tauottaa ja harrastaa taukovoimistelua. Kun niskan lihakset ovat kunnossa, migreenikohtausten pitäisi vähentyä. Ne pitäisi hoitaa asianmukaisella migreenilääkkeellä.

3. Alkava migreeni

Olen syksystä lähtien saanut kovia päänsärkykohtauksia: oksettaa ja tuntuu siltä kuin näkö lähtisi. Yhdellä Buranalla ei tee mitään, kaksi auttaa hetken, kun menee saman tien nukkumaan. Yölläkin heräilen mielettömään särkyyn. Aiemmin minulla ei ole ollut lainkaan päänsärkyjä. Onko tämä migreeniä? Onko tällä yhteyttä siihen, että tätini kuoli kaksi vuotta sitten, kun häneltä katkesi verisuoni päästä?

Koska kyseessä on uusi päänsärky, kannattaa tällaisten oireiden kanssa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla migreeni. Lääkäri harkitsee, ovatko lisätutkimukset tarpeellisia, ja voit saada mahdolliseen migreeniisi oikeat ja tehokkaat lääkkeet.

Näillä oireilla ei ole mitään yhteyttä tätisi aivoverenvuotoon, eikä migreeniin liity lisääntynyttä aivoverenvuodon tai ”suonen katkeamisen” riskiä. Sen sijaan varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on lievästi kohonnut riski saada aivoinfarkti eli aivoveritulppa. Tämän vuoksi migreeniä sairastavien ei pitäisi ainakaan tupakoida.

4. Periytyvä migreeni

Kuulun sukuun, jossa on paljon migreeniä. Olen itsekin kärsinyt siitä lapsesta lähtien, mutta migreeniäni ei ole koskaan tutkittu. Onko syytä jossain elämänvaiheessa selvittää asia perusteellisesti?

Jokaisen migreeniä epäilevän kannattaa käydä lääkärissä varman diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Normaali lääkärintutkimus, johon kuuluvat oireiden läpikäyminen sekä muiden sairauksien poissulkeminen, on ainoa tapa selvittää migreeni. Migreeni ei näy missään kuvissa, eivätkä veri- tai virtsakokeet varmista migreenidiagnoosia. Perinnöllisenkään migreenin olemassaoloa ei vielä voida varmistaa geenitesteillä.

Jos migreenidiagnoosisi on varma, ja sinulla on siihen toimiva hoito, lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

5. Aurallinen migreeni

Olen kärsinyt 20 vuotta, 1–5 kertaa vuodessa ”sahalaitamigreenistä”. Lähes yhtä kauan ja yhtä harvoin on esiintynyt muutaman sekunnin huimauskohtauksia, joita kutsun pyörremyrskyksi aivoissa. Onko kyse migreeniä edeltävästä oireesta, koska sen jälkeen alkaa päänsärky?

Migreenikohtauksen alkaessa esiintyy ennakko-oireita, joita ovat muun muassa väsymys, pahantuulisuus ja suklaan himo. Nämä oireet esiintyvät usein jo päivää ennen kuin varsinainen ”sahalaitamigreeni” alkaa.

Sahalaitaa tai muita vastaavia laajenevia näköoireita sanotaan esi- eli auraoireiksi. Ne kestävät 5–60 minuuttia, ja sen jälkeen tulee päänsärky.

Auraoireita on myös muunlaisia. Joskus näkökentässä esiintyy laajeneva, väreilevä pallo tai useampia palloja tai näkö vain sumenee toisesta laidasta silmää. Toisilla näkökenttään tulee vähitellen puutosalue: vastaantulijan kasvoista voi puuttua puolet tai sanomalehden tekstistä osa häviää.

Aura voi olla myös toispuoleinen puutuminen huulessa, kädessä tai jopa toispuoleinen voimattomuus kädessä. Joskus esiintyy myös sanojen löytämisen vaikeutta, ja puhe on mahdotonta.

Harvinaisissa migreenityypeissä aura voi olla myös huimausoire. Se kestää migreenin yhteydessä vähintään neljä minuuttia, ja huimausta seuraa päänsärky. Todennäköisesti tuo huimauskohtausten yhteydessä pyörremyrskyksi kuvaamasi tila aivoissa on juuri tällainen migreeniaura. Tällaista migreeniä kutsutaan basilaarimigreeniksi, koska oireet tulevat niskan puolelta tulevien aivoverisuonien alueelta.

6. Lapsen päänsärky

10-vuotias poikani valittelee usein päänsärkyä. Olen huomannut, että kohtauksia tulee varsinkin ennen kokeita tai muuten jännittäviä tilanteita. Puhe ja rauhoittelu eivät auta. Miten poikaa pitäisi lääkitä, entä tarvitseeko hän lääkärin tutkimuksia?

Pojallasi saattaa olla migreeni. Lapsilla migreenin oireet ovat usein erilaisia kuin aikuisilla ja niitä voi olla vaikea tunnistaa migreeniksi.

Migreenikohtaus laukeaa usein myös aikuisella jännittävästä tilanteesta, stressistä tai sen päättymisestä. Puheet ja rauhoittelu eivät migreeniin auta.

Lasten epäselvä päänsärky pitäisi tutkia lääkärissä. Tutkimukset voidaan hyvin aloittaa omassa terveyskeskuksessa. Migreenin diagnostiikka ja hoito sujuu siellä hyvin, ja sieltä saat tarvittaessa hyvät lääkkeet poikasi migreenikohtausten hoitoon. Ongelmallisessa tilanteessa lastenneurologi tutkii ja selvittää, mistä lapsen päänsärky johtuu ja miten lasta hoidetaan.

Hyvän Terveyden kysymyksiin vastasi dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä HYKSin neurologian klinikasta.

Näin tunnistat lihasjännityssäryn

  • vähitellen iltaa kohden paheneva, tasainen, puristava tai kiristävä särky takaraivolla tai ohimolla
  • joskus myös yöllistä käsien puutumista tai huimausta seisomaan noustessa
  • ei pahoinvointia tai oksentelua
  • liikunta, venyttely ja voimistelu helpottavat
  • hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä korkeintaan viiden päivän ajan, joskus lisäksi lihasta rentouttava lääke
  • lisäapua rentoutumisesta, fysikaalisista hoidoista tai akupunktiosta

Näin tunnistat migreenin

  • kohtauksittaista, sykkivää ja toispuoleista päänsärkyä
  • usein muitakin oireita, kuten pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä
  • laukaisevia tekijöitä mm. stressi tai sen hellittäminen, unettomuus, kuukautiset ja alkoholi
  • estrogeenihormoni herkistää migreenille, siksi naisilla yleisempää kuin miehillä
  • hoito särkylääkkeillä, tarvittaessa migreenin täsmälääkkeillä (triptaanit), estolääkitys usein toistuviin kohtauksiin
  • ei lisää aivoverenvuodon riskiä

 

Kommentit (0)

Voiko Fluvastatin mylan -kolesterolilääke aiheuttaa jalkojen särkyä ja turvotusta? Minulla ovat erityisesti jalan päälliset olleet kipeänä kauan. Mikä helpottaisi?

Lääkkeen vaikuttavaan aineeseen fluvastatiiniin, kuten kaikkiin muihinkin statiineihin, voi liittyä haittavaikutuksena lihasoireita, kuten lihaskipua ja -heikkoutta. Jalkojen turvotusta ei ole mainittu kyseisen lääkevalmisteen tuotetiedoissa. Särkyjen ja turvotuksien taustalla voi olla lukuisia muita syitä, minkä vuoksi suosittelen keskustelemaan oireista lääkärin kanssa. Hän voi selvittää vaivojen taustalla olevan syyn, ja hoito suunnitellaan sen mukaisesti.

Jalkaterän kiputilat saattavat johtua luiden, lihaksien, jänteiden, hermojen tai verenkierron ongelmista. Jalkaterän paikallisen turvotuksen taustalla voi olla esimerkiksi nivelreuma tai kihti. Jalkojen turvotusta taas aiheuttavat esimerkiksi alaraajojen laskimoiden tai sydämen vajaatoiminta. Lääkkeistä etenkin verenpaineen ja sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyt kalsiumsalpaajat voivat lisätä turvotuksia.
 

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Kommentit

Vaihtamalla paranee
Viesti

Kannattaa vaihtaa statiinit kasviksiin. Statiineista hyötyy vain 1% niitä syövistä, mutta juuri uutisoidun tuoreen tutkimuksen mukaan runsaasta kasviksien syöjistä hyötyy 4%. Eikä ole pahoja sivuvaikutuksia kuten suuresti kohonnutta diabeteksen riskiä ja lihaskipuja tai -rappeumia.

Kuulon arvon ymmärtää vasta, kun sen menettää. Ja kun niin käy, kuulolaitteeseen kannattaa suhtautua kuin silmälaseihin - hyvänä apukeinona.

Oletko tullut ajatelleeksi, miten paljon elämästäsi ja arkisista tapahtumista perustuu kuuloosi? Kuuloa tarvitaan ja käytetään silloinkin, kun ei tarvitsisi ”kuulla” mitään.

— Saamme niin paljon tietoa ympäröivästä maailmasta kuulon avulla, että kun se heikkenee, tuntuu kuin jotakin aivan itsestään selvää katoaisi ulottuviltamme. Siksi kuulovamma aiheuttaa usein ulkopuolisuuden tunnetta ja jopa masennusta, sanoo Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.

Kaikenikäisten korvien uhka

Kuuloa mitataan desibeleillä. Normaalin rajana pidetään kykyä kuulla 10—20 desibelin voimakkuudella kuuluvaa ääntä. Jos puhekuulon kynnystaso on noussut noin 30 desibeliin, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta: silloin on jo vaikeuksia seurata keskustelua.

Ikäkuulo on kansantauti, mutta myös nuorten korvat ovat kovilla.

— Etenkin melun aiheuttamat kuulovammat lisääntyvät, kun nuoret riskeeraavat aistinsa festareilla, musiikkiklubeilla ja kuuntelemalla korvanapeilla musiikkia liian kovaa soittimistaan ja kännyköistään.

Pekka Lapinleimu kannustaa kuulotutkimuksiin ajoissa, jos kuulo alkaa epäilyttää. Lääkäriin on hyvä lähteä, kun toisen puheesta ei saa kunnolla selvää, TV:n ääntä joutuu säätämään kovemmalle, puhelimen soittoääntä tai ovikelloa ei kunnolla kuule tai hälyisät olosuhteet tuntuvat entistä rasittavammilta.

— Kuulonsuojaus on kaikenikäisten juttu. Vältä melua ja hanki kunnolliset korvatulpat tai kuulosuojaimet tilaisuuksiin, joissa äänet tuntuvat kovilta. Korvien soiminen on aina merkki kuulon rasittumisesta. Anna kuulollesi myös säännöllistä lepoa, Lapinleimu sanoo.

Kuulokoje kuin silmälasit

Huonokuuloisuus on lisääntymässä. Jonkin asteinen kuulonalenema on jo noin 750 000 suomalaisella, ja heistä vajaa puolet hyötyisi kuulokojeen käytöstä. Kuulokojeiden käyttö on kuitenkin monelle vaikea asia ja sitä kantaa vain noin 100 000 huonokuuloista.

— Onko kuulokojeen käyttäminen hävettävämpää kuin väärin kuuleminen, kysyy lääketieteen lisensiaatin Jaakko Salonen.

Väitöstutkimuksessa hän tutki kuulohäiriöiden yleisyyttä ja vaikutusta ikääntyvien elämänlaatuun Suomessa. Ihmisistä, joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes käytti kuulokojettaan vain harvoin tai ei lainkaan.

— Sisäkorvan rappeutumista ja kuulon heikkenemistä tapahtuu meillä kaikilla. Käytännössä kuulo¬vika tulee jokaiselle, joka vain elävää riittävän pitkään. Todennäköisesti hoitoa vaativa kuulovika on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista, Salonen kertoo.

Kuulon heiketessä elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käyttö. Salosen mukaan kuulokojetta käyttämättömillä yksinäisyys ja motivaation puute olivat yleisempiä kuin kojetta käyttävillä. Monelle kuulokoje tuntuu kuitenkin olevan edelleen vahva symboli vanhenemisesta.

— Päästäänkö lähitulevaisuudessa siihen, että huonokuuloisuus on normaalia ja hyväksyttyä myös itsellä, ja että kuulokoje on samanlainen apuväline kuin silmälasit? Lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opettelevat sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.

Kuulokojeen saa ilmaiseksi erikoissairaanhoidosta, jos tutkimuksissa on havaittu raja-arvot täyttävä kuulon¬alenema. Kojemalleja on useita, joista valitaan se, jonka äänimaailma miellyttää potilasta. Laitteen mahdolliset lisäominaisuudet katsotaan tarpeen mukaan, riippuen kuuloprofiilista, kuunteluolosuhteista ja kuulemisen vaatimuksista.

Kuulokojeen voi hankkia myös yksityisesti. Hinnat ovat noin 1 000 eurosta ylöspäin, eikä julkinen terveydenhuolto korvaa yksityisen kuulokojeen hankintaa.
 

 Asiantuntijat: Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu ja lääketieteen lisensiaatti Jaakko Salonen.

Kommentit

Minulla diagnosoitiin 9-vuotiaana Aspergerin syndrooma. Nyt olen 19-vuotias enkä ole vuosiin kokenut olevani mitenkään erilainen muihin verrattuna. Ilmeisestikään kukaan ole huomannut minun aspergeriuttani, koska kaikki ovat kovasti ihmetelleet, jos olen kertonut asiasta. Mietinkin, että onko diagnoosia mahdollista kumota, jääkö siitä mitään merkintää potilashistoriaani ja olenko oikeutettu esimerkiksi henkivakuutukseen samoin ehdoin kuin normaalit henkilöt?

Lääkäri asettaa diagnoosin sitä varten, että potilasta osattaisiin auttaa. Diagnoosin avulla voidaan selvittää, mitä samantapaisista tapauksista tiedetään: miten sairaus tai häiriö yleensä etenee tai muuttuu, ja minkälainen hoito tai kuntoutus on tehokasta.

Kun sait Asperger-diagnoosin 9-vuotiaana, sinulla oli varmaankin oireita, jotka haittasivat sinua tai lähiympäristöäsi. Olemme kaikki omanlaisiamme ja raja normaaliin ei ole helppoa arvioida. Kuormitustekijät elämässä voivat aiheuttaa käyttäytymispiirteiden vahvistumista ja ongelmia.

Yleensä Asperger-henkilöillä on hankaluutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Heillä on myös epätavallisia, intensiivisiä kiinnostuksen kohteita ja jäykkää tai kaavamaista käyttäytymistä. Osa Asperger- henkilöistä kärsii myös aistien yli- tai aliherkkyyksistä. Koska Asperger-lapset käyttäytyvät persoonallisesti, heitä saatetaan helposti kiusata koulussa.

Asperger-ihmisten kuntoutuksessa kehitetään mm. vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja, tunteiden tunnistamista ja oman toiminnan ohjausta. Voi olla, että erikoiset piirteet ajan oloon vähenevät tai ainakin lakkaavat tuottamasta suurempia haittoja. Tällöin diagnoosi tulee tarpeettomaksi.

Vaikka et enää ehkä täytä Asperger-diagnoosin kriteereitä, historiaasi et voi muuttaa. En usko, että diagnoosin poistamisesta olisi merkittävää hyötyäkään. Vain sinua hoitavat ammattilaiset saavat tutkia potilasasiakirjojasi, ja hekin vain siitä syystä, että he osaisivat auttaa sinua.

Vakuutusyhtiöiden suhteen kannatan rehellistä ja avointa kommunikaatiota. Vakuutukset ovat liiketoimintaa, ja vakuutus­yhtiöllä on oikeus päättää, kenelle ja millä ehdoilla vakuutus myönnetään. En kuitenkaan usko, että lapsuuden Asperger-diagnoosisi estäisi sinua saamasta henkivakuutusta. Aspergerin syndroomaan ei ole yhdistetty merkittävää ennenaikaista kuolleisuutta.
 

Elina Hermanson
lastentautien erikoislääkäri ja nuorisolääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit

Ottaessani, esim. täyden kahvikupin käteeni, käteni alkavat täristä. Kun yritän estää sitä, niin tärinä vain yltyy. Mikä avuksi?

Lihaksia liikuttaessa – kuten juuri ottaessa kahvikupin käteen – ilmenevän vapinan yleisin syy on nk. essentielli (”sisäsyntyinen”) vapina, joka on periytyvä ominaisuus.

Vapina voi alkaa jo nuorena, mutta useimmiten se ilmenee keski-iässä. Essentielli vapina ei ole osoitus psyykkisistä ongelmista. Sen sijaan kahvikutsuihin tai muihin julkisiin esiintymisiin liittyvä psyykkinen jännitys ja tahattoman vapinan herättämä häpeän tunteet yleensä pahentavat vapinaa.

Essentielli vapina ei ole vaarallinen oire eikä oire alkavasta neurologisesta sairaudesta. Sen sijaan iäkkäillä ihmisillä alkava lepo- ja liikevapina voivat olla alkavan Parkinsonin sairauden oire.

Essentielliä vapinaa voidaan hoitaa beetasalpaajalääkkeillä (propranololi, sotaloli, timololi). Niitä otetaan joko säännöllisesti tai tarvittaessa noin tuntia ennen vapinaa lisääviä tilanteita. Vapinan ymmärtäminen perinnöllisenä ja tahattomana vähentää vapinaan liittyvää ja sitä pahentavia häpeän tunteita. Paras tapa vähentää vapinaa helposti pahentavaa turhaa häpeää on kertoa muille oireen luonteesta.
 

 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kommentit

Ilman lääkkeitä
Viesti

Minulla oli parikymppisenä kahvikuppineuroosi. Pääsin siitä eroon yksinkertaisella keinolla: kun tärinä alkoi, suutuin itselleni ja kirosin mielessäni, että s******* idiootti, nyt kyllä lopetat tuon! Toistin mielessäni tuota mantraa joka kerta, kun tärinä alkoi. Ja sehän toimi!