Virtsatietulehdus eli virtsatieinfektio syntyy, kun tulehdusta aiheuttava bakteeri pääsee virtsateihin tai munuaisiin. Virtsatietulehdukset ovat pääasiassa tyttöjen ja naisten sairauksia ja erityisen selvästi virtsatietulehduksen riski lisääntyy vaihdevuosien jälkeen. Siihen sairastuu ainakin kerran peräti puolet naisista, ja tulehdus toistuu 20–40 prosentilla.
Virtsatietulehdusta on kahdenlaista: alempien virtsateiden eli virtsarakon ja virtsaputken tulehdusta sekä ylempien virtsateiden eli munuaisaltaan tai munuaisen tulehdusta. Alempien virtsateiden tulehdukset ovat huomattavasti yleisempiä kuin munuaisten.

Riskit

Naisilla virtsatietulehduksen riski kasvaa etenkin vaihdevuosien jälkeen, kun limakalvojen puolustusmekanismi heikkenee. Myös sukupuoliyhdyntä ja häiriöt virtsanjohdinten toiminnassa voivat aiheuttaa tulehduksen. Miehillä virtsatietulehdus on vanhuusikää lukuun ottamatta harvinainen, ja se liittyy usein virtsateihin kohdistuviin toimenpiteisiin tai joihinkin sairauksiin, kuten diabetekseen.

Oireet

Alempien virtsateiden tulehduksen oireita ovat tihentynyt virtsaamisen tarve ja kirvely virtsatessa – ja etenkin nämä molemmat yhdessä. On kuitenkin hyvä muistaa, että sukupuolitaudit, gynekologiset tulehdukset ja eturauhastulehdus aiheuttavat samantapaisia oireita. Ylempien virtsateiden tulehduksessa ei aina tule virtsaamisvaivoja. Oireina voivat olla vaikkapa kuume ja kylki- tai selkäkivut.

Vanhuksilla jo pelkkä pahoinvointi, yleiskunnon äkillinen romahtaminen tai sekavuus voi olla merkki ylempien virtsateiden tulehduksesta. Imeväisillä pelkkä kuume ilman muita oireita riittää syyksi epäillä virtsatietulehdusta ja lähteä lääkäriin. Leikki-ikäisillä lapsilla virtsatietulehduksen oire voi olla uudelleen alkanut virtsankarkailu.

Hoito

Terveen naisen alempien virtsateiden tulehdus hoidetaan antibiooteilla. Muissa tapauksissa tauti varmistetaan virtsan bakteeriviljelyllä. Ylempien virtsateiden tulehdukset hoidetaan ensisijaisesti kymmenen vuorokauden fluorokinolon-kuurilla.

Ehkäisy

Virtsatietulehdusten uusimista voi ehkäistä omalla toiminnallaan. Jos virtsatietulehdukset liittyvät selvästi sukupuoliyhdyntään, kannattaa käydä wc:ssä ja ottaa yksi annos infektion estävää mikrobilääkitystä heti yhdynnän jälkeen. Vaihdevuosien jälkeen taas paikallinen estrogeenihoito vähentää infektioita.

Karpalo- ja puolukkamehu vähentävät tulehduksen uusimista ainakin nuoremmilla naisilla. Muutenkin kannattaa huolehtia riittävästä juomisesta, sillä juominen lisää virtsan määrää ja nopeuttaa virtsan vaihtumista rakossa. Myös ummetus kannattaa hoitaa sekä välttää kylmettymistä ja tiukkoja ja hiertäviä vaatteita. Runsas C-vitamiinin nauttiminen happamoittaa virtsaa ja hidastaa joidenkin bakteerien lisääntymistä virtsassa.

Lähde: Käypä hoito -suositus
www.kaypahoito.fi

sydänkohtaus, sepelvaltaimotauti, rytmihäiriö, sydämen vajaatoiminta, estrogeeni, hormonihoito

Estrogeeni antaa naisen sydämelle erityissuojaa vaihdevuosiin asti. Viimeistään nelikymppisenä kannattaa tarkastaa, onko omissa elintavoissa sellaista, mikä rasittaa sydäntä kun hormonisuoja loppuu.

Naiset ovat vuosikymmeniä tuudittautuneet siihen, että sydänsairaudet ovat miesten vitsaus. Niinhän meille on rummutettu. Naisen sydämen parempi kunto on kuitenkin myytti, jolle ei löydy perusteita.

Sydänsairauksia on kaikilla yhtä lailla, kunhan vuosia kertyy. Naishormoni estrogeeni antaa suojaa niin kauan kuin sitä erittyy, mutta vaihdevuodet muuttavat tilanteen. Keskimäärin estrogeenituotanto loppuu 51-vuotiaana, jonka jälkeen naisen sydän on samalla viivalla miehen sydämen kanssa.

Näin estrogeeni suojaa

Estrogeenin suojavaikutus perustuu siihen, että se vaikuttaa edullisesti rasvatasapainoon. Kun hormonituotanto vaihdevuosien aikana hiipuu, kolesteroliarvot nousevat keskimäärin viidenneksellä – vaikka elämäntavat pysyisivät ennallaan.

Estrogeenituotannon loppuminen kasvattaa huonon LDL-kolesterolin määrä verenkierrossa. Sydäntä suojaavan hyvän HDL-kolesterolin osuus taas laskee.

Estrogeenin vaikuttaa sydämeen myös valtimoiden kautta. Se rentouttaa verisuonia ja pitää ne joustavina.

– Rennot suonet eivät reagoi paineenheittelyihin yhtä herkästi kuin jäykät suonet. Se vähentää sydämen muljahteluita ja tykytystuntemuksia, sydäntautien erikoislääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen kertoo.

Auttaako hormonihoito?

Hormonihoito pitkittää estrogeenin suojavaikutuksia. Sydäntauteihin sairastumisen riski vähenee, jos hormonihoito aloitetaan ennen kuin verisuonistoon alkaa kehittyä haitallisia muutoksia.

Ajoitus on tärkeä: Jos verisuonet ovat jo alkaneet kalkkeutua, estrogeeni voi jopa lisätä sydänsairauksien riskiä.

Täysin estrogeenikaan – elimistön oma tai hormonihoidosta saatu – ei estä sairastumasta sepelvaltimotautiin keski-iässä tai sitä ennen. Perimällä on oma osuutensa, mutta ratkaisevassa asemassa ovat elintavat.

– Etenkin tupakointi, verenpainetauti, diabetes tai kohollaan olevat sokeriarvot voivat johtaa sepelvaltimotautiin jo ennen vaihdevuosia, Pohjola-Sintonen kertoo.

Pahoinvointi peittää rintakivun

Sen lisäksi, että naiset sairastuvat sydänsairauksiin miehiä myöhemmin, eroja on oireissa. Niiden poikkeavuuksia on Pohjola-Sintosen mukaan kuitenkin suurenneltu — vaikka hän myöntää itsekin esitelmöineensä aiemmin sydämen sukupuolieroista.

Akuutin sydänkohtauksen tavallisin oire on puristava tai painava rintakipu. Se voi heijastua ylävatsalle, käsivarteen tai kaulalle. Rintakipu on tärkein sydäninfarktin tunnusmerkki sukupuolesta riippumatta. Lisäksi voi olla hikisyyttä ja joillakin myös huimausta.

Erojakin löytyy: pahoinvointi ja oksentaminen ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.

Joskus pahoinvointi voi olla niin voimakasta, että se peittää rintakivun alleen.

Vatsatautiin sydämestä peräisin olevia oireita ei kovin helposti sekoita, mutta niinkin voi käydä, jos kohtaus on sydämen alapinnalla. Muita kovia vatsakipuja aiheuttavia sairauksia ovat vatsahaava, sappikivet, ruokatorven tulehdus tai kouristus sekä paksusuolen toimintahäiriöt.

Rinnassa tuntuvan voimakkaan kivun kanssa ei kannata jäädä kotiin odottelemaan, etenkään jos siihen liittyy hengenahdistusta tai tajuttomuutta. Soitto hätänumeroon auttaa ratkaisemaan, onko syytä lähteä päivystykseen.

–  Soittokynnystä hätänumeroon saisi mielestäni edelleen madaltaa. Luurin päässä on ihminen, joka on koulutettu seulomaan pikaista apua tarvitsevat vähemmän kiireellisistä, Pohjola-Sintonen sanoo.

Kuumat aallotkin tykyttävät

Sepelvaltimotaudille tyypillinen rasitusrintakipu voi joskus jäädä naisilla huomaamatta siksi, että iän tuomat liikuntarajoitteet hidastavat menoa. Rasituskipua ei pääse syntymään, jos meno on kovin hidasta ja kolotuksia on muutenkin runsaanlaisesti.

Naiset kärsivät miehiä useammin rasituksen laukaisemasta hengenahdistuksesta. Sitä voi olla vaikea yhdistää sydämeen. Taustalta voi kuitenkin löytyä verenpainetaudin mukana yleistyvä sydämen vasemman kammion lepovaiheen toimintahäiriö.

Vaihdevuosiin voi liittyä yöllisiä tykytyksiä. Ne ovat osa hormonimyrskyn aiheuttamia kuumia aaltoja.

Epämääräiset tykytykset voivat saada epäilemään sydän- ja verisuonisairautta. Käynti lääkärillä selventää, kummasta on kyse. Jos syynä ovat vaihdevuodet, hormonihoito useimmiten rauhoittaa öitä.

Havahdu, nelikymppinen!

Viimeistään nelikymppisenä kannattaa havahtua. Tämä on tärkeää etenkin, jos suvussa on sydän- ja verisuonisairauksia tai diabetesta.

Mihinkään superdieetteihin tai himoliikuntaan ei Sinikka Pohjola-Sintosen mukaan ole syytä hurahtaa. Kasvisvoittoinen ruoka ja itselle mieluisa hikeä nostattava liikunta kolmena päivänä viikossa riittää.

Verenpaineen seuraaminen on tärkeää. Apuna tässä voi olla kotona käytettävä olkavarsimittari tai terveyskeskusten tai lääkäriasemien verenpaineen mittauspisteet. Hiukankin kohollaan oleva verenpaine tekee sydämelle hallaa, jos sitä jatkuu vuosikausia.

Verenpaineen lisäksi kannattaa vahtia verensokeriarvoja, varsinkin jos näiden lukemat ovat olleet koholla raskausaikana. Myös ylipainoa ja tupakointia on syytä välttää, jos haluaa olla sydämelleen ystävä.

–  Kohtuullisuus on sydämelle parasta. Se koskee niin liikuntaa, ruokaa kuin murehtimistakin.

Asiantuntija: Sinikka Pohjola-Sintonen, sydäntautien erikoislääkäri, ylilääkäri, HYKS Peijaksen sairaalan kardiologian poliklinikka.

Sydänsanastoa

  • Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Sen seurauksena sydänlihaksen verenkierto ja hapensaanti häiriintyvät. Ahtautumisen syynä on valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi.
  • Sydänkohtaus on äkillinen sydänperäinen sairauskohtaus. Se voi olla rasituskipua tai sydäninfarkti.
  • Rasituskipu eli angina pectoris on sepelvaltimotautia sairastavalla rasituksessa toistuva puristus rintakehällä, joka leviää kaulalle, käsivarteen ja ylävatsaan. Kipu lievittyy nopeasti levossa.
  • Sydäninfarkti saa alkunsa, kun valtimo menee kokonaan tukkoon. Infarkti tuntuu kovana kipuna rintalastan takana. Se voi säteillä olkavarsiin, leukaan ja selkään. Kipu ei mene levolla pois ja vaatii pikaista sairaalahoitoa.
ehkäisykapseli, miehen ehkäisyväline, raskaudenehkäisy

Miten miesten ehkäisykapseli toimii ja onko se jo markkinoilla? Koko toimintaprosessi ja sivuvaikutukset ovat melko tuntemattomia minulle. Myös hinta kiinnostaa.

Valitettavasti lukija joutuu pettymään. Miehen ehkäisykapselia ei ole markkinoilla eikä lähiaikoina odotettavissa.

Miehen hormonaalisen raskaudenehkäisyn idea on vanha; eri valmisteita on tutkittu useamman vuosikymmenen ajan. 1990-luvulla valmistuneessa WHO:n monikeskustutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia testosteronin tehosta miehen siittiötuotannon pysäyttämisessä.

Mistä sitten johtuu, että laajasta tutkimustoiminnasta huolimatta miehille ei edelleenkään ole kondomin ja sterilisaation lisäksi tarjolla muuta ehkäisymenetelmää?

Miehen hormonaalinen raskaudenehkäisy perustuu samaan periaatteeseen kuin naisen yhdistelmäehkäisy. Sukupuolihormoneilla estetään kivekseen vaikuttavien aivolisäkehormonien eritys. Näin vähennetään kiveksen omaa testosteronin tuotantoa, ja samalla siittiöiden muodostuminen estyy.

Tutkimuksissa on käytetty testosteronia tai testosteronin ja jonkun muun ns. steroidihormonin yhdistelmää. Ehkäisyvalmisteessa oleva testosteroni siis toisaalta estää omaa kiveksen testosteronituotantoa mutta samalla varmistaa että mies ei kärsi testosteronin puutteesta.

Ongelma on, että siittiöiden muodostus ei vähene nopeasti ja osalle miehistä siittiötuotantoa jää jonkin verran. Käytännössä tehon toteaminen vaatii siemennesteanalyysin 3–4 kuukauden kuluttua hoidon alusta, ja sen ajan pitää käyttää muuta ehkäisyä. Etukäteen ei myöskään voi arvioida kenen kohdalla ehkäisymenetelmä tulee riittävän luotettavasti toimimaan. On myös muistettava, että valmisteen käytön lopetuksen jälkeen siittiötuotanto ei välittömästi palaudu.

Kun suunnitellaan uutta ehkäisyvalmistetta, vaatimustaso sekä tehon että haitattomuuden suhteen on korkea. Myös hinta, hoidon yksinkertaisuus ja käytännöllinen toteutus ovat tärkeitä.

Joudumme siis edelleen odottelemaan miehen ehkäisykapselia.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

virtsarakontulehdus, virtsavaivat, estrogeeni, hormonihoito

Paikallinen hormonihoito helpottaa paitsi emättimen myös virtsarakon ongelmia.

Alapään kuivuus ja kutina, jopa yhdyntäkivut, vaivaavat joka toista naista jossain vaiheessa elämää. Hyvä apu on apteekista ilman reseptiä saatavat estrogeenipuikot ja -geelit, joita laitetaan emättimen limakalvoille.

Laajan katsausartikkelin mukaan paikallinen estrogeenihoito auttaa paitsi emättimen kutinaan, kirvelyyn ja arkuuteen myös virtsateiden ongelmiin. Estrogeeniä sisältävät tuotteet vähensivät virtsan pidätysvaikeuksia, tiheävirtsaisuutta sekä virtsatietulehduksia, vaikka hormonia olisi ollut ihan vähän.

Estrogeenihormoni vahvistaa limakalvoja, ja sen tuotanto voi häiriintyä esimerkiksi raskauden, imetyksen, kohdunpoiston, vaihdevuosien tai e-pillereiden käytön vuoksi. Myös tietyt sairaudet, kuten nivelreuma, Sjögrenin syndrooma ja atooppinen ihottuma, kuivattavat limakalvoja.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.