happolääkkeet hapoton maha  helikobakteeri närästys
Kuva Shutterstock

Vatsahapot saattavat närästää mutta ovat tosi tarpeellisia. Muun muassa väsymys, anemia ja puutumisoireet voivat olla merkkejä hapottomasta mahasta.

Oletko sopivasti hapan? Kysymys kuulostaa oudolta, mutta vatsan näkökulmasta sillä on paljonkin väliä, koska terve vatsa on aina hieman hapan. Happamista olosuhteista vastaa suolahappo, jota muodostuu vatsan limakalvon soluista.

Suolahappo osallistuu terveydelle välttämättömien ravintoaineiden, kuten proteiinien, pilkkomiseen. Kun suolahappoa erittyy, haima lähettää ruoansulatusentsyymejä ja sappea ohutsuoleen, josta puolestaan ravintoaineet imeytyvät elimistöön.

Joskus vatsan hapontuotanto voi hiipua niin paljon, että seurauksena on hapoton maha eli atrofinen gastriitti. Keskivaikeaa tai vaikeaa atrofista gastriittia löytyy 2,5—10 prosentilta yli 50-vuotiaita suomalaisia.

Atrofia tarkoittaa näivettymistä, mutta koko vatsa ei sentään näivety. Näin tapahtuu sisäpinnan limakalvon suolahappoa tuottaville soluille.

Atrofinen gastriitti selviää muun muassa vatsasta otetuilla koepaloilla tai vatsan pH-mittauksella, jossa arvot vaihtelevat 1—14 välillä. Mikäli arvo on alle 4, mahaneste on silloin hapanta ja jos arvo on yli 7, neste on emäksistä. Hapoton maha on kyseessä, kun mahan pH nousee pysyvästi yli 4,5:n.

Helikobakteeri mukana

Merkittävin hapottoman mahan aiheuttaja on helikobakteeri-infektio. Se saadaan jo lapsuusiässä, tavallisimmin alle viisivuotiaana. 20-vuotiailta suomalaisilta helikobakteeri löytyy noin kymmeneltä prosentilta, kun taas yli 60-vuotiailta jopa 60—70 prosentilta.

— Tyypillisintä vatsahappojen ehtyminen on niillä keski-iän ylittäneillä, jotka kantavat helikobakteeria, kertoo gastroenterologian ylilääkäri Martti Färkkilä.

Myös pelkän vanhenemisen myötä suolen sisäpinnan solujen teho hiljalleen hyytyy, mutta hapon erityskyky säilyy yleensä normaalina korkeaan ikään saakka.

Kilpirauhanen vaikuttaa

Uusimpien tutkimusten mukaan hapoton vatsa voi olla seurausta myös autoimmuunitaudeista. Kyseessä on silloin autoimmuunigastriitti, jossa oma immuunivaste tuhoaa suolahappoa erittävät solut. Autoimmuunigastriitti voidaan todeta verikokeella, jossa mitataan happoa erittävien solujen vasta-aineet.

Jollakin tapaa myös kilpirauhasen vajaatoiminta liittyy vatsahappoihin. Rooman yliopiston tutkimuksessa selvisi, että 53 prosenttia niistä koehenkilöistä, joilla oli hapoton vatsa, kärsi myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Hapotonta vatsaa ei ole helppoa omin päin tunnistaa, sillä se on yleensä täysin oireeton ja löydetään sattumalta.

— Happojen vähäisyyteen voivat kuitenkin viitata väsymys, anemia ja puutumisoireet, Martti Färkkilä sanoo.

Paratiisi bakteereille

Mitä korkeampi pH vatsassa on eli mitä vähemmän siellä on happoja, sen todennäköisemmin vatsa on paratiisi bakteereille ja hiivoille. Esimerkiksi ruoan mukana kulkeutuu mikrobeja, jotka eivät kuole vähähappoisessa mahassa.

Kun haitalliset mikrobit kasvavat ja lisääntyvät, ne saattavat aiheuttaa erilaisia vaivoja.

— Koska mahahapon tehtäviin kuuluu muun muassa steriloida syöty ravinto taudinaiheuttajista, hapotonta mahaa potevien tulisi olla tavanomaista tarkempia etenkin ulkomaanmatkoilla välttääkseen turistiripulin, Martti Färkkilä toteaa.

B-vitamiinipuutos uhkaa

Hapottomuuden haittavaikutuksiin kuuluu ravintoaineiden puutokset, erityisesti B12-vitamiinin puutos. Ruoasta peräisin oleva B12-vitamiini tarvitsee imeytyäkseen mahan limakalvolta erittyvää niin kutsuttua sisäistä tekijää. Sen eritys häviää hapottomassa mahassa.

B12-vitamiinin puutoksen tavallisin oire on hitaasti kehittyvä perniöösi anemia.

— Pitkäkestoisena B12-puute saattaa aiheuttaa neurologisia oireita, kuten hermojen toiminnan häiriöitä ja dementiaa, Martti Färkkilä sanoo.

Vajeen hoitoon voi löytyä apu B12-vitamiinitableteista. Harvardin yliopiston raportti nimittäin kertoo, että tablettimuotoisena B12-vitamiini ei vaadi imeytyäkseen mahahappoa.

Myös muiden ravintoaineiden riittävä saanti on tarkistettava. Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kirjoittaa blogissaan, että hapoton vatsa on avaintekijänä B12-vitamiinin lisäksi mahdollisesti myös sinkin, foolihapon, raudan ja kalsiumin puutostiloissa.

Tähystys ja mittauksia

Vatsan happotilanne tarkistetaan tähystyksellä koepaloineen ja pH-mittauksella.

— Lisäksi verinäytteestä otettavalla GastroPanel-biomerkkiainetestillä voidaan seuloa atrofista gastriittia ja helikobakteeri-infektiota, mutta mahdollisista seurantaa vaativista limakalvomuutoksista testi ei kerro, Martti Färkkilä toteaa.

Kuinka valppaana happotasapainon seurannassaan sitten pitäisi olla? Färkkilän mukaan hapotonta mahaa ei pääsääntöisesti tarvitse seurata tai kontrolloida, koska terveysriskit ovat melko pienet.

— Koska hapoton maha saattaa kuitenkin altistaa B12-vitamiinin imeytymishäiriölle ja sen puutteelle, on vitamiinin pitoisuus veressä aiheellista tutkia tässä yhteydessä, Färkkilä sanoo.

Jos potilas on alle 40-vuotias ja hänellä on myös B12-vitamiinin puutos, mahalaukun tähystys uusitaan 3—5 vuoden välein löydöksistä riippuen.

Koska autoimmuunigastriittiin liittyy myös muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhasen tulehdus, tulisi sitä potevalle aina tehdä laajempia tutkimuksia.

— Toistaiseksi itse hapottomaan vatsaan ei ole lääketieteellistä hoitoa eikä sitä varten ole laadittu ruokavaliota. Mutta altistavien tekijöiden, kuten helikobakteeri-infektion tai autoimmuunisairauksien, toteaminen ajoissa helpottaa potilaan tilannetta.

Närästyslääkkeen vaarat

Miljoonat ihmiset maailmassa käyttävät miljardeja euroja happosalpaajalääkkeisiin, joiden tarkoituksena on vähentää mahahappoja tai lamaannuttaa ne kokonaan. Happosalpaajia käytetään refluksitaudin oireiden eli närästyksen lievitykseen.

Vaikka happosalpaajat vähentävät oleellisesti hapontuotantoa, mikään tutkimus ei osoita, että happosalpaajat sellaisenaan tekisivät mahasta kokonaan hapottoman.

Sen sijaan pitkään käytettynä erityisesti PPI-lääkkeet eli protonipumpun estäjät voivat tuottaa terveydelle yllättäviä ikävyyksiä. American Journal of Gastroenterology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamasta – joskus hengenvaarallisestakin – ripulista kärsivät käyttivät kolme kertaa useammin PPI-lääkkeitä verrattuna niihin, joilla infektiota ei ollut.

Tutkijoiden mukaan happosalpaajat voivat altistaa myös salmonella-, kampylo-, kolera- ja listeriabakteereille.

Pennsylvanian yliopiston tutkimuksessa puolestaan löytyi yhteys PPI-lääkkeiden ja lonkkamurtumien välillä. Tulosten mukaan riski oli sitä suurempi, mitä kauemmin PPI-lääkkeitä oli käytetty.

Refluksivaivoja pitäisikin ensisijaisesti hoitaa elintavoilla: Vähentää rasvaisia ruokia, alkoholia ja suklaata, koska ne heikentävät ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintaa. Ateriat on hyvä pitää pieninä ja ne kannattaa rytmittää tasaisesti: aamiainen, lounas, illallinen ja kaksi välipalaa. Tupakka on myös syytä jättää sytyttämättä, koska tupakointi lisää selvästi närästystä.

korvien kutina

Lähes päivittäisenä vaivanani on ollut jo nelisen vuotta kutiavat korvat. Kutina on välillä niin inhottavaa, että varovasti olen rapsuttanut korvaa vanupuikolla. Välillä tuntuu kuin korvassa olisi vettä ja vanupuikkokin kastuu. Mitä tämä voisi olla ja miten vaivasta pääsisi?

Korvakäytävä on 2–3 cm pitkä ohuen ihokerroksen verhoama käytävä, jonka päässä on tärykalvo. Korvakäytävän iho voi oireilla kuten muukin iho. Allergia, psoriasis, muut ihosairaudet, tulehdus ja muu jatkuva ärsytys voi aiheuttaa korvakäytävässä kutinaa. Korvakäytävä erittää korvavahaa eli vaikkua, jonka tehtävänä on suojata herkkää korvakäytävän ihoa. Normaalisti vaikku kulkeutuu hitaasti korvakäytävän perältä kohti käytävän ulkosuuta ja poistuu itsekseen. Liian runsas vaikku voi tukkia korvakäytävää ja estää normaalin ilmanvaihdon, jolloin kosteus pääsee hautomaan ja ärsyttämään korvaa.

Korvakäytävän bakteeritulehdukseen liittyy usein korvakäytävän voimakastakin kipua ja kostean eritteen valuminen korvakäytävästä. Tilan hoito vaatii lääkärin arvion, korvahuuhteluita ja korvatippoja (desinfiontitipat ja tarvittaessa antibioottitipat).

Kun kutina on jatkunut pitkään, se viittaa krooniseen korvakäytävän ärsytykseen. Suosittelen hakeutumaan lääkärin vastaanotolla, jotta voidaan poissulkea hoitoa vaativat sairaudet ja tulehdukset.

Omahoidossa tulee välttää korvakäytävien ärsyttämistä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei korvakäytäviä tule kaivaa, puhdistaa tai raapia millään. Ei siis pumpulipuikkoja tai hiuspinnejä korvakäytäviin! Oireilevat korvakäytävät on syytä pitää puhtaana tukkivasta vaikusta. Vaikkua voi pehmittää apteekista saatavilla valmisteilla ja sairaanhoitaja tai lääkäri voi puhdistaa korvat huuhtelemalla. Lisäksi on syytä estää veden pääsy korvakäytäviin ja välttää korvatulppien ja nappikuulokkeiden pitkäaikaista käyttöä.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

ilmavaiva, närästys, röyhtäisy, herkkä vatsa, turvotus

Herkkä vatsa on usein kipeä mutta muutakin riesaa siitä on. Kehtaisinko edes kysyä, mikä auttaa…

1. Peräpääni pörisee ja haju on sen mukainen. Miten voisin vähentää ilmavaivojani?

Kokeile ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten kaalin, papujen, ruisleivän tai hernekeiton, välttelyä, mutta korvaa menetetty ravintokuitu esimerkiksi lesepitoisella täysjyväleivällä sekä runsaammalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä.

Ellei vaiva tokene ruokailumuutoksilla, marssi apteekkiin ja hanki sieltä ilmavaivoihin käypiä valmisteita. Kysy rohkeasti apua farmaseutilta.

Käytätkö runsaasti purukumia? Se lisää ilman kertymistä ja ilmavaivoja, joten suosi muunlaisia ksylitolituotteita.

Aina, kun mahdollista, päästä ilma peräpäästä reilusti ulos, pidättäminen vain lisää paineen ja kivun tunteita.

Lue lisää Eroon ilmavaioista – omat ja lääkärin keinot

 

2. Mahani on piukka ja pönäkkä kuin potkupallo. Miten tasoittaa turpea kumpare?

Vähennä jälleen ilmaa keräävien ruokien käyttöä, korvaa kuitu vaikka apteekin valmisteilla ja muista, että nykyiset keinomakeutetut elintarvikkeetkin, kuten light- ja hiilihapolliset juomat paisuttavat vatsaa. Juo janoon ja ruokajuomaksi vettä.

Jos ruokavaliomuutokset eivät auta, käy lääkärissä. Turvottelun taustalla voivat olla myös muut kuin mahasuolikanavaoireet. Sydämen ja munuaisten vajaatoiminta kerryttävät nestettä elimistöön ja yleisolo on potilaalla turpea.

Lue lisää Kokeile FODMAP-ruokavaliota herkkään vatsaan

3. Röyh! Siinä se taas tuli, väärässä paikassa, väärään aikaan. Mikä avuksi röyhtäilyyn?

Röyhtäilijän mahalaukussa on liikaa ilmaa. Sitä on päässyt sinne joko ruoan mukana nielemällä, ilmaa keräävistä ruoka-aineista tai sitten ilman ja ruoan eteneminen suolistossa on hidastunut. Luovu hotkimisesta ja harjoittele hidasta pureskelua. Anna ruokailulle aikaa ja koeta ylipäätään vähentää stressiä.

Löysennä tiukkaa vaatetusta, joka puristaa mahalaukkua. Jos olet ylipainoinen, koeta laihduttaa ja kokeile happoa vähentäviä lääkkeitä.

Lue lisää Keho on yhden miehen orkesteri

Asiantuntija: LT, dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri. Perttu Arkkila HUSista.

Suosi lesepitoista täysjyväleipää, kaurapuuroa, hapanmaitotuotteita, kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväpastaa ja perunaa.

Vältä rasvaisia ruokia ja herkkuja, kuten viinereitä, omenaa, paprikaa, herneitä, papuja, kaalia, ruisleipää, hiilihappojuomia, kahvia, purukumia, tupakkaa.

kivun hoito mielikuvaharjoittelu ravitsemus kipulääkkeet

Jos koko ajan saattuu, mieli mustenee.Vastaiskuna kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti kaikkea huumorista mielikuvaharjoitteluun – sopivaa lääkitystä unohtamatta.

Niska on jumissa, päätä särkee, polvea vihoittelee — kipu koskettaa meitä monella tavalla. Jopa 40 prosenttia terveyskeskusten asiakkaista kärsii pitkittyneistä kivuista.

Aiemmin kipupotilaalle vilautettiin herkästi kirurgin veistä, mutta nykyään painotetaan yhä enemmän kivun ymmärtämistä, omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen kehittämistä. Esimerkiksi välilevykirurgiaa ja selän luudutusleikkauksia tehdään aikaisempaa vähemmän. Vain muutama prosentti kipupotilaista saa apua niistä ja joskus kipu voi jopa äityä kirurgisesta hoidosta.

Kivun ja huolen karuselli

Pirullista kipu on silloin, kun sen aiheuttajaa ei tiedetä tai sitä ei voida poistaa. Joskus kipu on niin sietämätöntä, että se pysäyttää kaiken muun toiminnan. Jopa kaupassa käyminen voi tuntua ylivoimaiselta. Sitkeä kipu masentaa, tekee olon ahdistuneeksi ja voi johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.

— Masennus ei tule aina pelkästään kivusta, vaan siitä, että asiat alkavat takuta: joutuu jäämään töistä pois, taistelemaan vakuutuskorvauksista, tulee rahahuolia eikä enää jaksa harrastaa tai tavata ystäviä, kuvailee kipupsykologi Sisko Tuurinkoski Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä.

Jaksamiselle välttämätön yöunikin häiriintyy helposti. Osalla kivut vaikeuttavat nukahtamista tai unessa pysymistä, toisten on kipujen vuoksi vaikea löytää sopivaa nukkumisasentoa. Jos joutuu herkästi kivun ja uupumuksen oravanpyörään, mieliala laskee, ärsyttää eikä pysty keskittymään.

Keho kipuilee tunteita

Tutkimusten mukaan osalla ihmisistä kipu on dissosiatiivista. Tällöin psyykkinen pahoinvointi tuntuu kehossa: voimakas tunnestressi, kuten tukahdutettu viha, ilmenee fyysisinä oireina, esimerkiksi päänsärkynä tai mahakipuna. Psyyken tapahtumat muuttavat muun muassa välittäjäaineiden toimintaa.

— Dissosiatiivinen kipu saattaa liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai kosketuksen, hoivan ja turvallisuuden puuttumiseen lapsena. Keho kehittää fyysisen oireen, koska sitä on helpompi sietää kuin tyydyttämätöntä tarvetta, kertoo anestesiologian erikoislääkäri Pirjo Lindfors, jolla on kivunhoidon erityispätevyys.

Joskus kivut ovat seurausta onnettomuudesta, tapaturmasta tai leikkauksesta. Olo tuntuu katkeralta, kun joutuu hyväksymään sen, että elämä muuttuu: esimerkiksi harrastuksia, joita on ennen jaksanut, ei enää jaksakaan.

Hyvää oloa ja turvallisuutta

Kun kipu muuttaa elämää ja sen ehtoja, on lähdettävä etsimään uusia polkuja eteenpäin. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oloa pahentavat ja toisaalta sitä helpottavat asiat. Kannattaa etsiä seikkoja, jotka tuovat iloa, hyvää oloa ja turvallisuutta.

— Voimauttava tekeminen voi olla maalaamista, musiikin kuuntelua tai metsässä kulkemista. Jotkut haluavat olla pahimmat kivut hetket yksin hiljaisessa huoneessa. On myös tärkeää, ettei eristäydy vaan hakeutuu ihmisten seuraan, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin, sanoo Sisko Tuurinkoski.

Pienet asiat tuovat merkitystä. Se, että voi joskus käydä mökillä, laskea kalaverkot, kerätä puolukoita tai viettää aikaa lastenlasten kanssa.

— Merkityksellisten asioiden tekeminen nostaa hyvän olon välittäjäaineiden määrää, toteaa Pirjo Lindfors.

Myös mielikuvaharjoittelua käytetään apuna kivunlievityksessä. Voi kuvitella veden solinaa tai sitä, että lämmin vesi valuu kipeän kohdan läpi ja lievittää.

Syvän hengityksen ja rentoutumisen opettelu kannattaa, sillä vaikka ne eivät poista kipuja, ne auttavat sietämään niitä.

Jokaiselle oma työkalupakki

Lääkkeet ovat tärkeä osa kivunlievitystä, mutta haitta ei saa olla hyötyä suurempi. Kipulääkityksen räätälöimistä voisi verrata palapelin kokoamiseen. Joillakin lääkkeillä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia, osa saattaa taas heikentää tai vahvistaa kipulääkkeiden tehoa.

— Lääkehoito on ikään kuin sateenvarjo, joka avataan rankkasateessa, mutta varjon alla pitää olla fyysinen ja psyykkinen kuntoutus. Pelkän lääkehoidon varaan ei voi jäädä, painottaa ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri sairaala Ortonista.

Yksi kuntoutuksen muoto on fysioterapia, erityisesti ohjattu harjoittelu. Fysioterapeutit voivat hoitaa kipua myös lämmöllä, kylmällä ja manuaalisella terapialla, vaikka hieromalla. Kinesioteippausta käytetään esimerkiksi rasitusvammojen, hiirikäden ja lihasjännityksen hoitoon.

— Mitä enemmän vaihtoehtoja on, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on iskeä kipuun. Tilanne ei ole koskaan toivoton, Jukka-Pekka Kouri sanoo.

Pirjo Lindfors lisää, että kivunhoidossa on monta tietä Roomaan. Jokaiselle tulisi räätälöidä sopivat menetelmät. On hyvä aloittaa elämäntapojen parantamisesta.

— Mitään hoitoa ei kannata tehdä verenmaku suussa. Huumori ja naurukin auttavat kivunhoidossa.

 

Asiantuntijat: Pirjo Lindfors, anestesiologian erikoislääkäri, HUS. Jukka-Pekka Kouri,  ylilääkäri, Sairaala Orton.

 testosteroninpuute potenssi erektio orgasmihäiriö

Joko ennenaikainen tai viivästynyt siemensyöksy vaivaa jopa joka neljättä mies. Silti miehen orgasmihäiriöistä puhutaan vähemmän kuin potenssiongelmista.

Yleinen syy siihen, miksi mies hakeutuu seksuaalilääkärin vastaanotolle, on ennenaikainen siemensyöksy. Ongelmasta kärsii joka viides mies. Heistä noin puolella vaiva on niin vaikea, että he tarvitsisivat apua.

Toisin kuin monet kuvittelevat, ennenaikainen laukeaminen ei ole vain nuorten jännittäjämiesten ongelma. Vaiva on yleinen kaikenikäisillä. Useimmat miehet kärsivät vuosia ennen hoitoon hakeutumista.

Toivottu yhdynnän kesto on tutkimusten mukaan 7—13 minuuttia ja tavanomainen kesto on 5—6 minuuttia. Ennenaikainen siemensyöksy määritellään lääketieteessä siten, että mies ejakuloi aina tai lähes aina noin minuutissa yhdynnän aloittamisesta tai jopa sitä ennen. Tämä aiheuttaa huolta, ahdistuneisuutta ja turhautuneisuutta.

Lääke pidentää nautintoa

Ennenaikainen siemensyöksy haittaa parisuhdetta. Se vaikuttaa kielteisesti molempien seksuaaliseen itsetuntoon, tyytyväisyyteen ja elämänlaatuun. Ajan mittaan ongelma johtaa seksin vähenemiseen tai jopa parisuhteen hajoamiseen. Vaivasta kärsivällä miehellä on usein korkea kynnys parisuhteen aloittamiseen.

– Ennenaikaisen siemensyöksyn syy on tuntematon, mutta perinnöllisillä tekijöillä on suuri merkitys, sanoo dosentti ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Juhana Piha.

Vaivaan on onneksi saatavissa apua.

– Ainoa kunnolla tehoava hoito on lääkehoito, Piha sanoo.

Vuonna 2009 markkinoille tulleesta dapoksetiinista hyötyy yli puolet potilaista. Se otetaan tunti ennen yhdyntää ja vaikutus kestää 3—4 tuntia. Lääkkeen avulla siemensyöksyyn kuluva aika pitenee kolmin—nelinkertaiseksi.

Lääkkeen sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi pahoinvointi ja huimaus.

Hyvä vaihtoehto ovat myös SSRI-lääkkeet (essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sertraliini ja sitalopraami). Alun perin nämä lääkkeet tulivat markkinoille masennuslääkkeinä, mutta niiden on todettu auttavana moneen muuhunkin vaivaan. Haittana on se, että niitä on otettava päivittäin.

– Terapiatekniikoiden tehosta on vähän tieteellistä näyttöä, mutta nekin auttavat joitain potilaita, Piha sanoo.

Jos miehen siemensyöksy on nopea eikä hoito tehoa, hyvä keino molempien nautinnon takaamiseksi on käsi- ja suuseksi.

Jos orgasmia ei tule

Orgasmihäiriöiden toisessa ääripäässä kärsitään viivästyneestä siemensyöksystä. Tämä haittaa noin viittä prosenttia miehistä. Heillä orgasmin saanti pitkittyy tai jää kokonaan puuttumaan.

Häiriön tavallisin muoto on sellainen, että mies ei pysty laukeamaan yhdynnässä mutta se onnistuu käsin tai suuseksin avulla. Jotkut saavat orgasmin yhdynnässä, mutta vasta hyvin pitkän käsin tai muiden keinoin tehdyn kiihottamisen jälkeen.

Vaikeutuneen siemensyöksyn syytä ei tiedetä, eikä siihen ole lääkehoitoa. Esimerkiksi Viagra ja muut erektiolääkkeet eivät tehoa orgasmivaikeuksiin. Ongelma onkin seksuaalilääketieteen vaikeimpia.

Syitä kannattaa etsiä

Orgasmihäiriö saattaa syntyä itsenäisesti tai se voi johtua sairaudesta. Koska hoitoa viivästyneeseen siemensyöksyyn ei ole, voidaan vain yrittää poistaa vaivan mahdollinen syy.

Jotkut lääkkeet vaikeuttavat tai estävät orgasmin saamista. Tällaisia ovat esimerkiksi psykoosien hoidossa käytetyt antipsykootit, jotkut verenpaineen hoidossa käytetyt lääkkeet ja kivun sekä yskän hoidossa käytetyt opiaatit. Myös alkoholi ja muut päihteet voivat estää tai viivästyttää orgasmia.

Osa saa apua testosteronivajeen hoidosta. Jos syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, sen korjaaminen voi auttaa.

– Ikävä kyllä aina syytä ei löydy, eikä toimivaa lääkettä itse vaivaan ole keksitty, Piha sanoo.

Yhdyntä ei ole pakko

Juhana Piha huomauttaa, että orgasmi ja siemensyöksy ovat kaksi eri asiaa. Ne välittyvät eri hermoratamekanismien kautta. Mies voi saada siemensyöksyn ilman orgasmia ja päinvastoin. Useimmiten ne kuitenkin tapahtuvat samaan aikaan.

Siemensyöksyn puuttuminen kokonaan on harvinaista. Yleisempää on, että siemensyöksy ei onnistu yhdynnässä, mutta sen saa muulla tavoin.

Piha muistuttaa, että hyvä seksi on muutakin kuin pelkkää yhdyntää. Se on myös läheisyyttä, kommunikointia, hyväilyjä ja välittämistä.

Vanhetessaan mies myös tarvitsee enemmän fyysistä stimulaatiota kiihottuakseen erektioon ja siemensyöksyn saamiseen.

– Minulla on vanhoja potilaita, joilla on myös vanha partneri. Tällöin pari ohjataan seksuaalineuvontaan, jossa pohditaan, miten stimulaation saisi paremmaksi, Piha sanoo.

Jos ongelma on psyykkinen ja orgasmihäiriö liittyy tiettyyn tilanteeseen, orgasmivaikeudesta kärsivän kannattaa keskustella kumppaninsa kanssa, koska molemmat voivat turhaan syyllistää itseään tai toista. Psykologisia syitä on vaikea hoitaa lääketieteen menetelmin.

Nettiporno vääristää

Miehen seksuaalisuus ei ole pelkkää fyysistä suorittamista. Mitä nuorempi mies on, sitä todennäköisemmin orgasmivaikeuden syy on psykologinen.

Nuoret miehet hakevat internetin kautta tietoa siitä, mitä on normaali seksuaalisuus. Verkossa vastaan tulee kaupallinen porno, joka antaa yksipuolisen kuvan seksuaalisuudesta.

– Kaikki mitä pornovideossa näkyy, on näyttelyä, Juhana Piha toteaa.

– Nuoret miehet oppivat mallin, joka ei ole totta. Tavallinen seksi onkin sitten erilaista. Siinä ei ole kaikkea sitä, mitä pornovideot tarjoavat.

Monet kuitenkin tottuvat pornovideoiden voimakkaaseen stimulaatioon. Kun tavallisessa suhteessa sitä ei ole, mies joutuu hämmennyksiin. Tämä johtaa erektio-ongelmiin ja vaikeutuneeseen siemensyöksyyn.

– Tämä on se, mikä minua nettipornossa huolestuttaa, Piha sanoo.

– Ongelmaa aletaan selvittää terapeuttisin menetelmin: potilaalle on kerrottava, mikä on totta ja mikä ei.

  • Seksuaalilääkäri on hankkinut huomattavan kokemuksen seksuaalihäiriöiden hoidossa. Useimmat ovat urologeja tai gynekologeja. Seksuaalihäiriöihin perehtyneet lääkärit hoitavat useimmiten toiminnallisia seksuaalihäiriöitä.
  • Seksuaaliterapeutit ovat perehtyneet seksuaalihäiriöiden psykologisiin näkökohtiin. Heille kannattaa hakeutua esimerkiksi parisuhdeongelmissa.