väsymys masennus haluttomuus testosteroninpuute potenssi erektio
Kuva Shutterstock

Testosteronin riittävä tuotanto vahvistaa elinvoimaa ja mieskuntoa. Joskus miehen väsymyksen taustalla on hormonivaje.

Töiden jälkeen mies ottaa nokoset tai jämähtää television ääreen. Pitkin iltaa hän vaikuttaa väsyneeltä ja haluttomalta. Kotityöt eivät maistu, seksistä puhumattakaan. Työkö vain vaatii veronsa? Harva tulee väsyneenä ajatelleeksi hormonejaan.

Uupumus voi johtua myös sairaudesta. Väsymystä aiheuttavat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta, aivolisäkkeen toimintahäiriöt, metabolinen oireyhtymä tai lihavuuteen liittyvä insuliiniresistenssi.

Yksi mahdollinen selitys krooniseen väsymykseen on testosteronivaje. Sillä tarkoitetaan biokemiallista, ikääntymiseen liittyvää oireyhtymää.

Testosteronivajeessa on kysymys siitä, että kives ei eritä normaalia määrää testosteronia, mistä seuraa miehelle ikäviä oireita.

Tyypillisimpinä oireina pidetään seksuaalista haluttomuutta, erektiohäiriöitä, keskittymiskyvyn puutetta, masennusta, voimattomuutta ja hikoilua.

Testosteronitason lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat toki myös elämäntavat, kuten ruokailutottumukset, liikunta, stressin hallinta, alkoholin kulutus ja tupakointi.

Stressi ja humala heikentävät

Riittävä mieshormonin taso on eduksi sydämelle ja verisuonille. Lisäksi testosteroni ehkäisee luukatoa, saattaa ehkäistä Alzheimerin tautia ja masennusta. Alentunut taso puolestaan heikentää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Esimerkiksi sukupuolivietin virittämiseen tarvitaan sopivassa määrin testosteronia.

Mieskunnon lisäksi hormoni vaikuttaa lihasvoimaan. Testosteroni selittää senkin, miksi miehillä on taipumus machoilla eli käyttäytyä naisia aggressiivisemmin. Samoin villisti tuulettavan urheilijan uho kumpuaa testosteronihuumasta.

Liiallisesta mieshormonista on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä yliannostus esimerkiksi lisää seksuaalisia haluja tai kykyjä.

Terveelläkin miehellä testosteronipitoisuus vaihtelee. Raskas liikunta ja erilaiset stressitilat pienentävät pitoisuutta väliaikaisesti. Rankka humaltuminen heikentää testosteronitasoa useiden päivien ajaksi. Myös ikääntyminen vaikuttaa: yli 40-vuotiaan kehossa testosteronipitoisuus pienenee
noin prosentin vuodessa. Joka viidennellä 50—70-vuotiaalla todetaan alle nuorten miesten viitealueen olevia testosteroniarvoja.

Hormonivaje merkki sairaudesta

Jos testosteronia on liian vähän, se näkyy ja tuntuu miehen kehossa. Erektio heikkenee, lihasvoima alenee ja kehon rasvakudos lisääntyy. Myös luiden mineraalipitoisuus pienenee, mikä heikentää yleiskuntoa ja psyykkistä vointia.

Mikään ihmehormoni testosteroni ei silti ole. Mieskunnon ylläpitämiseen riittää suhteellisen vaatimaton testosteronin taso.

– Osalla miehistä pitoisuus on varsin matala ilman, että siitä aiheutuu merkittäviä kliinisiä oireita, sanoo lisääntymislääketieteen dosentti Antti Perheentupa.

Hormonitaso voidaan selvittää verikokeilla lääkärintarkastuksessa. Vaje saattaa johtua ohimenevästä sairaudesta tai stressistä, joten mittaukset on syytä toistaa.

Alhaista testosteronitasoa voi esiintyä kaikenikäisillä. Hoitoa harkitaan, jos miehellä on merkittäviä oireita ja niiden yhteydessä todetaan matala testosteronipitoisuus. Hoidossa käytetään luonnollisia testosteronivalmisteita, joita saa pistoksina, iholle levitettävänä geelinä ja syötävinä kapseleina.

Ei ole viitteitä siitä, että testosteronihoito lisäisi eturauhassyövän riskiä tai eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua. Sen sijaan testosteronihoito lisää paikallisesti levinneen ja etäpesäkkeitä lähettäneen syövän kasvua. Siksi aina kannattaa tehdä tarkat tutkimukset ennen hoidon aloittamista.

Uusient osin ristiriitaisten ja kritiikkiä herättäneiden tutkimusten mukaan testosteronihoito  lisää myös sydäninfarktin vaaraa
varsinkin yli 65-vuotiailla miehillä. Tämän vuoksi se ei sovi sepelvaltimotautia sairastavalle.

– On tärkeä seurata, että hoidon seurauksena oireet lievittyvät. Mikäli näin ei tapahdu, on yleensä syytä lopettaa lääkitys. Usein on järkevää aloittaa hoito geelivalmisteella. Kun hoito on hyödyllistä, voidaan miettiä pitkävaikutteisia vaihtoehtoja, Perheentupa sanoo.

Hoidossa huomio kokonaisuuteen

Toistuvista erektiohäiriöstä ja seksuaalisesta haluttomuudesta kärsivän kannattaa käydä testosteronimäärityksessä. Haluttomuuteen voi löytyä myös jokin muu syy.

Testosteronivaje on usein yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Vajetta tulee herkemmin, jos miehellä on samaan aikaan ylipainoa, korkea verenpaine ja kolesteroli. Vanhemmiten vajetta lisäävät myös krooniset sairaudet, kuten diabetes.

Testosteronihoito vähentää rasvan määrää. Muita hyötyjä ovat lihavoiman lisääntyminen, aineenvaihdunnan paraneminen ja hyödyt verenkiertoelimistölle.

Testosteronin keinotekoisella lisäämisellä on kuitenkin haittansa. Pysyvä ja liian korkea taso johtaa estrogeenin eli naishormonin lisääntymiseen.

– Ongelmana on se, että suuri osa oireista on hyvin epämääräisiä, Perheentupa sanoo.

– Huomattava osa oireilevista miehistä ei saa apua testosteronihoidolla. On tärkeää kiinnittää huomiota kokonaisuuteen ja arvioida miehen terveyttä laajasti.

Vähentää omaa testosteronituotantoa

Lääketieteellisesti ei ole olemassa selvää ohjetta, mille tasolle testosteroniarvon pitäisi nousta. Tämän takia lääkäreiden hoito-ohjeet vaihtelevat.

Osalla hoitoa määräävistä lääkäreistä on liberaali käytäntö. Testosteronirajoista ei pidetä kiinni, ja hoito aloitetaan jo normaaleilla arvoilla.

Etenkin Yhdysvalloissa testosteronivalmisteiden myyntiluvut ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Huolestuttavaa trendissä on hoidon yleistyminen lähes ilman tieteellistä näyttöä hoidon hyödyistä ja riskeistä.

Perheentupa huomauttaa, että lääkkeenä annosteltu testosteroni ei tule oman mieshormonin lisäksi, vaan se vähentää omaa hormonin eritystä ja vie samalla suurelta osalta siittiötuotannon kokonaan.

– Oma taso (A) yhdistettynä annosteltuun testosteroniin (B) ei johda tasoon A + B, vaan lähemmäs tasoa B.

Jos taso on vaikka 15 nmol/l omasta takaa, merkittävää nousua ei tavanomaisella annostelulla saavuteta.Normaaliannokset ylittävistä arvoista ei ole hyötyä. Päinvastoin, testosteronilla on keskushermostovaikutuksia. Osalle potilaista hoidosta tulee hyvänolon tunne, josta syntyy riski riippuvuuteen.

Asiantuntija: Antti Perheentupa, lisääntymislääketieteen dosentti, osastonylilääkäri, Naistenklinikka, TYKS.

 

Mitataan verikokeella

Aikuisen miehen plasman testosteronipitoisuus on keskimäärin 10–35 nmol/l. Yleensä vaje todetaan verikokeen avulla.
Veriarvojen merkitys voidaan jakaa kolmeen: Alle kahdeksan nmol/l on selvästi matala arvo. Jos arvo toistuu useissa kokeissa, on yleensä syytä aloittaa hoito tai ainakin kokeilu.

Arvot välillä 8 ja 11 nmol/l ovat hankalia. Näillä lukemilla kannattaa tehdä hoitokokeilu ja arvioida, hellittävätkö oireet testosteronihoidon ansiosta.

Arvon ollessa yli 11 nmol/l testosteronin taso on normaali. Tällöin on poikkeuksellista, että mies hyötyisi hoidosta.

Jos mies on huomattavan ali- tai ylipainoinen, voi diagnostiikkaa syventää määrittämällä testosteronia sitovan valkuaisen (SHBG) ja määrittää niin sanotun vapaan testosteronin. Normaaliarvona pidetään yli 220 pmol/l.

Huomattavan matala SHBG-taso kertoo usein insuliiniresistenssistä, joka voi olla osana metabolista oireyhtymää.

Näyte tulisi ottaa aamulla ennen kello kymmentä, jotta testosteronin vuorokausivaihtelu ei aiheuta virhepäätelmiä. Poikkeava löydös on aina syytä toistaa muutaman viikon kuluttua. Testosteroniarvoa ei ole mielekästä määrittää, jos on sairaana.

vaihdevuodet, menopaussi, hormonikorvaushoito

Millä keinoilla sinä helpotat vaihdevuosioireita? Vastaa kyselyymme ja auta meitä keräämään itsehoitokeinoja, jotka helpottavat 50+ -naisen elämää.

Suomalaisten naisten vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.

Kuukautiset jäävät silloin lopullisesti pois, mutta jo sitä ennen hormonitoiminnan muutos tuo monille kuumia aaltoja, katkonaisia yöunia ja muita vaihdevuosiin liittyviä oireita. 

Kerro, millaisia itsehoitokeinoja sinä käytät tai olet kokeillut vai turvaudutko hormonikorvaushoitoon? Entä millaista apua olet saanut omista keinoistasi?

Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme Emeran Mayerin kirjan Viisas vatsa - kuinka suolisto ja aivot toimivat yhdessä (Atena, 2017). 

 

Yhteystiedot

Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
arat rinnat, rintakipu, vaihdevuodet

 

Olen 45-vuotias nainen. Rintani ovat olleet kipeät jo jonkin aikaa, varsinkin nännit. Kun painaa niitä, sattuu. Kuukautisia minulla ei ole ollut kuin kerran vuoden aikana ja vaihdevuosioireet ovat alkaneet. En syö mitään hormoneita enkä lääkkeitä.

Ilmeisesti kysyjää huolettaa eniten rintojen arkuus, ei niinkään kuukautisten harveneminen tai vaihdevuosioireet. Varmuudella ei vielä voi todeta, että menopaussi (eli viimeinen kuukautisvuoto) on ohitettu. Mutta todennäköisesti kovin montaa vuotoa ei ole enää odotettavissa.

Rinnat reagoivat usein kuukautiskierron mukaan. Ennen vuodon alkua ne voivat olla kovin kipeät, turvoksissa ja kosketusarat. Monella tämä helpottaa menopaussin yhteydessä, kun estrogeenitasot ovat laskeneet.

Kysymyksessä kuvattu oire ei viittaa mihinkään vakavaan sairauteen. Oire on molemmin puolinen, rinnat ovat kipeät kun niitä puristaa, eikä eritettä ole tullut. Jos oire häiritsee, kannattaa käydä lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Rintojen tunnustelun perusteella voidaan arvioida, onko rintojen kuvantamiseen aihetta.

Jos vaihdevuosioireet haittaavat, kannattaa pohtia lääkärin kanssa, olisiko syytä aloittaa hormonihoito. Hoidon aloittamista puoltaisi keskimääräistä aiemmin alkanut menopaussi.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vesi, jano, laihduttaminen

Maailman vesipäivän kunniaksi ratkomme vesimyyttejä tieteellisen tiedon valossa.

Myytti 1. Pitää juoda, kun janottaa

Jano on fysiologinen reaktio, joka johtuu aivojen janokeskuksen aktivoitumisesta ja nesteen vähentyneestä erityksestä munuaisten kautta.

Janon tunne merkitsee jo nestevajauksen syntymistä, sillä ihmiset tuntevat janoa vasta menetettyään suuria määriä nesteitä. Esimerkiksi jos kuumassa ilmastossa juodaan nestettä pelkästään janon tunteen mukaisesti, kolmasosa nestevajeesta jää korvaamatta.

Liikunnan aikana kropasta häviää nestettä noin 0,5–1 litraa tunnissa. Tänä aikana tulisikin nauttia vettä noin 2–5 desilitraa vajeen korvaamiseksi. Näin myös elimistö pysyy viileämpänä ja vähemmän kuormittuneena.

Jano on pulmallinen nestevajeen määrittäjä. Etenkin liikkuessa on tärkeää juoda vettä jo ennen janon tunnetta!

Myytti 2. Veden juominen piristää

Olet ehkä osannut yhdistää kuivan suun, päänsäryn ja väsymyksen liian alhaiseen vedenjuontiin, mutta tiesitkö, että liian vähäinen veden saanti voi heikentää mielialaa, tehtävistä suoriutumista, muistia, tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. Ei mikään skarpein olotila.

Yksi keino optimaalisen mielialan ylläpitämiseen on siis yksinkertaisesti veden juomisen muistaminen – mutta miten? Hanki värikäs vesipullo ja ajasta puhelimesi hälyttämään tunnin välein muistuttamaan nestetankkauksesta. Ennen kuin huomaatkaan, veden juomisesta on tullut jo tapa. Eikä paluuta entiseen ole!

Lasi vettä on tehokas pikapiristäjä.

Myytti 3. Veden juomisella kilot karisevat

Kautta aikojen nettipalstat ovat toitottaneet veden juomisen tärkeyttä laihdutuksen yhteydessä – eikä suotta. Eräs yksinkertainen keino on unohtaa kaikki sokeripitoiset juomat ja korvata ne vedellä. Juomien mukana nimittäin kertyy huomaamatta kaloreita, jotka voitaisiin helposti välttää vain veden juomisella.

Elimistön nestevaje voi johtaa vireystilan laskemiseen ja nälän tunteen lisääntymiseen, mikä saattaa viestiä keholle väärää signaalia: ruoan himoa.

Veden todellinen vaikutus laihdutukseen on tutkimusten mukaan pieni, mutta kuitenkin yksi edistävä tekijä muiden joukossa. Jos pelkkä vesi ei kuitenkaan kutkuttele makunystyröitäsi, lisää siihen sitruunaa tai limeä makua tuomaan!

Laihduttajan ei kannata liioitella veden hyötyä eikä  juoda yli suositusten.

Myytti 4. Vettä ei voi juoda liikaa

Valtion ravitsemussuosituksen mukaan jatkuvasta ylimääräisestä vedenjuonnista ei ole hyötyä terveydelle, eikä ylimääräisellä vesimäärällä ole kehoa ”puhdistavaa” vaikutusta. Kohtuuton vedenjuonti voi olla jopa vaarallista.

Terve ihminen voi juoda jopa 5–10 litraa vettä päivässä, mikäli juominen jakautuu usealle tunnille ja munuaiset toimivat normaalisti.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että harva tarvitsee yli 2–3 litraa nestettä päivässä.

 

Normaalipainoisessa naisessa on noin 55 % vettä ja jotta nestetasapaino pysyisi kunnossa, tulisi nestettä nauttia sellaisenaan noin 1–1,5 litraa joka päivä.
Tarvittavaa nestemäärää kuitenkin lisää monet yksilölliset tekijät, kuten ikä, ravitsemus, raskas liikunta ja helle.

atopia, ihotulehdus, kortisoni, kutina, päänahka

Atooppinen iho on paitsi rutikuiva myös tulehtunut. Iho ei parane, ellei tulehdusta saada rauhoittumaan.

Tulehtuneen ihon ongelma ei ratkea pelkillä perusvoiteilla vaan tarvitaan lääkevoiteita. Sekä kortisoni- että muusivoiteet tehoavat, kunhan niitä käyttää oikein.

Kortisonia pelätään. Turhaan, vakuuttaa ihotautien erikoislääkäri.

Oikein käytettynä kortisoni rauhoittaa tulehtuneen ihon, poistaa kutinan eikä ohenna ihoa. Kortisonikuuri pitää aloittaa heti, kun kutina antaa merkkejä ja jatkaa vielä pari päivää tilanteen rauhoituttua.

Sitten pidetään tauko.

Reseptillä saatavaa takrolimuusia karsastetaan kenties vielä kortisoniakin enemmän. Syynä on alkuun monelle tuleva kuumotus ja kirvely. Niitä voi estää ottamalla asetosalisyylihappoa tai parasetamolia tuntia ennen voitelua. Oireet rauhoittuvat yleensä muutamassa päivässä.

Jos on taipumusta uuteen ihotulehdukseen heti hoidon loputtua, lääkevoiteita voi käyttää pari kertaa viikossa jatkuvasti tulehdusherkillä alueilla.

Näin kukistat päänahan kutinan

Kuivan päänahan kutinaa voi helpottaa samoin kuin ihonkin voidepesulla. Korvaa tällöin sampoo kevyellä perusvoiteella (esimerkiksi Aqualan L).

Kutisevalle päänahalle on apteekissa omia sampoosarjoja, kuten Ducray ja ACO. ACOlla on myös kuivaan tukkaan levitettävä geeli, jota voi käyttää useita kertoja päivässä.

Kortisonia saa myös  liuoksena. Se toimii kuten kortisonivoiteet mutta ei rasvoita hiuksia. Lisäksi on syytä käyttää ajoittain hilsesampoota Malassezia-sienen poissa pitämiseksi.

Asiantuntijat: Tapio Rantanen, ihotautien erikoislääkäri, Tampere. Tuire Hastell, kuntoutussuunnittelija, Iholiitto.