väsymys masennus haluttomuus testosteroninpuute potenssi erektio
Kuva Shutterstock

Testosteronin riittävä tuotanto vahvistaa elinvoimaa ja mieskuntoa. Joskus miehen väsymyksen taustalla on hormonivaje.

Töiden jälkeen mies ottaa nokoset tai jämähtää television ääreen. Pitkin iltaa hän vaikuttaa väsyneeltä ja haluttomalta. Kotityöt eivät maistu, seksistä puhumattakaan. Työkö vain vaatii veronsa? Harva tulee väsyneenä ajatelleeksi hormonejaan.

Uupumus voi johtua myös sairaudesta. Väsymystä aiheuttavat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta, aivolisäkkeen toimintahäiriöt, metabolinen oireyhtymä tai lihavuuteen liittyvä insuliiniresistenssi.

Yksi mahdollinen selitys krooniseen väsymykseen on testosteronivaje. Sillä tarkoitetaan biokemiallista, ikääntymiseen liittyvää oireyhtymää.

Testosteronivajeessa on kysymys siitä, että kives ei eritä normaalia määrää testosteronia, mistä seuraa miehelle ikäviä oireita.

Tyypillisimpinä oireina pidetään seksuaalista haluttomuutta, erektiohäiriöitä, keskittymiskyvyn puutetta, masennusta, voimattomuutta ja hikoilua.

Testosteronitason lisäksi hyvinvointiin vaikuttavat toki myös elämäntavat, kuten ruokailutottumukset, liikunta, stressin hallinta, alkoholin kulutus ja tupakointi.

Stressi ja humala heikentävät

Riittävä mieshormonin taso on eduksi sydämelle ja verisuonille. Lisäksi testosteroni ehkäisee luukatoa, saattaa ehkäistä Alzheimerin tautia ja masennusta. Alentunut taso puolestaan heikentää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Esimerkiksi sukupuolivietin virittämiseen tarvitaan sopivassa määrin testosteronia.

Mieskunnon lisäksi hormoni vaikuttaa lihasvoimaan. Testosteroni selittää senkin, miksi miehillä on taipumus machoilla eli käyttäytyä naisia aggressiivisemmin. Samoin villisti tuulettavan urheilijan uho kumpuaa testosteronihuumasta.

Liiallisesta mieshormonista on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä, eikä yliannostus esimerkiksi lisää seksuaalisia haluja tai kykyjä.

Terveelläkin miehellä testosteronipitoisuus vaihtelee. Raskas liikunta ja erilaiset stressitilat pienentävät pitoisuutta väliaikaisesti. Rankka humaltuminen heikentää testosteronitasoa useiden päivien ajaksi. Myös ikääntyminen vaikuttaa: yli 40-vuotiaan kehossa testosteronipitoisuus pienenee
noin prosentin vuodessa. Joka viidennellä 50—70-vuotiaalla todetaan alle nuorten miesten viitealueen olevia testosteroniarvoja.

Hormonivaje merkki sairaudesta

Jos testosteronia on liian vähän, se näkyy ja tuntuu miehen kehossa. Erektio heikkenee, lihasvoima alenee ja kehon rasvakudos lisääntyy. Myös luiden mineraalipitoisuus pienenee, mikä heikentää yleiskuntoa ja psyykkistä vointia.

Mikään ihmehormoni testosteroni ei silti ole. Mieskunnon ylläpitämiseen riittää suhteellisen vaatimaton testosteronin taso.

– Osalla miehistä pitoisuus on varsin matala ilman, että siitä aiheutuu merkittäviä kliinisiä oireita, sanoo lisääntymislääketieteen dosentti Antti Perheentupa.

Hormonitaso voidaan selvittää verikokeilla lääkärintarkastuksessa. Vaje saattaa johtua ohimenevästä sairaudesta tai stressistä, joten mittaukset on syytä toistaa.

Alhaista testosteronitasoa voi esiintyä kaikenikäisillä. Hoitoa harkitaan, jos miehellä on merkittäviä oireita ja niiden yhteydessä todetaan matala testosteronipitoisuus. Hoidossa käytetään luonnollisia testosteronivalmisteita, joita saa pistoksina, iholle levitettävänä geelinä ja syötävinä kapseleina.

Ei ole viitteitä siitä, että testosteronihoito lisäisi eturauhassyövän riskiä tai eturauhasen hyvänlaatuista liikakasvua. Sen sijaan testosteronihoito lisää paikallisesti levinneen ja etäpesäkkeitä lähettäneen syövän kasvua. Siksi aina kannattaa tehdä tarkat tutkimukset ennen hoidon aloittamista.

Uusient osin ristiriitaisten ja kritiikkiä herättäneiden tutkimusten mukaan testosteronihoito  lisää myös sydäninfarktin vaaraa
varsinkin yli 65-vuotiailla miehillä. Tämän vuoksi se ei sovi sepelvaltimotautia sairastavalle.

– On tärkeä seurata, että hoidon seurauksena oireet lievittyvät. Mikäli näin ei tapahdu, on yleensä syytä lopettaa lääkitys. Usein on järkevää aloittaa hoito geelivalmisteella. Kun hoito on hyödyllistä, voidaan miettiä pitkävaikutteisia vaihtoehtoja, Perheentupa sanoo.

Hoidossa huomio kokonaisuuteen

Toistuvista erektiohäiriöstä ja seksuaalisesta haluttomuudesta kärsivän kannattaa käydä testosteronimäärityksessä. Haluttomuuteen voi löytyä myös jokin muu syy.

Testosteronivaje on usein yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Vajetta tulee herkemmin, jos miehellä on samaan aikaan ylipainoa, korkea verenpaine ja kolesteroli. Vanhemmiten vajetta lisäävät myös krooniset sairaudet, kuten diabetes.

Testosteronihoito vähentää rasvan määrää. Muita hyötyjä ovat lihavoiman lisääntyminen, aineenvaihdunnan paraneminen ja hyödyt verenkiertoelimistölle.

Testosteronin keinotekoisella lisäämisellä on kuitenkin haittansa. Pysyvä ja liian korkea taso johtaa estrogeenin eli naishormonin lisääntymiseen.

– Ongelmana on se, että suuri osa oireista on hyvin epämääräisiä, Perheentupa sanoo.

– Huomattava osa oireilevista miehistä ei saa apua testosteronihoidolla. On tärkeää kiinnittää huomiota kokonaisuuteen ja arvioida miehen terveyttä laajasti.

Vähentää omaa testosteronituotantoa

Lääketieteellisesti ei ole olemassa selvää ohjetta, mille tasolle testosteroniarvon pitäisi nousta. Tämän takia lääkäreiden hoito-ohjeet vaihtelevat.

Osalla hoitoa määräävistä lääkäreistä on liberaali käytäntö. Testosteronirajoista ei pidetä kiinni, ja hoito aloitetaan jo normaaleilla arvoilla.

Etenkin Yhdysvalloissa testosteronivalmisteiden myyntiluvut ovat viime vuosina moninkertaistuneet. Huolestuttavaa trendissä on hoidon yleistyminen lähes ilman tieteellistä näyttöä hoidon hyödyistä ja riskeistä.

Perheentupa huomauttaa, että lääkkeenä annosteltu testosteroni ei tule oman mieshormonin lisäksi, vaan se vähentää omaa hormonin eritystä ja vie samalla suurelta osalta siittiötuotannon kokonaan.

– Oma taso (A) yhdistettynä annosteltuun testosteroniin (B) ei johda tasoon A + B, vaan lähemmäs tasoa B.

Jos taso on vaikka 15 nmol/l omasta takaa, merkittävää nousua ei tavanomaisella annostelulla saavuteta.Normaaliannokset ylittävistä arvoista ei ole hyötyä. Päinvastoin, testosteronilla on keskushermostovaikutuksia. Osalle potilaista hoidosta tulee hyvänolon tunne, josta syntyy riski riippuvuuteen.

Asiantuntija: Antti Perheentupa, lisääntymislääketieteen dosentti, osastonylilääkäri, Naistenklinikka, TYKS.

 

Mitataan verikokeella

Aikuisen miehen plasman testosteronipitoisuus on keskimäärin 10–35 nmol/l. Yleensä vaje todetaan verikokeen avulla.
Veriarvojen merkitys voidaan jakaa kolmeen: Alle kahdeksan nmol/l on selvästi matala arvo. Jos arvo toistuu useissa kokeissa, on yleensä syytä aloittaa hoito tai ainakin kokeilu.

Arvot välillä 8 ja 11 nmol/l ovat hankalia. Näillä lukemilla kannattaa tehdä hoitokokeilu ja arvioida, hellittävätkö oireet testosteronihoidon ansiosta.

Arvon ollessa yli 11 nmol/l testosteronin taso on normaali. Tällöin on poikkeuksellista, että mies hyötyisi hoidosta.

Jos mies on huomattavan ali- tai ylipainoinen, voi diagnostiikkaa syventää määrittämällä testosteronia sitovan valkuaisen (SHBG) ja määrittää niin sanotun vapaan testosteronin. Normaaliarvona pidetään yli 220 pmol/l.

Huomattavan matala SHBG-taso kertoo usein insuliiniresistenssistä, joka voi olla osana metabolista oireyhtymää.

Näyte tulisi ottaa aamulla ennen kello kymmentä, jotta testosteronin vuorokausivaihtelu ei aiheuta virhepäätelmiä. Poikkeava löydös on aina syytä toistaa muutaman viikon kuluttua. Testosteroniarvoa ei ole mielekästä määrittää, jos on sairaana.

kondylooma, HPV, papillomavirus, seksitauti

Jos miehellä on kondylooma alapäässään ja hän antaa suuseksiä naiselle, voiko kondylooma tarttua syljen välityksellä naiselle alapäähän? Vai miten se tarttuu?

Kondylooman aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan yli sata erilaista alatyyppiä. Papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin. Virus tarttuukin pääasiassa sukupuoliteitse. Se ei tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä eikä esim. saunan lauteilta. Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää, se vaihtelee 1-8 kuukauteen, lisäksi virus voi olla elimistössä vuosia piilevänä.

Sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa voi aiheuttaa visvasyyliä eli kondyloomia sukupuolielimiin.

Virustulehdus esiintyy kuitenkin tavallisimmin solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä Papa-kokeessa. Vain muutama papilloomavirus on "vaarallinen". Nämä niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat aiheuttaa kohdunkaulaan solumuutoksia ja syövän esiasteen. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi alatyypit 16 ja 18.

Jotkut HPV-virustyypit taas aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. HPV-infektio voi myös esiintyä suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. Näillä alueilla HPV aiheuttaa samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukupuolielinten alueella.

HPV-viruksen tarttuminen voi tapahtua sukupuolielimistä käsin hyväillessä, suuseksissä tai yhdynnässä. HPV-virustartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksin aloittamisen jälkeen. Virus voi tarttua myös ilman näkyviä kondyloomia. Tartunta ei siis edellytä yhdyntää, vaan limakalvo- ja ihokosketus riittävät. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden yhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

perinnöllisyys, geenit, DNA

Olen 12-vuotias tyttö, ja mun iskällä on todettu MS-tauti. Millainen tauti se on ja voiko se tulla minullekin jossain vaiheessa? Voiko sen puhkeamista estää?

MS-tauti eli multippeli skleroosi on keskushermoston sairaus, jonka oireet johtuvat aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista.

Oireita voi esiintyä kehon eri puolilla. Tulehdusmuutokset saattavat korjautua, jolloin oireetkin saattavat loppua. Taudin oireisuus voi olla aaltomaista tai etenevää. Elinaikaa sairaus ei juurikaan lyhennä.

MS-tauti on autoimmuunitauti. Siinä elimistö muodostaa vasta-aineita aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Miksi tauti syntyy, ei tiedetä tarkkaan, vaikka sitä on tutkittu paljon.

Tiedetään kuitenkin, että sekä perinnöllinen alttius, että ympäristötekijät edistävät taudin puhkeamista. Etelä-Pohjanmaalla sairaus on yleisempi kuin muualla Suomessa.

Virus- ja muut infektiot voivat ehkä laukaista taudin myöhemmin elämässä. Lapsuuden D-vitamiinin puutoksen ja aikuisena sairastetun mononukleoosin on osoitettu lisäävän sairastumisriskiä. Myös tupakointi on tutkimusten mukaan riskitekijä.

Perinnöllinen alttius on voitu osoittaa: sisaren riski sairastua MS-tautiin on noin 25-kertainen. Tauti ei kuitenkaan ole kovin yleinen. Sitä sairastaa Suomessa noin 7 000 henkilöä, ja keskimääräinen esiintyvyys on 1 potilas 1 000 asukasta kohti eli 1 promille. Vaikka sukulaisuus nostaa sairastumisriskiä, yksilön sairastumisen todennäköisyys on silti hyvin pieni, maksimissaan ehkä noin 2 prosentin luokkaa.

D-vitamiinin käyttö, tupakoimattomuus ja hampaiden hyvä hoito ovat asioita, joita itse voi tehdä MS-taudin sairastumisriskin pienentämiseksi.
MS-taudin lääkehoito on kehittynyt viime aikoina nopeasti vilkkaan tutkimustyön ansiosta. Käytössä on nyt laaja valikoima immunovastetta muovaavia lääkehoitoja. Myös aktiivi liike- ja kuntoutushoito vähentää taudin haittoja.

Vaikka siis tyttärellä on jonkin verran lisääntynyt sairastumisriski isällä todetun MS-taudin takia, on riski ensinnäkin pieni ja toisekseen näkymät taudin taltuttamiseksi ovat hyvät.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Perinkö isältä MS-taudin?

D-vitamiinin vajaus on yksi MS-taudin laukaisevista ympäristötekijöistä ja sen korrelaatio MS-tautiin on tunnettu jo noin 30 vuotta. Lukuisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot ja kalan pitkäketjuisten Omega-3 rasvahappojen (EPA ja DHA) sekä D-vitamiinin riittämätön saanti. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja,...
Lue kommentti
ateroskleroosi, valtimonkovettumatauti

Infarkti voi tulla myös jalkaan. Silloin osasyyllinen on usein tupakka.

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on edelleen yleisin kuolinsyy länsimaissa. Jokainen osaa pelätä sen aiheuttamia tukoksia aivoissa tai sydämessä, mutta infarkti voi tulla myös jalkaan. Hoitamattomana tällainen tukos johtaa usein jalan menetykseen.

Turun yliopistossa on saatu uutta tietoa jalkavaltimoiden kovettumismekanismista. Tutkijat havaitsivat, että veren hyytymiseen vaikuttava puriiniaineenvaihdunta on ateroskleroosia sairastavilla potilailla merkittävästi häiriintynyt.

Samalla selvisi, että tupakointi on myrkkyä juuri tälle tärkeälle puriiniaineenvaihdunnalle. Sen sijaan paljon julkisuudessa arvosteltu statiinilääkitys korjaa nimenomaan tupakan aiheuttamia vaurioita puriinituotannossa.

Tutkimustulokset voivat johtaa uusien lääkkeiden kehittämiseen valtimonkovettumatautiin. Ehkä tulevaisuudessa osataan jopa estää valtimomuutokset.

– Ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin yhä se, että valtimonkovettumatautia sairastava lopettaa tupakoinnin, sanoo verisuonikirurgian erikoislääkäri Juho Jalkanen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

 

uniapnea, päiväväsymys

Uusi kansantautimme uniapnea kuuluu ja tuntuu: kuorsauksena, väsymyksenä ja masennuksena. Siitä voi kuitenkin parantua, kun muuttaa elintapojaan.

Väsyttääkö jatkuvasti, vaikka tuntuu, että nukut riittävän monta tuntia yössä? Entä onko selittämätöntä päänsärkyä, masennusta, riitaa läheisten kanssa tai seksuaalista haluttomuutta? Onko painoa kertynyt liikaa? Tupakoitko tai tuleeko otettua iltaisin pari yömyssyä liikaa?

Jos näiden oireiden lisäksi puoliso valittaa, että kuorsaat ja korahtelet öisin niin, ettei hänkään saa unta, saatat kärsiä uniapneasta.

Uniapnea on uusi kansantauti, jota sairastaa vähintään 200 000 suomalaista.

– Uniapnea on elintasosairaus, jonka merkittävin aiheuttaja on lihavuus. Kaksi kolmasosaa tautia sairastavista on ylipainoisia. Ja koska suomalaisten paino nousee jatkuvasti, myös uniapnea lisääntyy, sanoo keuhkosairausopin dosentti Tarja Saaresranta.

Uniapneaa voi kuitenkin sairastaa, vaikka ei olisi ylipainoinen.

Silloin hengitystiet ovat rakenteellisesti ahtaat. Ylipainoisilla saman ilmiön aiheuttaa rasva, joka kertyy hengitysteiden ympärille.

Uniapneassa sisäänhengitys aiheuttaa nukkuessa alipaineen, jonka seurauksena hengitys menee hetkellisesti tukkoon. Tämä kuuluu korahtelevana kuorsauksena. Hengityskatkoksia saattaa olla jopa satoja yössä, ja ne voivat kestää sekunneista yli minuuttiin.

Hormonit suojaavat naisia

Uniapnea puhkeaa yleensä keski-iässä ja sitä sairastaa neljä prosenttia keski-ikäisistä miehistä, kun samanikäisistä naisista vain pari prosenttia sairastuu.

–Ero johtuu siitä, että naishormonit suojaavat naisia vaihdevuosiin asti. Keltarauhashormoni pitää muun muassa ylähengitystiet auki. Vaihdevuosien jälkeen uniapneaa on naisilla yhtä paljon kuin miehilläkin.

Ylipainon lisäksi tupakointi, alkoholi ja tietyt rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapneaa. Tupakointi lisää limakalvojen turvotusta ja tekee hengitysteistä ahtaammat. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet puolestaan heikentävät hengitystä.

–Jo yksi annos alkoholia pahentaa uniapneaa. Mahdollinen saunakalja kannattaisikin ottaa illalla ennen saunaa, jotta sen vaikutus ehtii haihtua ennen nukkumaanmenoa, sanoo Saaresranta.

Hänen mukaansa suurimmalla osalla uniapneasta kärsivistä ei ole diagnoosia, koska vaiva on niin yleinen ja sen oireet, kuten väsymys tai unettomuus, ovat tavallisia stressioireita.

– Hengityskatkoksia ei pidetä hälyttävinä oireina, vaan ne hyväksytään. Monesti miehet eivät meinaa uskoa vaimojaan, kun nämä huomauttavat kuorsauksesta tai hengityskatkoksista, sanoo Saaresranta.

Myös läheiset kärsivät

Usein puolisokin kärsii toisen uniapneasta, koska kuorsaajan vieressä nukkuminen on vaikeaa ja katkonainen uni stressaa siinä missä uniapnea itse potilasta.

Hoitamaton uniapnea lisää monien vakavien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, riskiä. Verisuonet ovat lujilla hapenpuutteen ja rintakehän sisäisten paineenvaihtelujen vuoksi, jolloin myös verenpaine kohoaa. Jos ihminen sairastaa jo sepelvaltimotautia, hapenpuute voi laukaista sydänkohtauksen.

Uniapnea aiheuttaa myös ärtyisyyttä, muistihäiriöitä ja impotenssia. Yöhikoilu, virtsaamistarve öisin sekä rytmihäiriöt voivat myös olla merkkejä uniapneasta.

Väsymys lisää selvästi onnettomuusriskiä liikenteessä sekä työpaikoilla.

– Tapaan jatkuvasti potilaita, jotka kertovat nukahtaneensa rattiin. Mediassa kuulee myös, kuinka liikenneonnettomuuteen ei löydetty syytä. Tällöin on erittäin mahdollista, että kuljettaja on nukahtanut rattiin. Erikoisin tapaus oli sellainen, kun potilas nukahti kesken hitsaamisen.

Elämäntapamuutos auttaa

Uniapneaa on hoidettu vasta kolmisenkymmentä vuotta. Ensimmäinen laite vaivaan kehitettiin vuonna 1981 Australiassa pölynimurista. 1990-luvun alussa tajuttiin, että maissa joissa lihavuus lisääntyy, uniapneasta oli kehittynyt kansantauti.

– Tauti on vähän niin kuin käenpoika tautikirjossa. Se kehittyy usein muiden vaivojen ohessa. Uniapneaa sairastavalla on monesti esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine, sepelvaltimotauti tai sydämen eteisvärinää.

Hoidossa tärkeintä on elämäntapamuutos: laihduttaminen, liikunta, terveellinen ravinto, riittävä uni sekä tupakoinnin vähentäminen tai lopettaminen.

– Kun nämä asiat saa kuntoon, on mahdollista jopa parantua kokonaan, Tarja Saaresranta sanoo.

Jos uniapnea on ollut pitkään hoitamattomana, potilaalle on saattanut tulla pysyviä rakenteellisia muutoksia, joita ei voi parantaa, kuten venyneet nielun rakenteet.

Paineilmaa ja muita apuja

Uniapneaa tutkitaan sairaalassa, jossa potilaalta mitataan yön aikana hengityskatkoksien määrä. Näin selviää, onko kyseessä uniapnea ja jos on, niin kuinka vakava.

Kun uniapnea on todettu ja esimerkiksi hengityslaitehoito aloitettu, potilas käy säännöllisesti tarkastuksessa, jossa seurataan laitteen mittaamia arvoja.

Uniapneaa hoidetaan tehokkaasti CPAP-hengityslaitteella, jota käytetään öisin. Laite puhaltaa nenänieluun huoneilmaa pienellä ylipaineella, minkä seurauksena hengitystiet eivät tukkeudu nukkuessa.

CPAP-laite vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.

– Jotkut potilaat joutuvat käyttämään laitetta loppuelämänsä. Se kuitenkin parantaa elämänlaatua merkittävästi ja nopeasti, joillain jopa jo ensimmäisen yön jälkeen. Osalla myös verenpaine laskee ja sokeriarvot muuttuvat paremmiksi.

Hengityslaite ei kuitenkaan sovi kaikille. Jotkut eivät saa unta sen kanssa, eivät opi nukkumaan laite kasvoilla tai heräilevät pitkin yötä, sillä kääntyily on laitteen kanssa hankalaa.

Uniapneaa voidaan hoitaa myös uniapneakiskolla, joka vetää nukkuessa alaleukaa eteenpäin ja helpottaa hengittämistä.

Lisäksi on erilaisia leikkaushoitoja. Ne tulevat kuitenkin harvoin kysymykseen. Uutena hoitomuotona on kokeiltu ylähengitysteiden hermostimulaattoria, joka antaa laajentajalihaksien hermoihin puhtia ja pitää hengitysteitä auki.

– Uniapnean kanssa pystyy elämään laadukasta elämää, kun menee ajoissa hoitoon, sanoo Tarja Saaresranta.

Asiantuntija: keuhkosairausopin dosentti Tarja Saaresranta, Turun yliopistollinen keskussairaala.