Päänsärkyjä on erilaisia: toisella jomotus kasvaa pikkuhiljaa iltaa kohden, toisella päänsärky tainnuttaa saman tien sänkyyn. Milloin avuksi riittää tavallinen särkylääke, milloin tarvitaan järeämpiä aseita migreeniin? Opi tunnistamaan oma päänsärkysi.

1. Särkylääkesärky

Joudun käyttämään useita kertoja viikossa reseptittä saatavia särkylääkkeitä, joskus useita päivässä. Päätä jomottaa niin, ettei työnteosta tule mitään. Kipu vain pahenee iltaa kohden. Miten saisin vähennettyä lääkkeitä ja kuitenkin säryttömän olon?

Vaikuttaa siltä, että jatkuva päänsärkysi johtuu liiallisesta särkylääkkeiden käytöstä. Tämä tunnetaan särkylääkepäänsärkynä: kun entisten lääkkeiden vaikutus alkaa mennä ohi, joudut ottamaan uutta lääkettä särkylääkevierotusoireisiin eli päänsärkyyn. Tällainen särkylääkekierre kehittyy myös ilman reseptiä saataviin särkylääkkeisiin, jos niitä käyttää päivittäin tai lähes päivittäin.

Ongelmastasi ei ole kuin yksi tunnettu ratkaisu: särkylääkkeiden käyttö on lopetettava.

Lääkkeiden lopetus voidaan tehdä vähitellen, puoli tablettia päiväannosta alentaen, kunnes kaikki lääkkeet on poissa. Lopettaminen onnistuu myös yhdellä kertaa, jos päivässä liikaa käytetyt lääkemäärät ovat vähäisiä, eikä lääkkeiden joukossa ole opiaattijohdannaisia, kodeiinia tai kofeiinia.

Kertarysäyksellä toteutetussa lääkevierotuksessa pari kolme ensimmäistä päivää ovat kamalia, eikä työnteosta ehkä tule mitään, mutta sen jälkeen suurimmalla osalla päänsärky lakkaa tai ainakin vähenee. Sen jälkeen mahdollisesti tulevista päänsärkyoireista lääkäri voi todeta, mitä päänsärkysairautta sairastat, ja suunnitella siihen oikeat lääkkeet, joita sitten käytät vain satunnaisesti.

2. Jännityspäänsärky

Teen toimistotyötä ja hartiani ovat koko ajan jumissa. Iltaisin ja aamuöisin kärsin pakottavasta päänsärystä takaraivolla ja otsassa. Ovatko syynä hartiani vai onko taustalla mahdollisesti migreeniä? Onko särkylääkkeiden jatkuva napostelu turvallista, tai edes oikea hoito vaivaani?

Kysymyksesi osuu koko päänsäryn diagnostiikan vaativimpaan ongelmaan: Kumpi oli ensin, muna vai kana? Niskalihasjännitys voi laukaista migreenin, mutta toisaalta migreenisärkyyn voi liittyä niskan lihasten jännittyminen.

Kuvauksesi perusteella arvelisin, että taustalla on ensisijaisesti migreeni, koska särky on niin kovaa, että heräilet siihen aamuyöstä. Diagnoosia ei voi tehdä kirjoittamiesi tietojen perusteella. Tämäntyyppisen säryn vuoksi on hyvä käydä lääkärissä, joka harkitsee, tarvitaanko lisätutkimuksia.

Sinulla voi olla sekä lihasjännityspäänsärky että migreeni. Sekin on mahdollista, että migreeni on aiheuttanut niskan kipuratojen herkistymisen ja siksi niska on koko ajan jumissa.

Särkylääkkeiden jatkuvan napostelun suurin haitta on maha-suolikanavan haavauman kehittyminen. Missään tapauksessa päänsärkysi hoito ei ole särkylääkkeiden jatkuva käyttö, vaan omaehtoinen rentouttava liikunta. Toimistotyötä tekevän pitäisi harrastaa niskaa ja hartioita rentouttavaa ja vahvistavaa liikuntaa, esimerkiksi sauvakävelyä. Hieronta ja fysikaaliset hoidot helpottavat oloa hetkeksi, mutta pysyviä tuloksia saadaan vain omilla ponnistuksilla.

Työtä on myös yritettävä tauottaa ja harrastaa taukovoimistelua. Kun niskan lihakset ovat kunnossa, migreenikohtausten pitäisi vähentyä. Ne pitäisi hoitaa asianmukaisella migreenilääkkeellä.

3. Alkava migreeni

Olen syksystä lähtien saanut kovia päänsärkykohtauksia: oksettaa ja tuntuu siltä kuin näkö lähtisi. Yhdellä Buranalla ei tee mitään, kaksi auttaa hetken, kun menee saman tien nukkumaan. Yölläkin heräilen mielettömään särkyyn. Aiemmin minulla ei ole ollut lainkaan päänsärkyjä. Onko tämä migreeniä? Onko tällä yhteyttä siihen, että tätini kuoli kaksi vuotta sitten, kun häneltä katkesi verisuoni päästä?

Koska kyseessä on uusi päänsärky, kannattaa tällaisten oireiden kanssa mennä lääkäriin. Sinulla voi olla migreeni. Lääkäri harkitsee, ovatko lisätutkimukset tarpeellisia, ja voit saada mahdolliseen migreeniisi oikeat ja tehokkaat lääkkeet.

Näillä oireilla ei ole mitään yhteyttä tätisi aivoverenvuotoon, eikä migreeniin liity lisääntynyttä aivoverenvuodon tai ”suonen katkeamisen” riskiä. Sen sijaan varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on lievästi kohonnut riski saada aivoinfarkti eli aivoveritulppa. Tämän vuoksi migreeniä sairastavien ei pitäisi ainakaan tupakoida.

4. Periytyvä migreeni

Kuulun sukuun, jossa on paljon migreeniä. Olen itsekin kärsinyt siitä lapsesta lähtien, mutta migreeniäni ei ole koskaan tutkittu. Onko syytä jossain elämänvaiheessa selvittää asia perusteellisesti?

Jokaisen migreeniä epäilevän kannattaa käydä lääkärissä varman diagnoosin ja tehokkaan hoidon saamiseksi. Normaali lääkärintutkimus, johon kuuluvat oireiden läpikäyminen sekä muiden sairauksien poissulkeminen, on ainoa tapa selvittää migreeni. Migreeni ei näy missään kuvissa, eivätkä veri- tai virtsakokeet varmista migreenidiagnoosia. Perinnöllisenkään migreenin olemassaoloa ei vielä voida varmistaa geenitesteillä.

Jos migreenidiagnoosisi on varma, ja sinulla on siihen toimiva hoito, lisätutkimukset eivät ole tarpeen.

5. Aurallinen migreeni

Olen kärsinyt 20 vuotta, 1–5 kertaa vuodessa ”sahalaitamigreenistä”. Lähes yhtä kauan ja yhtä harvoin on esiintynyt muutaman sekunnin huimauskohtauksia, joita kutsun pyörremyrskyksi aivoissa. Onko kyse migreeniä edeltävästä oireesta, koska sen jälkeen alkaa päänsärky?

Migreenikohtauksen alkaessa esiintyy ennakko-oireita, joita ovat muun muassa väsymys, pahantuulisuus ja suklaan himo. Nämä oireet esiintyvät usein jo päivää ennen kuin varsinainen ”sahalaitamigreeni” alkaa.

Sahalaitaa tai muita vastaavia laajenevia näköoireita sanotaan esi- eli auraoireiksi. Ne kestävät 5–60 minuuttia, ja sen jälkeen tulee päänsärky.

Auraoireita on myös muunlaisia. Joskus näkökentässä esiintyy laajeneva, väreilevä pallo tai useampia palloja tai näkö vain sumenee toisesta laidasta silmää. Toisilla näkökenttään tulee vähitellen puutosalue: vastaantulijan kasvoista voi puuttua puolet tai sanomalehden tekstistä osa häviää.

Aura voi olla myös toispuoleinen puutuminen huulessa, kädessä tai jopa toispuoleinen voimattomuus kädessä. Joskus esiintyy myös sanojen löytämisen vaikeutta, ja puhe on mahdotonta.

Harvinaisissa migreenityypeissä aura voi olla myös huimausoire. Se kestää migreenin yhteydessä vähintään neljä minuuttia, ja huimausta seuraa päänsärky. Todennäköisesti tuo huimauskohtausten yhteydessä pyörremyrskyksi kuvaamasi tila aivoissa on juuri tällainen migreeniaura. Tällaista migreeniä kutsutaan basilaarimigreeniksi, koska oireet tulevat niskan puolelta tulevien aivoverisuonien alueelta.

6. Lapsen päänsärky

10-vuotias poikani valittelee usein päänsärkyä. Olen huomannut, että kohtauksia tulee varsinkin ennen kokeita tai muuten jännittäviä tilanteita. Puhe ja rauhoittelu eivät auta. Miten poikaa pitäisi lääkitä, entä tarvitseeko hän lääkärin tutkimuksia?

Pojallasi saattaa olla migreeni. Lapsilla migreenin oireet ovat usein erilaisia kuin aikuisilla ja niitä voi olla vaikea tunnistaa migreeniksi.

Migreenikohtaus laukeaa usein myös aikuisella jännittävästä tilanteesta, stressistä tai sen päättymisestä. Puheet ja rauhoittelu eivät migreeniin auta.

Lasten epäselvä päänsärky pitäisi tutkia lääkärissä. Tutkimukset voidaan hyvin aloittaa omassa terveyskeskuksessa. Migreenin diagnostiikka ja hoito sujuu siellä hyvin, ja sieltä saat tarvittaessa hyvät lääkkeet poikasi migreenikohtausten hoitoon. Ongelmallisessa tilanteessa lastenneurologi tutkii ja selvittää, mistä lapsen päänsärky johtuu ja miten lasta hoidetaan.

Hyvän Terveyden kysymyksiin vastasi dosentti, ylilääkäri Markus Färkkilä HYKSin neurologian klinikasta.

Näin tunnistat lihasjännityssäryn

  • vähitellen iltaa kohden paheneva, tasainen, puristava tai kiristävä särky takaraivolla tai ohimolla
  • joskus myös yöllistä käsien puutumista tai huimausta seisomaan noustessa
  • ei pahoinvointia tai oksentelua
  • liikunta, venyttely ja voimistelu helpottavat
  • hoito parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeellä korkeintaan viiden päivän ajan, joskus lisäksi lihasta rentouttava lääke
  • lisäapua rentoutumisesta, fysikaalisista hoidoista tai akupunktiosta

Näin tunnistat migreenin

  • kohtauksittaista, sykkivää ja toispuoleista päänsärkyä
  • usein muitakin oireita, kuten pahoinvointia, valonarkuutta ja ääniherkkyyttä
  • laukaisevia tekijöitä mm. stressi tai sen hellittäminen, unettomuus, kuukautiset ja alkoholi
  • estrogeenihormoni herkistää migreenille, siksi naisilla yleisempää kuin miehillä
  • hoito särkylääkkeillä, tarvittaessa migreenin täsmälääkkeillä (triptaanit), estolääkitys usein toistuviin kohtauksiin
  • ei lisää aivoverenvuodon riskiä

 

korvien kutina

Lähes päivittäisenä vaivanani on ollut jo nelisen vuotta kutiavat korvat. Kutina on välillä niin inhottavaa, että varovasti olen rapsuttanut korvaa vanupuikolla. Välillä tuntuu kuin korvassa olisi vettä ja vanupuikkokin kastuu. Mitä tämä voisi olla ja miten vaivasta pääsisi?

Korvakäytävä on 2–3 cm pitkä ohuen ihokerroksen verhoama käytävä, jonka päässä on tärykalvo. Korvakäytävän iho voi oireilla kuten muukin iho. Allergia, psoriasis, muut ihosairaudet, tulehdus ja muu jatkuva ärsytys voi aiheuttaa korvakäytävässä kutinaa. Korvakäytävä erittää korvavahaa eli vaikkua, jonka tehtävänä on suojata herkkää korvakäytävän ihoa. Normaalisti vaikku kulkeutuu hitaasti korvakäytävän perältä kohti käytävän ulkosuuta ja poistuu itsekseen. Liian runsas vaikku voi tukkia korvakäytävää ja estää normaalin ilmanvaihdon, jolloin kosteus pääsee hautomaan ja ärsyttämään korvaa.

Korvakäytävän bakteeritulehdukseen liittyy usein korvakäytävän voimakastakin kipua ja kostean eritteen valuminen korvakäytävästä. Tilan hoito vaatii lääkärin arvion, korvahuuhteluita ja korvatippoja (desinfiontitipat ja tarvittaessa antibioottitipat).

Kun kutina on jatkunut pitkään, se viittaa krooniseen korvakäytävän ärsytykseen. Suosittelen hakeutumaan lääkärin vastaanotolla, jotta voidaan poissulkea hoitoa vaativat sairaudet ja tulehdukset.

Omahoidossa tulee välttää korvakäytävien ärsyttämistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korvakäytäviä tule kaivaa, puhdistaa tai raapia millään. Ei siis pumpulipuikkoja tai hiuspinnejä korvakäytäviin! Oireilevat korvakäytävät on syytä pitää puhtaana tukkivasta vaikusta. Vaikkua voi pehmittää apteekista saatavilla valmisteilla ja sairaanhoitaja tai lääkäri voi puhdistaa korvat huuhtelemalla. Lisäksi on syytä estää veden pääsy korvakäytäviin ja välttää korvatulppien ja nappikuulokkeiden pitkäaikaista käyttöä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Herkkä vatsa on usein kipeä mutta muutakin riesaa siitä on. Kehtaisinko edes kysyä, mikä auttaa…

1. Peräpääni pörisee ja haju on sen mukainen. Miten voisin vähentää ilmavaivojani?

Kokeile ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten kaalin, papujen, ruisleivän tai hernekeiton, välttelyä, mutta korvaa menetetty ravintokuitu esimerkiksi lesepitoisella täysjyväleivällä sekä runsaammalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä.

Ellei vaiva tokene ruokailumuutoksilla, marssi apteekkiin ja hanki sieltä ilmavaivoihin käypiä valmisteita. Kysy rohkeasti apua farmaseutilta.

Käytätkö runsaasti purukumia? Se lisää ilman kertymistä ja ilmavaivoja, joten suosi muunlaisia ksylitolituotteita.

Aina, kun mahdollista, päästä ilma peräpäästä reilusti ulos, pidättäminen vain lisää paineen ja kivun tunteita.

Lue lisää Eroon ilmavaioista – omat ja lääkärin keinot

 

2. Mahani on piukka ja pönäkkä kuin potkupallo. Miten tasoittaa turpea kumpare?

Vähennä jälleen ilmaa keräävien ruokien käyttöä, korvaa kuitu vaikka apteekin valmisteilla ja muista, että nykyiset keinomakeutetut elintarvikkeetkin, kuten light- ja hiilihapolliset juomat paisuttavat vatsaa. Juo janoon ja ruokajuomaksi vettä.

Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, käy lääkärissä. Turvottelun taustalla voivat olla myös muut kuin mahasuolikanavaoireet. Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta kerryttävät nestettä elimistöön ja yleisolo on potilaalla turpea.

Lue lisää Kokeile FODMAP-ruokavaliota herkkään vatsaan

3. Röyh! Siinä se taas tuli, väärässä paikassa, väärään aikaan. Mikä avuksi röyhtäilyyn?

Röyhtäilijän mahalaukussa on liikaa ilmaa. Sitä on päässyt sinne joko ruoan mukana nielemällä, ilmaa keräävistä ruoka-aineista tai sitten ilman ja ruoan eteneminen suolistossa on hidastunut. Luovu hotkimisesta ja harjoittele hidasta pureskelua. Anna ruokailulle aikaa ja koeta ylipäätään vähentää stressiä.

Löysennä tiukkaa vaatetusta, joka puristaa mahalaukkua. Jos olet ylipainoinen, koeta laihduttaa ja kokeile happoa vähentäviä lääkkeitä.

Lue lisää Keho on yhden miehen orkesteri

Asiantuntija: LT, dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri. Perttu Arkkila HUSista.

Suosi lesepitoista täysjyväleipää, kaurapuuroa, hapanmaitotuotteita, kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväpastaa ja perunaa.

Vältä rasvaisia ruokia ja herkkuja, kuten viinereitä, omenaa, paprikaa, herneitä, papuja, kaalia, ruisleipää, hiilihappojuomia, kahvia, purukumia, tupakkaa.

kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.

 testosteroninpuute potenssi erektio orgasmihäiriö

Joko ennenaikainen tai viivästynyt siemensyöksy vaivaa jopa joka neljättä mies. Silti miehen orgasmihäiriöistä puhutaan vähemmän kuin potenssiongelmista.

Yleinen syy siihen, miksi mies hakeutuu seksuaalilääkärin vastaanotolle, on ennenaikainen siemensyöksy. Ongelmasta kärsii joka viides mies. Heistä noin puolella vaiva on niin vaikea, että he tarvitsisivat apua.

Toisin kuin monet kuvittelevat, ennenaikainen laukeaminen ei ole vain nuorten jännittäjämiesten ongelma. Vaiva on yleinen kaikenikäisillä. Useimmat miehet kärsivät vuosia ennen hoitoon hakeutumista.

Toivottu yhdynnän kesto on tutkimusten mukaan 7—13 minuuttia ja tavanomainen kesto on 5—6 minuuttia. Ennenaikainen siemensyöksy määritellään lääketieteessä siten, että mies ejakuloi aina tai lähes aina noin minuutissa yhdynnän aloittamisesta tai jopa sitä ennen. Tämä aiheuttaa huolta, ahdistuneisuutta ja turhautuneisuutta.

Lääke pidentää nautintoa

Ennenaikainen siemensyöksy haittaa parisuhdetta. Se vaikuttaa kielteisesti molempien seksuaaliseen itsetuntoon, tyytyväisyyteen ja elämänlaatuun. Ajan mittaan ongelma johtaa seksin vähenemiseen tai jopa parisuhteen hajoamiseen. Vaivasta kärsivällä miehellä on usein korkea kynnys parisuhteen aloittamiseen.

– Ennenaikaisen siemensyöksyn syy on tuntematon, mutta perinnöllisillä tekijöillä on suuri merkitys, sanoo dosentti ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha.

Vaivaan on onneksi saatavissa apua.

– Ainoa kunnolla tehoava hoito on lääkehoito, Piha sanoo.

Vuonna 2009 markkinoille tulleesta dapoksetiinista hyötyy yli puolet potilaista. Se otetaan tunti ennen yhdyntää ja vaikutus kestää 3—4 tuntia. Lääkkeen avulla siemensyöksyyn kuluva aika pitenee kolmin—nelinkertaiseksi.

Lääkkeen sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi pahoinvointi ja huimaus.

Hyvä vaihtoehto ovat myös SSRI-lääkkeet (essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami). Alun perin nämä lääkkeet tulivat markkinoille masennuslääkkeinä, mutta niiden on todettu auttavana moneen muuhunkin vaivaan. Haittana on se, että niitä on otettava päivittäin.

– Terapiatekniikoiden tehosta on vähän tieteellistä näyttöä, mutta nekin auttavat joitain potilaita, Piha sanoo.

Jos miehen siemensyöksy on nopea eikä hoito tehoa, hyvä keino molempien nautinnon takaamiseksi on käsi- ja suuseksi.

Jos orgasmia ei tule

Orgasmihäiriöiden toisessa ääripäässä kärsitään viivästyneestä siemensyöksystä. Tämä haittaa noin viittä prosenttia miehistä. Heillä orgasmin saanti pitkittyy tai jää kokonaan puuttumaan.

Häiriön tavallisin muoto on sellainen, että mies ei pysty laukeamaan yhdynnässä mutta se onnistuu käsin tai suuseksin avulla. Jotkut saavat orgasmin yhdynnässä, mutta vasta hyvin pitkän käsin tai muiden keinoin tehdyn kiihottamisen jälkeen.

Vaikeutuneen siemensyöksyn syytä ei tiedetä, eikä siihen ole lääkehoitoa. Esimerkiksi Viagra ja muut erektiolääkkeet eivät tehoa orgasmivaikeuksiin. Ongelma onkin seksuaalilääketieteen vaikeimpia.

Syitä kannattaa etsiä

Orgasmihäiriö saattaa syntyä itsenäisesti tai se voi johtua sairaudesta. Koska hoitoa viivästyneeseen siemensyöksyyn ei ole, voidaan vain yrittää poistaa vaivan mahdollinen syy.

Jotkut lääkkeet vaikeuttavat tai estävät orgasmin saamista. Tällaisia ovat esimerkiksi psykoosien hoidossa käytetyt antipsykootit, jotkut verenpaineen hoidossa käytetyt lääkkeet ja kivun sekä yskän hoidossa käytetyt opiaatit. Myös alkoholi ja muut päihteet voivat estää tai viivästyttää orgasmia.

Osa saa apua testosteronivajeen hoidosta. Jos syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, sen korjaaminen voi auttaa.

– Ikävä kyllä aina syytä ei löydy, eikä toimivaa lääkettä itse vaivaan ole keksitty, Piha sanoo.

Yhdyntä ei ole pakko

Juhana Piha huomauttaa, että orgasmi ja siemensyöksy ovat kaksi eri asiaa. Ne välittyvät eri hermoratamekanismien kautta. Mies voi saada siemensyöksyn ilman orgasmia ja päinvastoin. Useimmiten ne kuitenkin tapahtuvat samaan aikaan.

Siemensyöksyn puuttuminen kokonaan on harvinaista. Yleisempää on, että siemensyöksy ei onnistu yhdynnässä, mutta sen saa muulla tavoin.

Piha muistuttaa, että hyvä seksi on muutakin kuin pelkkää yhdyntää. Se on myös läheisyyttä, kommunikointia, hyväilyjä ja välittämistä.

Vanhetessaan mies myös tarvitsee enemmän fyysistä stimulaatiota kiihottuakseen erektioon ja siemensyöksyn saamiseen.

– Minulla on vanhoja potilaita, joilla on myös vanha partneri. Tällöin pari ohjataan seksuaalineuvontaan, jossa pohditaan, miten stimulaation saisi paremmaksi, Piha sanoo.

Jos ongelma on psyykkinen ja orgasmihäiriö liittyy tiettyyn tilanteeseen, orgasmivaikeudesta kärsivän kannattaa keskustella kumppaninsa kanssa, koska molemmat voivat turhaan syyllistää itseään tai toista. Psykologisia syitä on vaikea hoitaa lääketieteen menetelmin.

Nettiporno vääristää

Miehen seksuaalisuus ei ole pelkkää fyysistä suorittamista. Mitä nuorempi mies on, sitä todennäköisemmin orgasmivaikeuden syy on psykologinen.

Nuoret miehet hakevat internetin kautta tietoa siitä, mitä on normaali seksuaalisuus. Verkossa vastaan tulee kaupallinen porno, joka antaa yksipuolisen kuvan seksuaalisuudesta.

– Kaikki mitä pornovideossa näkyy, on näyttelyä, Juhana Piha toteaa.

– Nuoret miehet oppivat mallin, joka ei ole totta. Tavallinen seksi onkin sitten erilaista. Siinä ei ole kaikkea sitä, mitä pornovideot tarjoavat.

Monet kuitenkin tottuvat pornovideoiden voimakkaaseen stimulaatioon. Kun tavallisessa suhteessa sitä ei ole, mies joutuu hämmennyksiin. Tämä johtaa erektio-ongelmiin ja vaikeutuneeseen siemensyöksyyn.

– Tämä on se, mikä minua nettipornossa huolestuttaa, Piha sanoo.

– Ongelmaa aletaan selvittää terapeuttisin menetelmin: potilaalle on kerrottava, mikä on totta ja mikä ei.

  • Seksuaalilääkäri on hankkinut huomattavan kokemuksen seksuaalihäiriöiden hoidossa. Useimmat ovat urologeja tai gynekologeja. Seksuaalihäiriöihin perehtyneet lääkärit hoitavat useimmiten toiminnallisia seksuaalihäiriöitä.
  • Seksuaaliterapeutit ovat perehtyneet seksuaalihäiriöiden psykologisiin näkökohtiin. Heille kannattaa hakeutua esimerkiksi parisuhdeongelmissa.