Sormet kuin nakit ja nilkat kuin pölkyt. Onneksi turvotus yleensä häviää itsestään, mutta sen syntymistä voi myös estää. Katso pahaat keinot!

Työmatkalla välilaskun aikana lentokentältä löytyi kaunis sormus. Kokokin oli sopiva, se koristaisi kauniisti nimetöntä. Luottokortti vinkumaan ja sormus oli oma.

Kun sormus otettiin esiin illalla ennen päivällistä, pettymys oli melkoinen: nyt sormus oli nimettömään aivan liian suuri.

Sormet olivat olleet siis varsinaiset nakit lennon jäljiltä. Miten tämä on mahdollista?

– Turvotus on ymmärrettävää lentomatkojen jälkeen, tietää terveyskeskuslääkäri Osmo Saarelma.

– Lentokoneessa istutaan pitkä aika paikallaan, ahtaassa tilassa. Myös nestetasapaino voi matkan aikana häiriintyä. On hyvin tyypillistä, että turvoksissa ovat paitsi sormet myös nilkat.

Jos jalat ja kädet voisivat tehdä lihastyötään, ei turvotuksesta tarvitsisi kärsiä lentokoneessakaan.

Työterveyslääkärit muistuttavat, että työpäivän aikana pitäisi lähteä tietokoneen äärestä liikkeelle kerran tunnissa, saman soisi tapahtuvan myös matkojen aikana mikäli vain mahdollista.

– Liikkuminen vähentäisi myös veritulppavaaraa, Saarelma muistuttaa.

Esteettinen ongelma

Mitä sormissa sitten tapahtuu kun ne turpoavat?

– Yksinkertaisimmillaan kaikessa turvotuksessa kyse on siitä, että syystä tai toisesta neste alkaa tihkua verisuonten ulkopuolelle soluvälinesteeseen.

Usein kyse ei ole mistään sen vakavammasta: turvotus kestää jonkin aikaa ja alkaa laskea itsestään. Tosin sanoen soluvälinesteen määrä pienenee, kun se siirtyy takaisin verisuonistoon.

– Arkielämään kuuluvat pienet turvotukset. Niitä tulee ja menee, eikä niistä tarvitse kantaa sen enempää huolta. Ongelma on lähinnä esteettinen.

Suola ja alkoholi

On tyypillistä, että ihminen tuntee olevansa turvoksissa esimerkiksi pitkään venähtäneen illan jälkeen, kun isot tuopit ovat maistuneet pikkutunneille ja palan painikkeeksi on haukattu suolaista makkaraa.

Suola sotkee verisuonten ja soluvälitilan osmoottisen tasapainon: kun natriumpitoisuus verisuonissa nousee, myös natriumia alkaa tihkua soluvälinesteeseen, mikä entisestään kiihdyttää nesteen karkaamista verisuonista solunesteeseen.

– Munuaiset kyllä poistavat elimistön ylimääräistä vettä nopeastikin, mutta suolatasapainon häiriöiden korjaaminen on hitaampaa. Kyllähän ylimääräinen suola ja sen elimistössä pidättämä vesi lopulta lähtee, mutta paljon hitaammin, Saarelma selvittää.

Myös runsas alkoholin käyttö sotkee verisuonten ja soluvälinesteen välistä tasapainoa. Kun ryyppyputki on pitkään päällä, ulkopuolinenkin huomaa, että naukkailijan naama pöhöttää.

Nilkat kuin pölkyt

Kaikkein yleisintä turvotus on jaloissa. Parhaiten sen näkee nilkoista. Kun on päivän seissyt jaloillaan, odottaa vain hetkeä, että pääsisi nostamaan pölkyiksi turvonneet nilkkansa kohti kattoa.

– Alaraajalaskimoiden läppien toiminta yhdistetään suonikohjuihin, mutta jalat voivat turvota, vaikkei näkyviä suonikohjuja olisikaan.

Terveessä laskimossa laskimoläpät sulkeutuvat ja estävät veren virtauksen takaisin jalkateriin päin. Kun laskimoiden toiminta reistailee, veri pääsee virtaamaan takaisin nilkkoihin. Liika paine suonen sisällä aiheuttaa nesteen tihkumisen kudoksiin verisuonissa, ja nilkat turpoavat.

Seisomatyön lisäksi myös ylipaino saa nilkat turpoamaan.

Turvoksissa kerran kuussa

Jokainen nainen tietää, että turvotukseen vaikuttaa myös hormonien vaihtelu kuukautiskierron aikana.

Pari päivää ennen kuukautisia rinnat ja vatsa turpoavat, monella on vaikeuksia myös sormusten ja kenkien kanssa. Silmänalusetkin tuntuvat pullottavan niin, että mieli tekisi pitää aurinkolaseja koko päivän.

Hyvä keino kerran kuukaudessa iskevään turvotukseen, kuten yleensäkin PMS-oireisiin, on reipas liikunta.

Hormonit vaikuttavat myös raskauden aikaiseen turvotukseen. Yleensä odotuksen aikana kertyneet nesteet lähtevät synnytyksen jälkeen itsestään.

Turpean olon syy löytyy toisinaan lääkkeistä. Esimerkiksi kalsiumininestäjät, joita käytetään sydän- ja verisuonitautien hoidossa, saattavat aiheuttaa nilkkaturvotusta.

Liikunta paras lääke

Osmo Saarelma ei innostu nesteenpoistolääkkeiden käytöstä, kun kyseessä on "normaali arkiturvotus". Sellainen hoituu itsekseen.

Hän pohtii hyvin tarkkaan, milloin lääkkeeseen ylipäätään kannattaa turvautua, sillä se tahtoo sotkea elimistön kalium-natriumin tasapainon pitkäksi aikaa.

Jotkut vannovat ananasmehun nimiin, toiset lymfahierontaan. Mehua voi toki kokeilla, ei se ainakaan haitaksi ole, terve ihminen voi testata myös lymfan vaikutuksen. Jos sen sijaan sairastaa esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa, lymfa voi olla jopa vaarallista.

Liikunta tepsii lähes vaivaan kuin vaivaan, niin myös turvotukseen. Turpea tunne hellittää, kun itsensä rehkii hikeen asti.

Neste poistaa nestettä

Osmo Saarelma neuvoo potilaitaan juomaan runsaasti teetä, joka toimii diureetin eli nesteenpoistajan tavoin. Sama vaikutus on myös kahvilla, mutta Saarelma suosii teetä.

Luontaistuotekaupat myyvät puristeita ja teetä, joiden sanotaan poistavan turvotusta. Luonteistuotteita tutkiva lääkäri Anna-Liisa Enkovaara muistuttaa, että ne ovat turvotuksen hoidossa perinteisiä keinoja mutta niiden tehosta ei ole lääketieteellistä näyttöä.

– Esimerkiksi koivunlehti-, peltokorte- ja persiljatuotteet saattavat lisätä virtsan eritystä, mutta sama vaikutus on vaikkapa kahvilla.

Toisaalta niiden käytöstä ei ole raportoitu haittaakaan, mikäli niitä käyttää ohjeiden mukaan. Niitä voi siis halutessaan kokeilla.

Vältä näitä turvottajia

  • suola on pahasta
  • erityisen suolattuja ovat sipsit, monet juustot, oliivit, savukalat, makkarat
  • suolaa on myös joissakin janojuomissa
  • lue tuoteselosteet. Jos esimerkiksi leivässä on suolaa 1,3 prosenttia, se on liikaa. 0,7 prosenttia on paljon parempi
  • alkoholi sotkee nestetasapainon
  • älä ole pitkään samassa asennossa

Konsteja turvotuksen poistoon

  • liiku niin, että verenkierto kiihtyy ja hiki kirpoaa
  • liikuttele ainakin varpaita, nilkkoja ja käsiä, jos joudut istumaan ahtaasti paikallasi
  • käytä matkoilla lentosukkia
  • juo teetä, tavallista tai koivunlehti-, peltokorte-, kultapiisku- tai persiljateetä
  • kokeile ananasmehua
  • lymfahierontaa, jos sinulla ei ole esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa

Lue lisää
Jatkuvasti turvottaa?
Mistä turvotus johtuu?
Onko jalkojen turvotus vaarallista?

mausteet antibiootteina antibakteeriset korianteri oregaano hunaja

Bakteereita tuhoavat luonnonaineet voisivat toimia jopa antibioottien korvikkeena.Tutkimukset ovat löytäneet maustekaapista kolme lupavaa luonnonlääkettä.

Korianteriöljy

Välimerellisiin ja aasialaisiin herkkuihin kuuluva korianteri on tunnettu lääkekasvina antiikin ajoista lähtien. Intialaisessa perinteessä korianterimehua on kurkumaan sekoitettuna käytetty muun muassa unilääkkeenä, ruoansulatuksen tukena sekä aknen hoidossa.

The Journal of Medical Microbiology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan korianteriöljy kykenee tappamaan salmonella-, E. coli- ja MRSA-bakteerin. Tutkijoiden mukaan liuos, joka sisältää kaksi prosenttia korianteriöljyä, kykenee tuhoamaan bakteerien soluseinämiä ja lopulta myös itse bakteerin.

Oreganoöljy

Oreganoöljyä on käytetty vuosisatojen ajan erityisesti hengitysteiden hoidossa. Myös ulkoiseen käyttöön soveltuvan oreganoöljyn tiedetään tappavan muun muassa E. coli-, salmonella- ja stafylokokkibakteereja. Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan oreganoöljy on tehokas 30:a eri taudinaiheuttajaa vastaan.

Brittiläisten ja intialaisten muodostama tutkimusryhmä osoitti, että Himalajan oreganoöljyllä on mahdollista tappaa myös MRSA-bakteeri.

Hunaja

Hunajaa on käytetty tuhansia vuosia muun muassa vatsan, hengitysteiden ja ihovaurioiden hoidossa. Helsingin yliopiston raportin mukaan hunaja vaikuttaa antimikrobisesti ainakin 60:ta eri bakteerilajia kohtaan. Näihin kuuluu uusimpien tutkimusten mukaan pneumokokki, joka aiheuttaa keuhkokuumetta sekä korva- ja poskiontelotulehduksia.

Englannin terveysviranomaiset ovat hiljattain kehittäneet reseptivapaan Surgihoney-nimisen hunajan vaikeiden haavojen hoitoon. Surgihoneylla – joka ei ole vielä kaupallisesti saatavissa – on tuhottu MRSA-bakteeri muutamassa päivässä.

Asiantuntija: Veli-Jukka Anttila, osastonylilääkäri, infektioidentorjuntayksikkö, HYKS.

väärinlukeminen lukihäiriö neurologia aivot

Olen viime aikoina ihmetellyt kummallista ilmiötä. Kun luen jonkin tekstin, luulen ymmärtäneeni sen mutta olenkin ymmärtänyt aivan väärin. Kun palaan hetken päästä tekstiin, ihmettelen kuinka tässä näin lukeekaan. Numeroiden kanssa on sama juttu. Mistähän tämä voisi johtua? Olen 42-vuotias nainen.

Oireesi voisi selittyä lukihäiriöllä tai numerosokeudella. Mutta jos sinulla olisi jompikumpi, tietäisit sen. Näin paljon elämää haittaavat ongelmat kun ilmenevät yleensä jo lapsena tai viimeistään nuorena.

Kuvauksesi perusteella "lukihäiriö" on kuitenkin uusi ongelma ja vaivannut Sinua vasta vähän aikaa. Tämän vuoksi Sinun kannattaa kääntyä neurologin puoleen. Hän voi sulkea pois lievän aivoverenkierron häiriön mahdollisuuden.
 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

raikas ilma auringonvalo bakteerit

On olemassa kaksi ikiaikaista lääkettä, joita ei voi taatusti patentoida: auringonvalo ja raikas ilma. Entisaikojen tapaan niillä voisi olla paljon annettavaa potilaiden hoidossa.

Eittämättä vanhin ja halvin mielialahoito on ulkoilu raikkaassa ja aurinkoisessa ilmassa. Auringonvalo ylläpitää vuorokausirytmiä ja tehostaa D3-vitamiinin tuotantoa, mikä taas antaa potkua immuunipuolustukselle.

Kaiken kukkuraksi auringonvalo ja raikas ilma toimivat antimikrobisesti.

Auringonvalo ja hapekas ilma tappavat ilmassa leijuvia bakteereita ja eliminoivat elimistössä majailevia tuberkuloosimikrobeja.

Auringonvalon antimikrobinen teho perustuu UV-säteisiin. Raikkaan ilman terveysvaikutukset ovat puolestaan hapen ansiota. Korkeaa happipitoisuutta osataan hyödyntää ylipainehappihoidoissa tiettyjen anaerobi-infektioiden yhteydessä. Tällaisia voivat olla muun muassa poskiontelo- ja umpilisäkkeen tulehdus, jäykkäkouristus ja keuhkokuume.

Nightingalen opeilla

Historian saatossa auringonvalo ja raikas ilma ovat olleet sairaanhoidon kulmakiviä. Tärkeimpänä pioneerina toimi brittiläinen sairaanhoitaja Florence Nightingale, joka vaikutti raikkaine ideoineen 1800-luvun puolivälissä.

Nightingalen ajatusten siivittämänä sairaalat rakennettiin valoisiksi ja ilmaviksi. Huoneet olivat pitkiä ja kapeita ja niissä oli etelään avautuvat työntöikkunat, jotka ulottuivat kattoon asti. Siten puhdas ilma pääsi virtaamaan huoneen läpi. Tämä järjestely ei ainoastaan laimentanut ilmassa leijuvia taudinaiheuttajia, vaan tappoi niitä.

Sängyt saivat alleen pyörät, jotta potilaat pääsisivät ulos kylpemään aurinkoon ja hapekkaaseen ilmaan. Nämä melko simppelit menetelmät vähensivät sairaalakuolemia merkittävästi.

Vanhojen tautien paluu

Nightingalen opit alkoivat vaipua unholaan 1960-luvulla, kun antibiootteja alkoi tulla markkinoille. Koska ne tarjosivat nopean ja tehokkaan avun, valo ja ilma koettiin tarpeettomiksi. 1960-luvun lääkärien olettamus oli, että antibioottien ansiosta tartuntataudit on pian kokonaan selätetty.

Samalla vaatimukset energiatehokkuudesta kasvoivat — isoista ja avoimista ikkunoista luovuttiin lämpöhukan ehkäisemiseksi. Sairaaloissa suosituiksi tulivat ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ilma kiertää suodattimien läpi.

Tänä päivänä energiatehokkuuden tarve on suurempi kuin koskaan, mutta toive siitä, että tartuntataudit olisi selätetty, kuoli kauan sitten. Kasvava määrä taudinaiheuttajia on muuttumassa vastustuskykyisiksi antibiootteja vastaan. Lääkeyhtiöt eivät myöskään kehittele antibiootteja entiseen tahtiin.

Paljon puhuvaa on, että 1960-luvulla helposti hoidettavissa olleet infektiot ovat muuttumassa antibiooteille vastustuskykyisiksi. Näitä ovat muun muassa tuberkuloosi, keuhkokuume ja tippuri. 2000-luvun aikana olemme kohdanneet myös potentiaalisia pandemioita, kuten SARS ja lintuinfluenssa.

Ilmanvaihto vanhoin metodein

Hoitoon liittyvät infektiot ovat nykyisin tavallisia, kertoo osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila HYKSin infektioidentorjuntayksiköstä. Sairaalasta riippuen hoitoon liittyviä infektioita esiintyy 6—10 prosentilla potilaista.

On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta hoitoon liittyvään infektioon.

— On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio ilman kuolemanvaaraa aiheuttavaa sairautta, Anttila toteaa.

Raittiilla ilmalla ja auringonvalolla olisi estettävissä huomattava määrä vakavista sairaalainfektioista, väittää mikrobiologi Stephanie Dancer New Scientist -lehdessä. Suomessakin luennoineen Dancerin mukaan sairaalat tulisi suunnitella siten, että ikkunat voisivat olla säännöllisesti auki ja potilaita voitaisiin kuljettaa ulos vuoteissaan.

Vanhoin metodein on mahdollista tyrehdyttää muun muassa tuberkuloosin leviäminen, selviää Lontoon Imperial Collegen tutkimuksista. Perun pääkaupungin Liman vanhemmissa sairaaloissa koneellista ilmanvaihtoa ei ole, uusimmissa sen sijaan on. Tutkijat osoittivat hiilidioksidisammuttimien avulla tehdyllä kokeella, että vanhojen sairaaloiden ilmanvaihto oli yli kaksi kertaa uusia sairaaloita nopeampi.

Myös Anttilan mukaan valon ja ilman ajatukset ovat hyviä. Hän kuitenkin muistuttaa, että nykyiset hoitojen tulokset ovat paljon parempia kuin Nightingalen aikana, koska tänä päivänä on niin paljon enemmän tietoa mikrobeista ja tarttumistavoista.

Täsmävaloa iholle

Auringon UV-säteet nujertavat tehokkaasti haitallisia bakteereita, mutta suurina pitoisuuksina UV-säteily aiheuttaa dna-vaurioita. Käytännössä tämä tarkoittaa selvää ihosyöpäriskiä.

Auringonvalon hyötyjä voi kuitenkin saavuttaa ilman aurinkoa. Columbian yliopiston tutkimuksissa selvisi, että tuottamalla valoa 207 nanometrin aallonpituudella vältytään solukon vaurioittamiselta, mutta voidaan tappaa bakteereita, mukaan lukien MRSA.

— UV-valo vaikuttaa tällä hetkellä mielenkiintoisimmalta ympäristön mikrobeja tuhoavalta menetelmältä. Tähän on jo olemassa sairaaloihin tarkoitettu laite Tru-D, Anttila valaisee.

Muista ei-lääkinnällisistä keinoista Anttila korostaa hyvän käsihygienian merkitystä: sen avulla MRSA-tartunnoista yli 30 prosenttia ja leikkauksen jälkeisistä haavainfektioista noin 30 prosenttia voidaan ehkäistä.

Tärkeitä menetelmiä ovat myös riittävä siivous, asianmukainen hoitoympäristö ja koulutettu henkilökunta, joka osaa ehkäistä infektioita. Anttila muistuttaa, että paranemisessa myös potilaan mielentila on isossa osassa ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka potilas ympäristössään viihtyy.

Vierailija

Aurinko ja raikas ilma nujertavat pahat bakteerit

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain huhti-toukokuun vaihteesta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3, kello 10-16 välisenä aikana, vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Talvella UVB-indeksi on nolla.
Lue kommentti

Emättimen kutina saattaa olla sitkeä vaiva ja herättää huolta. Asiantuntijamme kertoo, mistä kutina yleensä johtuu ja mikä siihen auttaa.

Jos yhdynnän jälkeen alapää alkaa kutista, moni pelästyy. Yleensä kutina on vaaratonta – kumppanin sperma on esimerkiksi saattanut sekoittaa emättimen oman bakteerikannan tai herkkä limakalvo on ärtynyt hankauksesta.

Kutina voi johtua myös kumiallergiasta. Tavalliset, luonnonkumiset lateksia sisältävät kondomit eivät silloin sovi. Vaihtoehtona ovat lateksittomat polyuretaanimuovista valmistetut erikoiskumit.

Tavallisin  syy kutinaan on hiivatulehdus. Siihen liittyy usein vaaleaa, hieman kokkareista ja makeahkon hajuista valkovuotoa. Hiiva kertoo siitä, että emättimen bakteeritasapaino on häiriintynyt.

Sukupuolitauti aiheuttaa kutinaa vain harvoin. Ainoa poikkeus on herpes, ja sekin oireilee pikemminkin kirvelynä. Sen myös näkee rakkuloina.

Ehkäisypillereiden käyttäminen muuttaa emättimen pH-arvoa. Tästä voi seurata kutinaa. Pillerit voivat myös ohentaa ja kuivattaa limakalvoja, mikä altistaa kutinalle. Jos yksi e-pilleri ei sovi, merkkiä voi kokeilla vaihtaa.

Alapäätä ei kannata pestä saippualla, koska se kuivattaa. Etenkin jos alapään iho on herkkä kutinalle, on parempi käyttää kosteuttavia pesunesteitä. Jos iho on terve eikä oireita ole, saippuaa voi käyttää.

Näin rauhoitat kutinaa

Pesun jälkeen myös alapään ihoa voi kosteuttaa kevyellä voiteella tai öljyllä.

Apteekista saa  pH-arvoa tasaavia emätinpuikkoja. Ne poistavat kutinan alkusyyn..

Kokeile itsehoitoa

Sekoita puoleen litraan vettä ruokalusikallinen ruokasoodaa. Huuhdo alapäätä liuoksella, joka neutraloi pH-arvoa ja vähentää siten ärsytystä.

 

ASIANTUNTIJA Ritva Hurskainen, naistentautien erikoislääkäri ja dosentti, Hyvinkään sairaala.