Tunnista päänsärkysi, löydä oikea apu

Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi riittää tavallinen särkylääke, milloin tarvitaan järeämpiä aseita migreeniin? Opi tunnistamaan oma päänsärkysi.

1. Särkylääkesärky

Joudun käyttämään useita kertoja viikossa reseptittä saatavia särkylääkkeitä, joskus useita päivässä. Päätä jomottaa niin, ettei työnteosta tule mitään. Kipu vain pahenee iltaa kohden. Miten saisin vähennettyä lääkkeitä ja kuitenkin säryttömän olon?

Vaikuttaa siltä, että jatkuva päänsärkysi johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Tämä tunnetaan särkylääkepäänsärkynä: kun entisten lääkkeiden vaikutus alkaa mennä ohi, joudut ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn. Tällainen särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.

Ongelmastasi ei ole kuin yksi tunnettu ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä, eikä lääkkeiden joukossa ole opiaattijohdannaisia, kodeiinia tai kofeiinia.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee. Sen jälkeen mahdollisesti tulevista päänsärkyoireista lääkäri voi todeta, mitä päänsärkysairautta sairastat, ja suunnitella siihen oikeat lääkkeet, joita sitten käytät vain satunnaisesti.

2. Jännityspäänsärky

Teen toimistotyötä ja hartiani ovat koko ajan jumissa. Iltaisin ja aamuöisin kärsin pakottavasta päänsärystä takaraivolla ja otsassa. Ovatko syynä hartiani vai onko taustalla mahdollisesti migreeniä? Onko särkylääkkeiden jatkuva napostelu turvallista, tai edes oikea hoito vaivaani?

Kysymyksesi osuu koko päänsäryn diagnostiikan vaativimpaan ongelmaan: Kumpi oli ensin, muna vai kana? Niskalihasjännitys voi laukaista migreenin, mutta toisaalta migreenisärkyyn voi liittyä niskan lihasten jännittyminen.

Kuvauksesi perusteella arvelisin, että taustalla on ensisijaisesti migreeni, koska särky on niin kovaa, että heräilet siihen aamuyöstä. Diagnoosia ei voi tehdä kirjoittamiesi tietojen perusteella. Tämäntyyppisen säryn vuoksi on hyvä käydä lääkärissä, joka harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia.

Sinulla voi olla sekä lihasjännityspäänsärky että migreeni. Sekin on mahdollista, että migreeni on aiheuttanut niskan kipuratojen herkistymisen ja siksi niska on koko ajan jumissa.

Särkylääkkeiden jatkuvan napostelun suurin haitta on maha-suolikanavan haavauman kehittyminen. Missään tapauksessa päänsärkysi hoito ei ole särkylääkkeiden jatkuva käyttö, vaan omaehtoinen rentouttava liikunta. Toimistotyötä tekevän pitäisi harrastaa niskaa ja hartioita rentouttavaa ja vahvistavaa liikuntaa, esimerkiksi sauvakävelyä. Hieronta ja fysikaaliset hoidot helpottavat oloa hetkeksi, mutta pysyviä tuloksia saadaan vain omilla ponnistuksilla.

Työtä on myös yritettävä tauottaa ja harrastaa taukovoimistelua. Kun niskan lihakset ovat kunnossa, migreenikohtausten pitäisi vähentyä. Ne pitäisi hoitaa asianmukaisella migreenilääkkeellä.

3. Alkava migreeni

Olen syksystä lähtien saanut kovia päänsärkykohtauksia: oksettaa ja tuntuu siltä kuin näkö lähtisi. Yhdellä Buranalla ei tee mitään, kaksi auttaa hetken, kun menee saman tien nukkumaan. Yölläkin heräilen mielettömään särkyyn. Aiemmin minulla ei ole ollut lainkaan päänsärkyjä. Onko tämä migreeniä? Onko tällä yhteyttä siihen, että tätini kuoli kaksi vuotta sitten, kun häneltä katkesi verisuoni päästä?

Koska kyseessä on uusi päänsärky, kannattaa tällaisten oireiden kanssa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla migreeni. Lääkäri harkitsee, ovatko lisätutkimukset tarpeellisia, ja voit saada mahdolliseen migreeniisi oikeat ja tehokkaat lääkkeet.

Näillä oireilla ei ole mitään yhteyttä tätisi aivoverenvuotoon, eikä migreeniin liity lisääntynyttä aivoverenvuodon tai ”suonen katkeamisen” riskiä. Sen sijaan varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on lievästi kohonnut riski saada aivoinfarkti eli aivoveritulppa. Tämän vuoksi migreeniä sairastavien ei pitäisi ainakaan tupakoida.

4. Periytyvä migreeni

Kuulun sukuun, jossa on paljon migreeniä. Olen itsekin kärsinyt siitä lapsesta lähtien, mutta migreeniäni ei ole koskaan tutkittu. Onko syytä jossain elämänvaiheessa selvittää asia perusteellisesti?

Jokaisen migreeniä epäilevän kannattaa käydä lääkärissä varman diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Normaali lääkärintutkimus, johon kuuluvat oireiden läpikäyminen sekä muiden sairauksien poissulkeminen, on ainoa tapa selvittää migreeni. Migreeni ei näy missään kuvissa, eivätkä veri- tai virtsakokeet varmista migreenidiagnoosia. Perinnöllisenkään migreenin olemassaoloa ei vielä voida varmistaa geenitesteillä.

Jos migreenidiagnoosisi on varma, ja sinulla on siihen toimiva hoito, lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

5. Aurallinen migreeni

Olen kärsinyt 20 vuotta, 1–5 kertaa vuodessa ”sahalaitamigreenistä”. Lähes yhtä kauan ja yhtä harvoin on esiintynyt muutaman sekunnin huimauskohtauksia, joita kutsun pyörremyrskyksi aivoissa. Onko kyse migreeniä edeltävästä oireesta, koska sen jälkeen alkaa päänsärky?

Migreenikohtauksen alkaessa esiintyy ennakko-oireita, joita ovat muun muassa väsymys, pahantuulisuus ja suklaan himo. Nämä oireet esiintyvät usein jo päivää ennen kuin varsinainen ”sahalaitamigreeni” alkaa.

Sahalaitaa tai muita vastaavia laajenevia näköoireita sanotaan esi- eli auraoireiksi. Ne kestävät 5–60 minuuttia, ja sen jälkeen tulee päänsärky.

Auraoireita on myös muunlaisia. Joskus näkökentässä esiintyy laajeneva, väreilevä pallo tai useampia palloja tai näkö vain sumenee toisesta laidasta silmää. Toisilla näkökenttään tulee vähitellen puutosalue: vastaantulijan kasvoista voi puuttua puolet tai sanomalehden tekstistä osa häviää.

Aura voi olla myös toispuoleinen puutuminen huulessa, kädessä tai jopa toispuoleinen voimattomuus kädessä. Joskus esiintyy myös sanojen löytämisen vaikeutta, ja puhe on mahdotonta.

Harvinaisissa migreenityypeissä aura voi olla myös huimausoire. Se kestää migreenin yhteydessä vähintään neljä minuuttia, ja huimausta seuraa päänsärky. Todennäköisesti tuo huimauskohtausten yhteydessä pyörremyrskyksi kuvaamasi tila aivoissa on juuri tällainen migreeniaura. Tällaista migreeniä kutsutaan basilaarimigreeniksi, koska oireet tulevat niskan puolelta tulevien aivoverisuonien alueelta.

6. Lapsen päänsärky

10-vuotias poikani valittelee usein päänsärkyä. Olen huomannut, että kohtauksia tulee varsinkin ennen kokeita tai muuten jännittäviä tilanteita. Puhe ja rauhoittelu eivät auta. Miten poikaa pitäisi lääkitä, entä tarvitseeko hän lääkärin tutkimuksia?

Pojallasi saattaa olla migreeni. Lapsilla migreenin oireet ovat usein erilaisia kuin aikuisilla ja niitä voi olla vaikea tunnistaa migreeniksi.

Migreenikohtaus laukeaa usein myös aikuisella jännittävästä tilanteesta, stressistä tai sen päättymisestä. Puheet ja rauhoittelu eivät migreeniin auta.

Lasten epäselvä päänsärky pitäisi tutkia lääkärissä. Tutkimukset voidaan hyvin aloittaa omassa terveyskeskuksessa. Migreenin diagnostiikka ja hoito sujuu siellä hyvin, ja sieltä saat tarvittaessa hyvät lääkkeet poikasi migreenikohtausten hoitoon. Ongelmallisessa tilanteessa lastenneurologi tutkii ja selvittää, mistä lapsen päänsärky johtuu ja miten lasta hoidetaan.

Hyvän Terveyden kysymyksiin vastasi dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä HYKSin neurologian klinikasta.

Näin tunnistat lihasjännityssäryn

  • vähitellen iltaa kohden paheneva, tasainen, puristava tai kiristävä särky takaraivolla tai ohimolla
  • joskus myös yöllistä käsien puutumista tai huimausta seisomaan noustessa
  • ei pahoinvointia tai oksentelua
  • liikunta, venyttely ja voimistelu helpottavat
  • hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä korkeintaan viiden päivän ajan, joskus lisäksi lihasta rentouttava lääke
  • lisäapua rentoutumisesta, fysikaalisista hoidoista tai akupunktiosta

Näin tunnistat migreenin

  • kohtauksittaista, sykkivää ja toispuoleista päänsärkyä
  • usein muitakin oireita, kuten pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä
  • laukaisevia tekijöitä mm. stressi tai sen hellittäminen, unettomuus, kuukautiset ja alkoholi
  • estrogeenihormoni herkistää migreenille, siksi naisilla yleisempää kuin miehillä
  • hoito särkylääkkeillä, tarvittaessa migreenin täsmälääkkeillä (triptaanit), estolääkitys usein toistuviin kohtauksiin
  • ei lisää aivoverenvuodon riskiä

Lue lisää päänsäryistä.


Vaihdevuosista selviää hengissä

Tuulessa viuhuvat ripsipidennykset eivät paljon lohduta, kun klassiset vaihdevuosioireet iskevät päälle. Näin niistä selviää.

Mitä vanhemmaksi lapsentekoa lykkää, sitä vaativammaksi käy elämän toinen puolisko. Viisikymppisen naisen pehmeään syliin ei kaadukaan Mister Finland -kroppainen nuori rakastaja, vaan paljon monipuolisempi saalis: vaihdevuodet, sairastavat vanhemmat, murrosikäiset lapset, uusperheen draamat ja ikärasismi työpaikalla. Lössähtänyt vartalo ja kasvot eivät vastaa omaa identiteettiä.

Äiti sai viisikymppislahjaksi muun muassa villasaalin harteitaan lämmittämään. Kyläillessään naiset pukeutuivat siniruutuisiin marttapukuihin ja ottivat seitsemää sorttia pikkuleipää. Heistä arvonsa tuntevin istahti keinutuoliin. Kutimet kilkkasivat ja maakuntalaulut raikuivat.

He eivät olisi uskoneet silmiään, jos olisivat nähneet ikätoverinsa kiirehtivän pillifarkuissaan joogatunnille älypuhelimella statustaan päivittäen.

Hormonimyrskyn silmässä

Kypsän naisen ulkokuori on äitien ajoista muuttunut, mutta sisäpuolella hormonituotanto sammahtelee tuttuun tahtiin: vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51 vuoden iässä. Alkamisaika vaihtelee, samoin oireet. Monia rassaa eniten henkinen prässi.

Pinna on kireällä, mieli apea ja muisti pätkii. Uni muuttuu katkonaiseksi. Tunteet ovat pinnalla ja kyyneleet herkässä. Pikkuasiat ärsyttävät. Eripuraa syntyy niin kotona kuin työpaikalla: mies muuttaa nukkumaan askarteluhuoneeseen ja lapsi tuskin malttaa odottaa, että pääsisi muuttamaan kotoa kokonaan. Palaverissa ääni kohoaa falsettiin, ovet paukkuvat ja poistuvat kengänkorot napsahtelevat lattiaan entistä kiivaammin. Vessassa tyrskitään itkua paperipyyhkeeseen.

Itsetunto voi olla kadoksissa, minäkuva samoin. Missä on se railakas nuori nainen, joka jaksoi juhlia aamuviiteen ja jonka perään vihelleltiin autonikkunoista? Enää ei edes pultsari läpsäytä ratikassa takapuolelle, mutta kohtelias teinipoika kyllä tarjoaa istumapaikkaa.

Viimeistään tässä iässä nainen alkaa arvostaa luottosuhdetta kampaajaan, fysioterapeuttiin, hammaslääkäriin ja gynekologiin.

— Moni keski-ikäinen nainen käyttää turhaan masennuslääkkeitä. Olisiko luonnonmukaisempi vaihtoehto sittenkin turvautua vaihdevuosien hormonihoitoon? naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Maija-Liisa Rantala kysyy.

Rantalalla on gynekologina pitkä, yli 30 vuoden perspektiivi.

— Hormonikorvaus on ainut hoito, joka auttaa vaihdevuosioireisiin, ja sen turvallisuutta on tutkittu vuosikymmenien ajan. Mielestäni ei ole syytä juuttua muutamiin kymmenen vuoden takaisiin hormonihoidolle kielteisiin tutkimustuloksiin.

Joskus nainen ei uskalla käyttää tai tunnustaa käyttävänsä hormonikorvaushoitoa sosiaalisesta tuomiosta välittämättä.

— Jos hoito aloitetaan, sitä ei ole pakko jatkaa loppuikäänsä. Kyseessä ovat reseptilääkkeet, joiden hyödyt ja haitat lääkäri miettii joka kerta uudelleen.
Joka viidennellä 50-vuotiaalla naisella ei ole ollenkaan vaihdevuosioireita. Puolestaan joka viides 70-vuotias oirehtii edelleen, ja jotkut vielä jopa 80 ikävuoden kynnyksellä.

Villitys vai valitus?

Maija-Liisa Rantala kääntää peilin naiseen itseensä, eikä kuva välttämättä imartele.

— Keski-iän kriisissä ei kyseessä ole niinkään miehen viidenkympin villitys vaan naisen viidenkympin valitus.
Huonosti nukutun yön jälkeen oma aviomies on ensimmäisenä tulilinjalla. Lavuaarissa leijuu partakarvoja, jääkaapin ovi on jätetty raolleen, kahviroiskeita ei ole siivottu. Kaikki on miehen syytä.

— Kun kumppani kuuntelee aikansa tuota jäpätystä, onko ihme, jos hän löytää suhteen, jossa saa yllättäen positiivista palautetta.

Myös uusperheen kuviot rassaavat iäkkäämpääkin. Vaikka kuinka antaisi anteeksi ja olisi lojaali, ei sellaista puolisoa olekaan, ettei eksän ratkaisu ja uusi siippa jossain vaiheessa ällöttäisi.

Kouluikäisille lapsille olisi tärkeää, että äiti jaksaisi tukea heitä opiskelussa ja harrastuksissa. Rakentavaa iloa ei ole äidistä, joka työpäivän jälkeen heittäytyy sohvalle viinilasin seuraan ja huokailee samalla, miten työpaikalla taas keksittiin pyörää uudelleen.

Omat elämänvalinnat pitäisi uskaltaa kääntää vahvuuksiksi. Aikanaan kipeät tosiasiat, kuten lapsettomuus tai eron jälkeinen yksinäisyys, saattavat olla myöhemmässä iässä etu.

— Viisikymppisen naisen valttikortti työelämässä voisi olla se, että hän on sinkku, käyttää hormonihoitoa ja haluaa tehdä töitä pitkään, Maija-Liisa Rantala sanoo.

Treffit itsen kanssa

— Ei haittaa, että vanhempani kuolivat, kun olin nelikymppinen, eräs nainen huokaa. Kyse ei ole siitä, etteikö hän olisi rakastanut vanhempiaan ja kaipaisi heitä yhä, vaan silkasta helpotuksen tunteesta: säästyinpäs!

Kolmen sukupolven loukussa sinnittelevä nainen ei saa koskaan olla yksin. Iäkkäät vanhemmat tarvitsevat hoivaa, ja omat lapset jo mahdollisesti lastenhoitoapua.

Eräskin markkinointijohtajana viestintäalalla työskentelevä entinen kympin tyttö kiirehti ensin työpaikaltaan hakemaan pojanpoikansa päiväkodista, sitten valmistamaan sairaille mutta vaativille vanhemmilleen kolmen ruokalajin illallisen ja lopuksi kotiin puoliltaöin rustaamaan markkinointisuunnitelmaa.

Kaikki tämä tunnollisuus johti avioeroon ja rytmihäiriöihin. Työpaikka sentään säilyi, mutta kokemansa röykytyksen jälkeen nainen päätyi vaihtamaan ammattia rauhallisempiin kuvioihin. Rytmihäiriöihin löytyi apu estrogeenihoidosta.

— Olemme tottuneet olemaan aina uutteria koululaisia, työntekijöitä ja perheenäitejä. Miten tärkeää olisi saada olla ihan itsekseen: puuhailla parvekekasvien kanssa, lämmittää saunaa maalla, lähteä yksikseen katsomaan näyttelyä taidegalleriaan, Maija-Liisa Rantala ehdottaa.

Luovuutta tutkinut kirjailija Julia Cameron käyttää tällaisesta toiminnasta nimitystä taiteilijatreffit. Omassa rauhassa katsottu teatteriesitys, elokuva tai kävelykierros inspiroivassa ympäristössä antaa ajatuksille tilaa ja potkua ja kenties auttaa hahmottamaan, mitä oikeastaan haluaa elämältään.

Jarrutellen alamäessä

Sillä eiväthän ne halut lopu, seksihalutkaan, vaikka parikymppisen voikin olla mahdoton ymmärtää, että eläkeikäisillä on yhä aktiivista sukupuolielämää. Nuori nainen voi yökötellä, että miten kukaan pystyy rakastelemaan tuollaisen lihavan, kaljun ja kuorsaavan miehen kanssa. Mies ei ehkä ole enää mikään piukkapeppu, mutta onpa naisenkin kroppa muuttunut. Toimiva vuosikymmenten yhteispeli ja yhteinen huumori pitävät seksuaalisuuden voimissa.

Vaihdevuosissa naiselta loppuu ensin keltarauhashormonin eritys, sitten estrogeeni, jonka puute aiheuttaa klassiset oireet hikoilupuuskineen.

Munasarjojen testosteronituotanto sammuu viimeisenä, ja on yksilöllistä, milloin se loppuu. 55-vuotiaalla vielä voi olla mieshormonituotantoa, mutta monella 60-vuotiaalla ei enää. Kun naiselta loppuu mieshormonin tuotanto, libido vähenee. Mutta jo pelkkä estrogeenihoito ylläpitää halua, eivätkä yhdynnät tee kipeää, koska limakalvot säilyvät vetreinä.

— Väittäisin, että hormonihoitoa käyttävällä naisella kehonkielikin on avoimempi, Maija-Liisa Rantala sanoo.

— Hän ei myöskään nimittele itse itseään vanhaksi.

Lausutuilla sanoilla kun on taipumus siirtyä käytäntöön.

— Fakta kuitenkin on, että luonto ei enää kaipaa vaihdevuosi-ikäisiä naisia. On otettava realiteettina, että vaihdevuosien tehtävä on viedä meitä kohti hautaa: veren rasva-arvot nousevat, verenpaine nousee ja luusto heikkenee. Mutta matkaa pystyy jarruttelemaan.

Eikä elämänhalu pääty eläkejuhliin. Sen jälkeen pitäisi voida nauttia vapaudesta. Tosin vapaus saattaa olla näennäistä. Vaikka olisi kuinka fiksu, koulutettu, söisi parsakaalia ja kävisi päivittäin avannossa, voi mieli pudota syvään rotkoon. Mielen valtaa outo näköalattomuus. Lapset ovat lentäneet pesästä, ja heillä on mahdollisesti omat aviokriisinsä. Nainen saattaa polttaa itsensä loppuun puolisonsa omahoitajana, kunnes lopulta jää leskeksi.

— Elämästä katosivat värit. On harmaata ja synkkää, eräs 70-vuotias kuvailee.
Tällaisessa tilanteessa estrogeenihoito voi auttaa pahimman yli ja palauttaa taivaan yhä toiveikkaan siniseksi.

Isoäitiys tulee nykyisin ajankohtaisiksi yhä myöhemmällä iällä. Olisi kaikille osapuolille mukavaa, että naiset säilyisivät konttauskykyisinä mahdollisimman pitkään.

D-vitamiinia ja kalkkia

Hormonikorvaushoitoa ei saa käyttää, jos on sairastanut laskimotulpan tai rintasyövän. Ennen isoa leikkausta hormonihoidossa on syytä pitää tauko verenkierron komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Ennen pitkiä lentoja veritulppia ehkäisevä minihepariinihoito voisi olla aiheellinen.

— Seniorit matkustavat paljon ja kauas. Maailmanympärimatka on iso riskitekijä, Maija-Liisa Rantala tietää.
Keuhkoveritulppa eksoottisissa olosuhteissa ei houkuttele mutta toisaalta:

— Jos on käyttänyt hormonikorvaushoitoa, verisuoniperäinen dementiariski on vähäisempi. Hormonihoitoja käyttäneiltä on löydetty aivoista vähemmän amyloidiplakkeja, Maija-Liisa Rantala kertoo.
Meillä Pohjoismaissa nainen työelämässä on sääntö, ei poikkeus. Se on myös yksi syy, miksi vaihdevuosilääkitystä suositaan.

— Naisgynekologit käyttävät itse hormonihoitoa ennen kaikkea pitkäaikaishyötyjen takia. Naisen karua tulevaisuutta ovat kestovaipat ja lonkkamurtumat. Emättimen limakalvojen haurastuminen tuo mukanaan virtsatietulehduksia ja virtsanpidätysongelmia. Niitä voi viivästyttää paikallisellakin estrogeenihoidolla.

Vaikka olisi senioritason kilpaurheilija, osteoporoosi uhkaa, ellei D-vitamiinin ja kalkin saanti ole oikealla tasolla. Naiset voivat napsia huikeita määriä D-vitamiinia, mutta eivät aina saa ruoastaan riittävästi kalkkia. D-vitamiini auttaa kalkkia imeytymään.

— Jos pääsisin päättämään, määräisin kaikille yli 65-vuotiaille luustontiheysmittauksen, Rantala sanoo.

Kalkkia ja D-vitamiinia siis ei pelkästään saa käyttää, vaan on pakko, hei!

Yksinkertainen resepti itsestään huolehtimiseen on monipuolinen ravinto, jossa vältetään turhaa rasvaa ja sokeria, ja liikutaan liikunnan ilosta, ei pakosta. Vitamiinilisillä ei korjata kehnoja ruokailutottumuksia, ja lihominen lähtee arjesta. Juhlissa juhlitaan hyvällä omatunnolla.

Hurraa, puoli vuosisataa!

Minäkuvansa kanssa kannattaisi tehdä sovinto viimeistään viisikymppisenä. Sen voi aloittaa vaikkapa juhlimalla reippaasti merkkipäiviään, eikä turhaan piilotella ikäänsä.

Yksi sisareni oli pitkään ikäistään nuoremman näköinen. Kun tuntemattomat päivittelivät, että oletko sinä jo noin vanha, sisareni totesi ykskantaan, että ”älä sinä vaan ikinä tulekaan näin vanhaksi”. On saavutus elää puoli vuosisataa. Ei sekään jokaiselta onnistu.

Äitini ihmetteli kuvista kasvojaan kiristäneitä julkkiksia ja tokaisi, että ”vanha mikä vanha, vaikka kuinka leikkaisi”. Maailmanluokan tähtösillä on henkilökohtaiset meikkaajat, mutta lähisyynissä viisvitonen on viisvitonen.

— Olihan se laiha, mutta sen kroppa vaan valui, stailaaja luonnehti pukemaansa seurapiirikaunotarta.

Pieni pyylevyys tuskin haittaa, sillä ikä korjaa tämänkin muka-ongelman: harva seniori on ylipainoinen.

Kun itse kerran vaihdoin kuntosalia ja ilmoitin sisäänkirjautuessa ikäni, tyttö respassa huokaisi ihastuneena: ”Minäkin aion olla vanhana yhtä nuorekas kuin sinä.”

Kaikki on suhteellista. Olin hänen mielestään tuolloin ikäloppu mutta silti ah niin nuorekas — ja alle nelikymppinen.

Asiantuntija Maija-Liisa Rantala, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Adenova Lääkärikeskus

Lue lisää
Vaihdevuodet-teemasta
 

Tavoittele unta ilman unilääkkeitä

Unta kannattaa tavoitella ilman unilääkkeitä. Uusi tutkimus on osoittanut, että lääkkeettömät keinot ovat tehokkaita ja niiden vaikutus säilyy pidempään kuin lääkehoidon.

1 Miksi unilääkkeiden lisäksi tai jopa tilalle tarvitaan lääkkeettömiä unettomuuden hoitokeinoja, erikoispsykologi Heli Järnefelt Työterveyslaitoksesta?

Tuntimäärä ei aina kerro koko totuutta unen laadusta. Unilääkkeillä saavutettu lepo ei ole yhtä palauttavaa kuin luomu-uni.

Unilääkkeet on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön, muutamasta päivästä pariin viikkoon. Vaikka lääkkeen avulla saa yönsä nukuttua, hereillä voi olla väsynyt ja tokkurainen olo. Unilääkkeet heikentävät osalla muistia ja oppimiskykyä sekä lisäävät kaatumisia.

Unilääkkeisiin, varsinkin ns. bentsoihin, voi kehittyä toleranssi: Ajan myötä tarvitsee aina suuremman annoksen saadakseen nukutuksi niiden avulla entiseen malliin.

Tutkimuksissa on osoitettu, että lääkkeettömien keinojen vaikutus säilyy pidempään kuin lääkehoidon. Nukahtamien helpottuu, uni pitenee ja se on levollisempaa.

2 Unettomuudesta kärsii jopa joka kolmas aikuinen. Miksi?

Syylliseksi arvellaan työelämän vaatimustason nousua ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntymistä.

Ainakin nuorilla syynä voivat olla muutokset mediankäytössä. Uni häiriintyy ja sille jää liian vähän aikaa, kun älykännykät ja tabletit vetävät koko ajan puoleensa. Nukahtaminen on vaikeaa, yöllä heräillään eikä uni virkistä.

Tilastoihin voi vaikuttaa myös se, että elämme pidempään kuin ennen. Unettomuus lisääntyy iän myötä, varsinkin naisilla 45 vuoden jälkeen.

3 Mitä psykologisia keinoja on tarjolla?

Unettomuuden laukaisseiden stressitekijöiden käsittely on tärkeää. Usein täytyy myös työstää unettomuuden pelkoa. Nukkuminen voi parantua kuin itsestään, kun saa uusia näkökulmia ja väljyyttä huonounisuuden murehtimiselle.

Rentoutumis- ja läsnäoloharjoituksista on apua useimmille. Erityisesti ennen nukkumaanmenoa on tärkeää rauhoittua ja mennä sänkyyn vasta, kun tuntee olonsa uneliaaksi. Jos uni ei tule viimeistään puolessa tunnissa, kannattaa lähteä muualle ja vaikka lukea.

Sängyssä pyöriminen lisää stressiä unettomuudesta – ja vaikeuttaa nukahtamista entisestään. Kellon vilkuilu öisin kannattaa jättää, sillä se vain lisää stressiä, 

4 Millä rutiineilla iltansa saisi rauhoitettua?

Työasioiden hoitaminen tulee lopettaa hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja käsitellä mieltä painavat huolet.

Liikunta auttaa, kunhan sen ajoittaa oikein. Useimmat voivat tehdä iltakävelyn tai koiranulkoilutuksen vielä tuntia ennen nukkumaanmenoa. Rankemman liikunnan aika on 3–4 tuntia aiemmin.

Sänkyyn ei pidä mennä nälkäisenä, mutta toisaalta tuhti ja rasvainen ruoka illalla häiritsee unia. Hiilihydraattipitoinen mutta kohtuukokoinen iltapala toimii unentuojana.

Kahvia ja alkoholia kannattaa välttää varsinkin illalla.

Viimeinen tunti ennen nukkumaanmenoa on rentouttavan oleilun aikaa. Silloin ei kannata vilkuilla digivehkeitä eikä huhkia raskaimmissa kotitöissä.

Lue lisää:

Unettomuus-teemasta

Rentoutumisen taito

Suojaa sydäntäsi, nuori

Katso kuinka pienillä elämäntapavalinnoilla voit keventää sydämesi urakkaa.

Vain prosentilla nuorista aikuista täyttyy ihanteellisen sydänterveyden kaikki kriteerit, jotka American Heart Association -järjestö on määritellyt.

Sydänterveys on myönteisten asioiden summa, ja moniin sen osatekijöihin ihminen voi itse vaikuttaa.

– Suurin osa nuorista aikuisista liikkui riittävästi, ja monella olivat verensokeri ja kolesteroli suositellulla tasolla. Sen sijaan vain 7 prosentilla ruokavalio oli ihanteellinen. Harvalla toteutui suosituksen mukainen kalan syönti sekä suolan ja tyydyttyneen rasvan välttäminen, Sydäntutkimuskeskuksen erikoistutkija Mervi Oikonen sanoo.

Kansainvälisesti vertailtaessa suomalaiset söivät useammin kalaa ja joivat harvemmin sokeroituja virvoitusjuomia. Suomessa syötiin myös eniten täysjyväviljaa.

Tutkimus on osa kansainvälistä tutkimusta, johon kuuluu myös suomalainen 1980 alkanut sydän- ja verisuonitautitautien riskitekijöiden seurantatutkimus LASERI. Sen tärkein löydös on, että lapsuuden ja teini-iän riskitekijöillä on suuri merkitys valtimokovettumataudin syntyyn.

sydämelle terveellistä on
 

  • normaalipaino
  • tupakoimattomuus
  • riittävä liikunta
  • päivittäin kasviksia, hedelmiä ja täysjyväviljaa
  • kalaa kahdesti viikossa
  • verenpaine, kolesteroli ja verensokeri kunnossa
  • tyydyttynyt rasva vähiin
  • ei lisäsuolaa
  • sokeroidut juomat pois

Lue lisää
Suojaa sydän jo nuorena
Sydän tykkää, kun hengästyt
DASH-ruokavalio laihduttaa ja parantaa

Eikö yskänlääke auta?

Luin Hyvän terveyden jutusta, ettei yskänlääkettä suositella yskän hoitoon. Miksei? Miksi niitä sitten myydään apteekeissa? Ja ovatko ne kaikki yhtä huonoja?

Flunssaan eli nuhakuumeeseen liittyvä yskä paranee yleensä itsekseen parissa viikossa. Pitkittyneeksi yskää kutsutaan, kun se kestää yli 8 viikkoa.

Yskänlääkkeiden käyttö nojaa enemmän perinteeseen kuin tutkimustuloksiin. Eli ei niistä juuri hyötyä ole, tosin useimmiten ei haittaakaan. Tietyt reseptillä määrättävät, keskushermoston kautta vaikuttavat lääkkeet voivat hillitä yskää.

Ottaisin itse yskänlääkettä vain, jos yskiminen olisi todella kovaa ja esimerkiksi häiritsisi nukkumista.

Sitkeä yskä voi olla oire esimerkiksi poski­ontelontulehduksesta tai astmasta, ja nuhakuumeen ensipäivien jälkeen ilmaantunut kuumeilu yskään yhdistyneenä voi liittyä keuhkokuumeeseen. Näihin on sitten omat lääke­hoitonsa.

Annikka Kalliokoski
kliinisen farmakologian erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.