Luetuimmat nettijuttumme menivät tänäkin vuonna suoraan asiaan. Katso löytyykö sinun vaivasi ja apu siihen Hyvän terveyden top 10 -listasta.

ehkäisykapseli, miehen ehkäisyväline, raskaudenehkäisy

Miten miesten ehkäisykapseli toimii ja onko se jo markkinoilla? Koko toimintaprosessi ja sivuvaikutukset ovat melko tuntemattomia minulle. Myös hinta kiinnostaa.

Valitettavasti lukija joutuu pettymään. Miehen ehkäisykapselia ei ole markkinoilla eikä lähiaikoina odotettavissa.

Miehen hormonaalisen raskaudenehkäisyn idea on vanha; eri valmisteita on tutkittu useamman vuosikymmenen ajan. 1990-luvulla valmistuneessa WHO:n monikeskustutkimuksesta saatiin lupaavia tuloksia testosteronin tehosta miehen siittiötuotannon pysäyttämisessä.

Mistä sitten johtuu, että laajasta tutkimustoiminnasta huolimatta miehille ei edelleenkään ole kondomin ja sterilisaation lisäksi tarjolla muuta ehkäisymenetelmää?

Miehen hormonaalinen raskaudenehkäisy perustuu samaan periaatteeseen kuin naisen yhdistelmäehkäisy. Sukupuolihormoneilla estetään kivekseen vaikuttavien aivolisäkehormonien eritys. Näin vähennetään kiveksen omaa testosteronin tuotantoa, ja samalla siittiöiden muodostuminen estyy.

Tutkimuksissa on käytetty testosteronia tai testosteronin ja jonkun muun ns. steroidihormonin yhdistelmää. Ehkäisyvalmisteessa oleva testosteroni siis toisaalta estää omaa kiveksen testosteronituotantoa mutta samalla varmistaa että mies ei kärsi testosteronin puutteesta.

Ongelma on, että siittiöiden muodostus ei vähene nopeasti ja osalle miehistä siittiötuotantoa jää jonkin verran. Käytännössä tehon toteaminen vaatii siemennesteanalyysin 3–4 kuukauden kuluttua hoidon alusta, ja sen ajan pitää käyttää muuta ehkäisyä. Etukäteen ei myöskään voi arvioida kenen kohdalla ehkäisymenetelmä tulee riittävän luotettavasti toimimaan. On myös muistettava, että valmisteen käytön lopetuksen jälkeen siittiötuotanto ei välittömästi palaudu.

Kun suunnitellaan uutta ehkäisyvalmistetta, vaatimustaso sekä tehon että haitattomuuden suhteen on korkea. Myös hinta, hoidon yksinkertaisuus ja käytännöllinen toteutus ovat tärkeitä.

Joudumme siis edelleen odottelemaan miehen ehkäisykapselia.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

virtsarakontulehdus, virtsavaivat, estrogeeni, hormonihoito

Paikallinen hormonihoito helpottaa paitsi emättimen myös virtsarakon ongelmia.

Alapään kuivuus ja kutina, jopa yhdyntäkivut, vaivaavat joka toista naista jossain vaiheessa elämää. Hyvä apu on apteekista ilman reseptiä saatavat estrogeenipuikot ja -geelit, joita laitetaan emättimen limakalvoille.

Laajan katsausartikkelin mukaan paikallinen estrogeenihoito auttaa paitsi emättimen kutinaan, kirvelyyn ja arkuuteen myös virtsateiden ongelmiin. Estrogeeniä sisältävät tuotteet vähensivät virtsan pidätysvaikeuksia, tiheävirtsaisuutta sekä virtsatietulehduksia, vaikka hormonia olisi ollut ihan vähän.

Estrogeenihormoni vahvistaa limakalvoja, ja sen tuotanto voi häiriintyä esimerkiksi raskauden, imetyksen, kohdunpoiston, vaihdevuosien tai e-pillereiden käytön vuoksi. Myös tietyt sairaudet, kuten nivelreuma, Sjögrenin syndrooma ja atooppinen ihottuma, kuivattavat limakalvoja.

päänsärky, migreeni, särkylääkepäänsärky, sarjoittainen päänsärky, hermosärky

Migreeniä poteva ei suinkaan aina makaa sängynpohjalla viileä kääre otsalla, oksenna tai näe sahalaitoja.

Joskus migreeni voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, ajatusten takkuamisena ja toimintakyvyn laskuna.

– Edes pahoinvointi ei liity kaikilla migreeniin, vahvistaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti Terveystalo Kampista.

Migreeni sekoitetaan usein jännityspäänsärkyyn, sillä niskojen ja hartioiden jännittyminen kuuluu migreeniin. Yksi keino erottaa migreeni jännityspäänsärystä on pohtia, haluaisiko lähteä kohtauksen aikana urheilemaan. Migreenikolla jo pienikin liike tekee yleensä olosta sietämättömän.

Migreenialttius on vahvasti perinnöllistä. Naisilla migreeni on miehiä yleisempi ja puhkeaa usein teini-iässä, kun hormonitoiminta käynnistyy.

Jos migreenikohtauksia on useammin kuin 3–4 kertaa kuukaudessa, suositellaan estolääkitystä. Ne ovat alun perin muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä eivätkä aina kovin tehokkaita. Kroonisesta migreenistä puhutaan, jos särkypäiviä on yli 15 kuukaudessa.

Täsmälääkkeet eli triptaanit supistavat laajentuneita verisuonia ja hidastavat kipuimpulssien etenemistä aivoissa. Niiden tukena voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa. Toisinaan käytetään myös kipulääkkeiden imeytymistä parantavia pahoinvointilääkkeitä. Etukäteen ei voi tietää, mikä lääke kullekin tepsii, joten kärsivällisyyttä kysytään.

Keski-Säntti on harmissaan siitä, että ihmisiä pelotellaan lääkeriippuvuudella.

–Jos särkyä on paljon, ei voi sanoa, että älä ota lääkettä. Moni alkaa sitten pihtailla lääkkeissä ja toteaa, että otin vain puolikkaan. Huonosti hoidettu kohtaus voi kestää kolmekin vuorokautta.

Pitää tarjota vaihtoehtoja. Yksi hoitokeino on stimuloida migreenin synnyssä keskeisen kolmoishermon haaraa otsalla. Sähköärsytys vaikuttaa aivojen syviin osiin ja estää kipuryöpyn liikkeelle lähtöä.

–Se on hyvä kohtaushoitona silloin, jos lääkkeet eivät auta tai niillä on sivuvaikutuksia.

Botuliinitoksiiniin, joka salpaa kipuhermopäätteitä, turvaudutaan erityisesti kroonisessa migreenissä. Pistoksia annetaan 3 kuukauden välein otsaan, ohimoille, takaraivoon ja hartioihin. Botuliinitoksiinilla on Kela:n peruskorvattavuus.

Joskus kipukierre pitää katkaista kortisonikuurilla. Jos migreenikohtaus ei ota muuten laantuakseen, annetaan päivystyksessä voimakkaita kipu- ja pahoinvointilääkkeitä tippana suoneen.

Markkinoille on tulossa myös uudentyylinen lääke, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin eli  CGRP:n estäjä. Se saattaa olla uusi toivo erityisesti niille, joille käytössä olevan estolääkkeet eivät tehoa tai jotka eivät voi niitä käyttää. CGRP tunnetaan välittäjäaineena, joka villitsee tulehdusta verisuonten seinämissä ja voimistaa kipua.

Migreeniyhdistyksen kyselyssä selvisi, että työssä migreeniä laukaisevat tekijät olivat stressi, näyttöpäätetyö ja kiire. Myös työpaikan ilmapiiri ja esimiehen tuki vaikuttivat kohtausten määrään.

–Usein migreenipotilas ei uskalla olla töistä pois pelätessään leimautumista tai irtisanomista, mikä taas pahentaa särkykierrettä. Migreeni vaatii makuulle, kun ei enää itse tajua pysähtyä, toteaa työterveyslääkäri Rea Lagerstedt.

Pienetkin kevennykset työssä saattavat helpottaa migreenikon elämää. Voisiko esimerkiksi tehdä osan töistä etänä? Jo se, että malttaa pitää kahvi- ja lounastauot, auttaa.

Migreenin yllättäessä pitäisi jäädä reilusti kotiin.

–Lisäksi olisi hyvä miettiä, miten irrottautua töistä ja mistä muista asioista saa hyvää mieltä. Jollekin sitä tuo ystävät ja liikunta, toiselle lukeminen tai teatteri-ilta, Lagerstedt sanoo.

Asiantuntijat: Petra Keski-Säntti, neurologian erikoislääkäri, Terveystalo Kamppi ja Rea Lagerstedt, työterveyslääkäri, Porvoon lääkärikeskus.

kondylooma, HPV, papillomavirus, seksitauti

Jos miehellä on kondylooma alapäässään ja hän antaa suuseksiä naiselle, voiko kondylooma tarttua syljen välityksellä naiselle alapäähän? Vai miten se tarttuu?

Kondylooman aiheuttaja on ihmisen papilloomavirus (HPV), joita tunnetaan yli sata erilaista alatyyppiä. Papilloomavirusta esiintyy hyvin yleisesti ihmisen iholla ja limakalvoilla. Virustartunta vaatii läheisen iho- ja erityisesti limakalvokontaktin. Virus tarttuukin pääasiassa sukupuoliteitse. Se ei tartu veren tai muiden eritteiden välityksellä eikä esim. saunan lauteilta. Tartunta-aikaa on mahdoton määrittää, se vaihtelee 1-8 kuukauteen, lisäksi virus voi olla elimistössä vuosia piilevänä.

Sukupuolielinten limakalvoilla ja iholla esiintyy noin 40 eri HPV-tyyppiä, joista osa voi aiheuttaa visvasyyliä eli kondyloomia sukupuolielimiin.

Virustulehdus esiintyy kuitenkin tavallisimmin solumuutoksina, jotka voivat naisilla löytyä Papa-kokeessa. Vain muutama papilloomavirus on "vaarallinen". Nämä niin sanotut korkean riskin virustyypit voivat aiheuttaa kohdunkaulaan solumuutoksia ja syövän esiasteen. Näitä korkean riskin virustyyppejä ovat esimerkiksi alatyypit 16 ja 18.

Jotkut HPV-virustyypit taas aiheuttavat syyliä esimerkiksi käsissä tai jalkapohjissa. HPV-infektio voi myös esiintyä suun, suunielun ja kurkunpään sekä peräaukon alueella. Näillä alueilla HPV aiheuttaa samankaltaisia limakalvomuutoksia kuin sukupuolielinten alueella.

HPV-viruksen tarttuminen voi tapahtua sukupuolielimistä käsin hyväillessä, suuseksissä tai yhdynnässä. HPV-virustartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksin aloittamisen jälkeen. Virus voi tarttua myös ilman näkyviä kondyloomia. Tartunta ei siis edellytä yhdyntää, vaan limakalvo- ja ihokosketus riittävät. Käsien kautta tarttuminen edellyttää sitä, että kädellä kosketetaan ihoaluetta, jossa on virusta ja sen jälkeen kosketetaan välittömästi toisen henkilön sukupuolielimiä.

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia tulisi kuitenkin käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti muiden yhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Pitkäaikaisessa parisuhteessa kummallakin on jo samat virukset, joten kondomia ei tarvitse käyttää.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.