Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi riittää tavallinen särkylääke, milloin tarvitaan järeämpiä aseita migreeniin? Opi tunnistamaan oma päänsärkysi.

1. Särkylääkesärky

Joudun käyttämään useita kertoja viikossa reseptittä saatavia särkylääkkeitä, joskus useita päivässä. Päätä jomottaa niin, ettei työnteosta tule mitään. Kipu vain pahenee iltaa kohden. Miten saisin vähennettyä lääkkeitä ja kuitenkin säryttömän olon?

Vaikuttaa siltä, että jatkuva päänsärkysi johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Tämä tunnetaan särkylääkepäänsärkynä: kun entisten lääkkeiden vaikutus alkaa mennä ohi, joudut ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn. Tällainen särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.

Ongelmastasi ei ole kuin yksi tunnettu ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä, eikä lääkkeiden joukossa ole opiaattijohdannaisia, kodeiinia tai kofeiinia.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee. Sen jälkeen mahdollisesti tulevista päänsärkyoireista lääkäri voi todeta, mitä päänsärkysairautta sairastat, ja suunnitella siihen oikeat lääkkeet, joita sitten käytät vain satunnaisesti.

2. Jännityspäänsärky

Teen toimistotyötä ja hartiani ovat koko ajan jumissa. Iltaisin ja aamuöisin kärsin pakottavasta päänsärystä takaraivolla ja otsassa. Ovatko syynä hartiani vai onko taustalla mahdollisesti migreeniä? Onko särkylääkkeiden jatkuva napostelu turvallista, tai edes oikea hoito vaivaani?

Kysymyksesi osuu koko päänsäryn diagnostiikan vaativimpaan ongelmaan: Kumpi oli ensin, muna vai kana? Niskalihasjännitys voi laukaista migreenin, mutta toisaalta migreenisärkyyn voi liittyä niskan lihasten jännittyminen.

Kuvauksesi perusteella arvelisin, että taustalla on ensisijaisesti migreeni, koska särky on niin kovaa, että heräilet siihen aamuyöstä. Diagnoosia ei voi tehdä kirjoittamiesi tietojen perusteella. Tämäntyyppisen säryn vuoksi on hyvä käydä lääkärissä, joka harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia.

Sinulla voi olla sekä lihasjännityspäänsärky että migreeni. Sekin on mahdollista, että migreeni on aiheuttanut niskan kipuratojen herkistymisen ja siksi niska on koko ajan jumissa.

Särkylääkkeiden jatkuvan napostelun suurin haitta on maha-suolikanavan haavauman kehittyminen. Missään tapauksessa päänsärkysi hoito ei ole särkylääkkeiden jatkuva käyttö, vaan omaehtoinen rentouttava liikunta. Toimistotyötä tekevän pitäisi harrastaa niskaa ja hartioita rentouttavaa ja vahvistavaa liikuntaa, esimerkiksi sauvakävelyä. Hieronta ja fysikaaliset hoidot helpottavat oloa hetkeksi, mutta pysyviä tuloksia saadaan vain omilla ponnistuksilla.

Työtä on myös yritettävä tauottaa ja harrastaa taukovoimistelua. Kun niskan lihakset ovat kunnossa, migreenikohtausten pitäisi vähentyä. Ne pitäisi hoitaa asianmukaisella migreenilääkkeellä.

3. Alkava migreeni

Olen syksystä lähtien saanut kovia päänsärkykohtauksia: oksettaa ja tuntuu siltä kuin näkö lähtisi. Yhdellä Buranalla ei tee mitään, kaksi auttaa hetken, kun menee saman tien nukkumaan. Yölläkin heräilen mielettömään särkyyn. Aiemmin minulla ei ole ollut lainkaan päänsärkyjä. Onko tämä migreeniä? Onko tällä yhteyttä siihen, että tätini kuoli kaksi vuotta sitten, kun häneltä katkesi verisuoni päästä?

Koska kyseessä on uusi päänsärky, kannattaa tällaisten oireiden kanssa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla migreeni. Lääkäri harkitsee, ovatko lisätutkimukset tarpeellisia, ja voit saada mahdolliseen migreeniisi oikeat ja tehokkaat lääkkeet.

Näillä oireilla ei ole mitään yhteyttä tätisi aivoverenvuotoon, eikä migreeniin liity lisääntynyttä aivoverenvuodon tai ”suonen katkeamisen” riskiä. Sen sijaan varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on lievästi kohonnut riski saada aivoinfarkti eli aivoveritulppa. Tämän vuoksi migreeniä sairastavien ei pitäisi ainakaan tupakoida.

4. Periytyvä migreeni

Kuulun sukuun, jossa on paljon migreeniä. Olen itsekin kärsinyt siitä lapsesta lähtien, mutta migreeniäni ei ole koskaan tutkittu. Onko syytä jossain elämänvaiheessa selvittää asia perusteellisesti?

Jokaisen migreeniä epäilevän kannattaa käydä lääkärissä varman diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Normaali lääkärintutkimus, johon kuuluvat oireiden läpikäyminen sekä muiden sairauksien poissulkeminen, on ainoa tapa selvittää migreeni. Migreeni ei näy missään kuvissa, eivätkä veri- tai virtsakokeet varmista migreenidiagnoosia. Perinnöllisenkään migreenin olemassaoloa ei vielä voida varmistaa geenitesteillä.

Jos migreenidiagnoosisi on varma, ja sinulla on siihen toimiva hoito, lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

5. Aurallinen migreeni

Olen kärsinyt 20 vuotta, 1–5 kertaa vuodessa ”sahalaitamigreenistä”. Lähes yhtä kauan ja yhtä harvoin on esiintynyt muutaman sekunnin huimauskohtauksia, joita kutsun pyörremyrskyksi aivoissa. Onko kyse migreeniä edeltävästä oireesta, koska sen jälkeen alkaa päänsärky?

Migreenikohtauksen alkaessa esiintyy ennakko-oireita, joita ovat muun muassa väsymys, pahantuulisuus ja suklaan himo. Nämä oireet esiintyvät usein jo päivää ennen kuin varsinainen ”sahalaitamigreeni” alkaa.

Sahalaitaa tai muita vastaavia laajenevia näköoireita sanotaan esi- eli auraoireiksi. Ne kestävät 5–60 minuuttia, ja sen jälkeen tulee päänsärky.

Auraoireita on myös muunlaisia. Joskus näkökentässä esiintyy laajeneva, väreilevä pallo tai useampia palloja tai näkö vain sumenee toisesta laidasta silmää. Toisilla näkökenttään tulee vähitellen puutosalue: vastaantulijan kasvoista voi puuttua puolet tai sanomalehden tekstistä osa häviää.

Aura voi olla myös toispuoleinen puutuminen huulessa, kädessä tai jopa toispuoleinen voimattomuus kädessä. Joskus esiintyy myös sanojen löytämisen vaikeutta, ja puhe on mahdotonta.

Harvinaisissa migreenityypeissä aura voi olla myös huimausoire. Se kestää migreenin yhteydessä vähintään neljä minuuttia, ja huimausta seuraa päänsärky. Todennäköisesti tuo huimauskohtausten yhteydessä pyörremyrskyksi kuvaamasi tila aivoissa on juuri tällainen migreeniaura. Tällaista migreeniä kutsutaan basilaarimigreeniksi, koska oireet tulevat niskan puolelta tulevien aivoverisuonien alueelta.

6. Lapsen päänsärky

10-vuotias poikani valittelee usein päänsärkyä. Olen huomannut, että kohtauksia tulee varsinkin ennen kokeita tai muuten jännittäviä tilanteita. Puhe ja rauhoittelu eivät auta. Miten poikaa pitäisi lääkitä, entä tarvitseeko hän lääkärin tutkimuksia?

Pojallasi saattaa olla migreeni. Lapsilla migreenin oireet ovat usein erilaisia kuin aikuisilla ja niitä voi olla vaikea tunnistaa migreeniksi.

Migreenikohtaus laukeaa usein myös aikuisella jännittävästä tilanteesta, stressistä tai sen päättymisestä. Puheet ja rauhoittelu eivät migreeniin auta.

Lasten epäselvä päänsärky pitäisi tutkia lääkärissä. Tutkimukset voidaan hyvin aloittaa omassa terveyskeskuksessa. Migreenin diagnostiikka ja hoito sujuu siellä hyvin, ja sieltä saat tarvittaessa hyvät lääkkeet poikasi migreenikohtausten hoitoon. Ongelmallisessa tilanteessa lastenneurologi tutkii ja selvittää, mistä lapsen päänsärky johtuu ja miten lasta hoidetaan.

Hyvän Terveyden kysymyksiin vastasi dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä HYKSin neurologian klinikasta.

Näin tunnistat lihasjännityssäryn

  • vähitellen iltaa kohden paheneva, tasainen, puristava tai kiristävä särky takaraivolla tai ohimolla
  • joskus myös yöllistä käsien puutumista tai huimausta seisomaan noustessa
  • ei pahoinvointia tai oksentelua
  • liikunta, venyttely ja voimistelu helpottavat
  • hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä korkeintaan viiden päivän ajan, joskus lisäksi lihasta rentouttava lääke
  • lisäapua rentoutumisesta, fysikaalisista hoidoista tai akupunktiosta

Näin tunnistat migreenin

  • kohtauksittaista, sykkivää ja toispuoleista päänsärkyä
  • usein muitakin oireita, kuten pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä
  • laukaisevia tekijöitä mm. stressi tai sen hellittäminen, unettomuus, kuukautiset ja alkoholi
  • estrogeenihormoni herkistää migreenille, siksi naisilla yleisempää kuin miehillä
  • hoito särkylääkkeillä, tarvittaessa migreenin täsmälääkkeillä (triptaanit), estolääkitys usein toistuviin kohtauksiin
  • ei lisää aivoverenvuodon riskiä

 

Hammassärky voi yllättää huolellisenkin hampaiden hoitajan ja viedä juurihoitoon.

Aina, kun pistät suuhusi jotain syötävää, kariesbakteerit aloittavat puolituntisen hyökkäyksen kiilteen murentamiseksi. Hampaat kestävät viisi happohyökkäystä päivässä reikiintymättä.

Hampaiden epäsäännöllinen puhdistus, tiheästi toistuva sokeripitoisten tuotteiden nauttiminen, napostelu ja vähentynyt syljen eritys altistavat reikiintymiselle.

Karies eli hammasmätä iskee usein vaikeasti puhdistettaviin kohtiin, kuten ienrajoihin, hammasväleihin ja paikkojen saumoihin.  

Reikiintymistä ei voida hoitaa muuten kuin poistamalla karieksen tuhoama kudos, ja reikä täytetään paikka-aineella. Jos reikä on kovin iso, kruunun tekeminen voi olla paikallaan, sillä se suojaa lohkeamisilta ja tasapainottaa purentaa.

Kariesbakteerit ovat streptokokkeja, jotka tarttuvat esimerkiksi niin, että äiti maistaa sosetta vauvan lusikasta. Harjaa hampaat fluoripitoisella tahnalla ja puhdista hammasvälit.

Säännölliset ateria-ajat vähentävät happohyökkäyksiä ja ksylitolin pureskelu pysäyttää sen. Alkavan reiän kehitys voi pysähtyä ja kiillevaurio korjautua, jos hammashygieniasta huolehditaan.

Kipu kertoo syvästä tulehduksesta

Kun reikä on syvä, se saavuttaa hampaan ytimen. Tällöin tulehdusta aiheuttavat bakteerit, virukset ja sienet vilistävät hermojen ja verisuonten täyttämään pehmeään juurikanavaan, jolloin hampaan ydin kuolee.

Tulehtunut hammas voi olla koputusarka ja niin kipeä, että jo hampaan hipaisu kielen tai kynnen kärjellä tuntuu pahalta.

Juurikanavainfektio voi olla myös oireeton, vaikka hammaskuvissa näkyisi muhkea tulehduspesäke ja toisaalta särky sietämätöntä, vaikka tulehdus olisi vasta alkutekijöissään.

Juurikanavasta bakteerit voivat levitä verenkierron kautta kaikkialle ja vaurioittaa muun muassa sydänläppiä ja keinoniveliä.

Tässä tilanteessa hampaalle on tehtävä juurihoito. Hammaslääkäri poistaa tulehtuneen hammasytimen, puhdistaa juurikanavat mekaanisesti ja desinfioivilla aineilla, lääkitsee kanavat ja laittaa niihin juurentäytteen. Juurihoito vaatii muutaman käyntikerran.

Erityisesti poskihampaiden juurikanavat ovat joskus kiemuraisia ja vaikeasti puhdistettavia ja toisinaan hammas tulehtuu hoidon jälkeen uudelleen.

Uusintajuurihoito ei aina auta, ja silloin hampaan poistaminen saattaa olla paras ratkaisu.   

 

Voiko allergialääke antihistamiinia ottaa turvallisin mielin, jos käytössä on muita lääkkeitä? Heikentääkö se lääkkeiden tai luontaistuotteiden tehoa?

Antihistamiineja otetaan suun kautta helpottamaan esimerkiksi siitepölyallergian oireita. Käytetyimmät antihistamiinit ovat setiritsiini, desloratadiini, ebastiini, levosetiritsiini ja loratadiini. Antihistamiineja saa myös ilman reseptiä.

Antihistamiineilla on aika vähän lääkeyhteisvaikutuksia, eikä mieleeni tule yhteisvaikutusta, jossa allergialääke merkittävästi heikentäisi jonkin toisen lääkkeen tehoa.

Ebastiini-antihistaminin vaikutus voi heikentyä, jos käytössä on esimerkiksi tuberkuloosilääke rifampisiini, epilepsialääke karbamatsepiini ja masentuneisuuden hoitoon käytetty rohdos mäkikuisma.

Nykyiset antihistamiinit eivät ole yleensä väsyttäviä, mutta periaatteessa väsyttävän antihistamiinin yhdistäminen johonkin toiseen väsyttävään lääkkeeseen voi lisätä väsyttävää vaikutusta.

Loratadiini-antihistamiinin ja sydänlääke amiodaronin samanaikainen käyttö voi altistaa sydämen rytmihäiriöille. Lääkärin pitäisi aina arvioida, soveltuuko uusi lääke yhteen potilaan muiden lääkkeiden kanssa. Myös apteekin asiantuntijat pystyvät tarkistuksen tekemään.

Kysy lisää lääkeistä. Asiantuntijamme vastaa.

Kysymyksen voit lähettää täältä.

Poikaystävälläni on ollut jo pitkään pulssi korkeana, väsymystä ja rintakipuja. Kivut saattavat iskeä vaikka kesken kauppareissun. Kohtauksiin liittyy myös selkäkipuja, joille ei ole kunnollista selitystä fysioterapiassa saatu, sekä mahakipuja, jotka tuntuvat alavatsassa. Mikä voisi olla taustalla?

Näin monen elinjärjestelmän oireet nuorella tuovat väistämättä mieleen kroonisen stressin ja ahdistuksen. Oireistossa on myös hyperventilaation (hengityshäiriö) ja paniikkihäiriön piirteitä.

Mielemme hallinnoi voimakkaasti verenkiertoelimistön virittyneisyyttä – tietoisesti tai tiedostamatta. Stressi, ahdistus tai masennus nostaa usein syketasoa ja syö voimia. Tämä tuntuu väsymyksenä ja kipuna, sillä kipukynnys alenee.

Ahdistusta aiheuttavat asiat ovat voineet tapahtua vuosia aiemmin ja ne on voinut unohtaa. Osaamme usein yhdistää tuoreen stressin oireisiimme, mutta vanhempia, sivuun työnnettyjä tapahtumia emme aina tunnista.

Koska kysyjän kuvaama oireisto pyrkii kroonistumaan ja kaventamaan elämää, psykologisen ammattiavun hakeminen on paikallaan. Sen saaminen pitkittyy joskus turhaan, kun oireita selvitellään eri erikoisalojen lääkäreiden kanssa.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Jäätelö sattuu suussa, mutta myös pakkanen, kuuma kahvi, toffee ja virvoitusjuomat. Mistä vihlonta johtuu ja mikä siihen auttaa?

Hammaskiillettä ja hammasluuta kuluttavat monet asiat. Hampaat voivat kulua kovasta harjaamisesta tai narskuttelusta. Kiillettä hankaavat happamat elintarvikkeet, kuten tuoremehut, virvoitusjuomat, sitrushedelmät, etikkaiset ruoat sekä viinit.

Syömishäiriöihin liittyvä oksentelu sekä närästys, jossa suuhun nousee happamia mahanesteitä, uhkaavat kiillettä.

Hampaan pinta saattaa muistuttaa sileää autonrengasta, purupinnoilta voi erottaa myös pieniä kulumiskuoppia ja joskus hampaat jopa madaltuvat.

Kun hammasluuta suojaava kiille kuluu narskuttelun, reikiintymisen, hampaiden halkeamien, bulimian tai närästystaudin seurauksena, hammasluun pienet, hammasytimeen johtavat nesteen täyttämät kanavat paljastuvat.

Paikat ja hampaat lohkeilevat herkästi. Kylmä, kuuma, makea ja hapan tekevät häijyä. Purennan epätasapaino aiheuttaa harmeja päänsärystä leuka­kipuihin.

Hampaita voi vihloa myös paikkauksen tai hammaskiven poiston jälkeen. Joskus vihlominen voi taas kertoa orastavasta hammasytimen tulehduksesta tai purentaongelmasta.

Olisiko näistä apua

Toisinaan vihlominen menee ohi omia aikojaan, mutta jos samaa hammasta vihloo jatkuvasti, kannattaa mennä hammaslääkärille.

Vihlomista lievittävät hammastahnat suojaavat paljastuneita hammaskauloja, mutta niitä pitää käyttää säännöllisesti.

Hammaslääkäri voi laittaa hampaisiin kiillettä vahvistavaa fluorilakkaa tai käsitellä paljastuneita hammaskauloja erilaisilla suoja-aineilla. Pahasti kuluneita hampaita korjataan rakentamalla kruunu hampaan päälle, jolloin myös purenta korjaantuu.

Narskuttelijan hampaita suojaa purentakisko.

Harvenna happohyökkäyksiä

Koska tuoremehut, virvoitus- ja energiajuomat syövyttävät kiillettä, niiden juomista kannattaa rajoittaa ja ajoittaa se aterioinnin yhteyteen.

Nauti happamat hedelmät ja marjat aterian yhteydessä, ja kokeile juustopalaa: sen pureskelu neutraloi happoja.

Hampaita ei kannata harjata tuntiin happaman aterian jälkeen, sillä harjaus pyyhkäisee mukanaan liuennutta kiillettä. Sähköhammasharja on hampaille hellävarainen, sillä se ei aiheuta ikenien vetäytymistä.