Tunnista vaarallisen kivun merkit ja hae apua ajoissa.

 Kipu on varoitusmerkki, joka kertoo, että jotain on vialla. Sitä kipu ei kerro, onko taustalla jotain vakavaa vai ei.

Lääkäriin tullaan useimmiten rajun päänsäryn , puristavan rintakivun tai kipeän selän takia. Myös aiempaa kovat vatsakivut saavat lähtemään vastaanotolle.

Kiire on, jos rintaan koskee tai päätä alkaa särkeä äkillisesti. Muualla kuin päässä tai rinnassa tuntuvat kovat kivut uhkaavat harvoin henkeä, mutta ei niitäkään pidä vähätellä.

Tunnista vaaran merkit: lähde lääkäriin, jos

PÄÄKIPU

  • on uudenlainen ja kova
  • aiheuttaa niskajäykkyyttä
  • pahenee ja siihen liittyy oksentelua
  • liittyy puhe- tai näkövaikeuksiin
  • liittyy kuumeiluun, hartia- ja käsisärkyyn

SELKÄKIPU

  • heijastelee tunnottomuutena
  • aiheuttaa virtsaamisvaikeuksia
  • aiheuttaa pidätyskyvyttömyyttä
  • liittyy kuumeeseen
  • ei lievity levossa
  • liittyy vatsakipuun

VATSAKIPU

  • on polttavaa tai viiltävää
  • säteilee selkään
  • pahenee liikkuessa
  • liittyy kuumeeseen
  • muuttaa vatsan laudankovaksi
  • liittyy verenvuotoon emättimestä
  • liittyy pistävänä kipuun olkapäässä

RINTAKIPU

  • iskee rasituksessa
  • puristaa ja nostaa kylmän hien
  • säteilee vasempaan käsivarteen
  • liittyy närästyksen tunteeseen
  • liittyy rytmihäiriökohtaukseen
hammasärky, karies, juurihoito, paikkaus, hampaan poisto

Särkevän hampaan kanssa ei kannata kärvistellä. Usein avun tuo paikkaus tai juurihoito. Edes hampaan poisto ei ole lopullista, sillä puuttuva hammas voidaan korvata.

Puraiset kovaa karkkia ja yhtäkkiä tunnet suussasi jotain säröistä. Yrität saada päivystysaikaa hammaslääkärille, mutta sinne on jonoa. Hammashoitolasta saattaa tulla hämmentävä ohjeistus: mene apteekkiin ja painele tahnamaista pastaa rikkinäiseen hampaaseen virkkuukoukun tai muun instrumentin turvin.

– Hyvänä ensiapuna se toimii monessa tilanteessa, mutta ei missään tapauksessa korvaa hammaslääkärin tekemää paikkaa. Hampaassa saattaa myös muhia tulehdus, joka ei paikka-aineella parane, kertoo erikoishammaslääkäri Timo Kallio.

Hampaiden tarkastuksessa kannattaa käydä yksilöllisen tarpeen mukaan, yleensä kerran vuodessa. Jos tilanne on hyvä, tarkastusväli voi olla jopa 2–3 vuotta, mutta joskus on käytävä parikin kertaa vuodessa.

Jos näyttää siltä, että hampaisiin on tulossa isompaa remonttia, kustannusarvion saa aina ja sitä voi myös pyytää.

Jos hammas lohkeaa, mutta ei ole kipeä, sen hoitaminen ei ole niin kiireellistä.

Turhan pitkään korjausta ei myöskään kannata pitkittää.

– Joskus on pakko sinnitellä Buranan voimalla, mutta kova kipu on aina merkki siitä, että hammaslääkäriin pitää hakeutua mahdollisimman pian.

1.  HAMPAAN PAIKKAUS

Jomotus varoittaa useimmiten hampaan reikiintymisestä, lohkeamasta tai murtumasta. Myös paikattuun hampaaseen voi tulla reikä tai paikan sauma saattaa rakoilla ja bakteerit pääsevät aiheuttamaan tulehduksen.

Miten tehdään? Puudutusaineen annetaan vaikuttaa rauhassa. Pehmentynyt hammaskudos poistetaan poraamalla. Paikan pohja käsitellään niin, että paikka-aine tarttuu siihen napakasti. Useimmiten hammas paikataan yhdistelmämuovilla, mutta paikkoja tehdään myös kullasta ja keraamisesta materiaalista.

Muovipaikka kovetetaan ultraviolettivalolla, jonka jälkeen se hiotaan ja kiillotetaan. Keraamiset paikat tehdään nykyään niin sanotulla jyrsijällä, joka järsii sokeripalan näköisestä kimpaleesta suuhun ja reikään sopivan. Keraaminen paikka on hyvä erityisesti silloin, jos reikä on suuri, hammas on hauras tai paljon korjailtu. Myös amalgaami on turvallinen paikka-aine.

Toipuminen? Yhdistelmämuovipaikka kutistuu kovettuessaan, siksi suuret muovipaikat tehdään kerroksittain. Särkenyt hammas saattaa olla puruarka ja vihlova jopa viikkoja paikkaamisen jälkeen.

2. JUURIHOITO

Tavallisesti juurihoitoon joudutaan, kun hampaassa on syvä, hermoon asti ulottuva reikä. Bakteerit pääsevät hammasytimeen ja tulehduttavat

hermot ja verisuonet. Suussa muhivat tulehdukset pitäisi hoitaa vikkelästi, sillä ne voivat johtaa jopa vaaralliseen yleisinfektioon.

Syvä tulehdus suussa aiheuttaa paineen tunnetta ja armotonta kipua, toisinaan ikeneen puhkeaa märkärakkula. Hammas on usein herkkä myös kylmälle tai kuumalle.

Aina kipua ei kuitenkaan ole, vaan tulehdus löytyy sattumalta röntgenkuvista.

Joskus uudelleen tulehtuvasta hampaasta paljastuu ylimääräinen juurikanava, joka ei ole näkynyt kuvissa. Joskus juuri ”ottaa nokkiinsa”, kun syvä reikä paikataan.

Ponteva narskuttelukin saattaa vaurioittaa hampaan hermoja, jopa halkaista hampaan. Purentakisko suojaa kirskuttelijan purukalustoa.

Testaa narkutteletko?

Miten tehdään? Hammas puudutetaan hyvin ja sitä porataan niin, että sen ytimeen päästään käsiksi. Tulehtuneet hermot poistetaan tarkasti. Hammaslääkäri huuhtelee juurikanavat desinfioivilla puhdistusaineilla, jotka tappavat bakteereita. Tämän jälkeen kanavat laajennetaan neuloilla, usein sekä käsi-instrumenteilla että koneellisesti.

Etuhampaissa on yleensä vain yksi juuri, mutta poskihampaat voivat olla jopa nelijuurisia. Kanavat saattavat olla kapeita ja kiemurtelevia.

Kanavan pituus mitataan, että tiedetään, missä juuri loppuu ja leukaluu alkaa.

Tulehduseritettä eli märkää saattaa pulputa kanavasta ja kipu ja paineen tunne hellittää usein heti. Lopuksi juurikanavat täytetään kalsiumhydoksidipastalla, joka vähitellen kovettuu.

Täyte tiivistetään guttaperkkanastoilla. Hoitoa voidaan tukea antibioottikuurilla.

Yksi hammas tarvitsee tavallisesti pari kolme hoitokertaa, mutta juurihoidolla heikkokuntoinenkin hammas voidaan usein pelastaa.

Toipuminen? Hammas saattaa olla hetken puruarka, mutta voimakas jomotus ei kuulu asiaan. Jos kipu jatkuu, pitää ottaa yhteyttä hammaslääkäriin.

Juurihoidettukin hammas voi reikiintyä ja koska hampaassa ei ole hermoja, varoittavaa särkyä ei tule. Hammas on tavallista hauraampi, mutta voi hyvin kestää läpi elämän.

3.  JUURENPÄÄN LEIKKAUS

Jos tulehtuneita hermoja ei saada juurihoidolla poistettua tai tulehdus uusiutuu, voidaan tehdä juurenpään leikkaus. Näitä leikkauksia ei enää tehdä niin paljon kuin ennen, sillä tulos ei ole sataprosenttinen. Ongelmatapauksissa turvaudutaan nykyään herkemmin implanttiin.

Miten tehdään? Hammas puudutetaan, ien avataan ja tulehtunutta leukaluuta poistetaan poraamalla. Tulehduspesäke poistetaan ja juurenkärki katkaistaan. Kärkeen laitetaan juuritäyte ja ien ommellaan kiinni.

Toipuminen? Sairauslomaa tarvitaan yleensä päivä pari. Lääkäri antaa jälkihoito- ohjeet sekä antibiootti- ja kipulääkereseptin. Poski voi olla turvoksissa muutaman päivän ja siihen voi tulla mustelma. Jääpussin käyttö laskee turvotusta.

4.  HAMPAAN POISTO

Hyvin huonokuntoinen hammas on joskus viisaampi poistaa, jotta potilas säästyy ylimääräiseltä kivulta ja

rahanmenolta. Poiston hetki alkaa olla myös silloin, jos sama hammas tulehtuu yhä uudestaan. Tulehduksen syynä voi tällöin olla esimerkiksi juuren murtuma.

Parodontiitti on iensairaus, jossa hammasta leukaluuhun kiinnittävät säikeet haurastuvat ja hammas alkaa heilua, jolloin se pitää nykäistä pois.

Lue lisää parodontiitista.

Varsinkin nuorilta aikuisilta poistetaan viisaudenhampaita, jotka eivät mahdu kasvamaan. Usein ne myös reikiintyvät tai niiden ympäristö tulehtuu.

Miten tehdään? Hammas puudutetaan hyvin. Se irrotetaan ikenistä ja hammasta leukaluuhun kiinnittävät säikeet katkaistaan liikuttelemalla hammasta yhä enemmän ja enemmän.

Poistokuoppa puhdistetaan ja tarvittaessa ommellaan. Poistokohtaan laitetaan verenvuotoa tyrehdyttävä sideharso, jota kannattaa purra ainakin puolisen tuntia. Tällöin poistokuoppaan kasautuu verihyytymä, joka nopeuttaa paranemista.

Viisaudenhampaat ovat usein niin syvällä, että leukaluuta joudutaan poraamaan. Monijuuriset hampaat pilkotaan taltalla osiin, jotta juuret eivät katkeaisi ikenen sisään.

Toipuminen? Hampaan poiston jälkeen pitäisi olla kaksi tuntia syömättä ja juomatta eikä poistokuoppaa saisi hieroa kielellä. Toimenpidepäivänä kannattaa syödä jotain viileää, kuten jogurttia, hedelmäsosetta, jäätelöä tai mehukeittoja. Särkylääkettä voi ottaa tarvittaessa, ei kuitenkaan verenvuotoa lisäävää aspiriinia. Juoksulenkille ja saunaan kannattaa suunnata vasta parin päivän kuluttua. Jääpussi leuan alla lievittää kipua ja turvotusta. Jos nousee kuumetta tai tulee nielemisvaikeuksia, pitää ottaa yhteyttä hammaslääkäriin.

Hampaan poisto voi kuulostaa dramaattiselta, mutta se on usein parempi vaihtoehto kuin oman, paljon korjatun ja epävarman hampaan säilyttäminen. Tilalle voidaan rakentaa keinojuuri eli implantti. Se maksaa tuhansia euroa, mutta on kestävä ratkaisu.

Kivutonta hoitoa

Puudutuksella särkevä ja tulehtunut hammas hoidetaan kivuttomasti. Jos puudutuspiikki pelottaa,

ennen sitä voidaan laittaa puuduttavaa geeliä, jolloin pistos ei tunnu. Puudutusaineet ovat vuosien saatossa kehittyneet paljon, niillä on vähemmän sivuvaikutuksia ja neulatkin ovat entistä ohuempia.

Nukutuksessa hammashoitoa voidaan antaa kaikille sitä tarvitseville, yleensä pelkopotilaille.

Ennen nukutusta potilaan terveydentila on arvioitava ja viime kädessä päätöksen tekee anestesialääkäri.

Nukutus maksaa noin 400 € tunti, ja hoito kestää yleensä 1–3 tuntia korjausten määrästä riippuen.

 

lämpöily

 

Lämpöni nousee päivittäin 37,5 asteen hujakoille, ja sen huomaa olossa. Veri- ja virtsakokeet otettiin ja ne olivat kunnossa, joten lääkäri käski vain seurailla tilannetta.

Ihmisen ruumiinlämpö vaihtelee. Suurimmalla osalla se on aamulla 36,5-37,5 astetta ja illalla n. 0,5 astetta korkeampi. Naisilla kuukautiskierron vaihe vaikuttaa ja ovulaation aikana lämpö onkin hiukan korkeampi. Liikunta, stressi ja muu rasitus nostaa lämpöä. Korvasta mitattu lämpö on korkeampi kuin kainalosta.

Vasta jatkuvanyli 38 asteen kuumeilun selvittämiseen tarvitaan lääkärin vastaanottoa ja laboratoriokokeita. On paljon harvinaisempaa, että vähäisemmän lämpöilyn taustalta löytyisi jokin sairaus varsinkin jos muita oireita ei ole. Tavallisimpia syitä pitkittyneelle lämpöilylle on tulehdusten (virus- tai bakteeritauti) jälkitila ja liiallinen stressi tai kuormitus.

Lääkärin tekemä yleistutkimus ja muutamat verikokeet sekä virtsanäyte riittävät yleensä poissulkemaan varsinaiset sairaudet. Jos vointi on muuten normaali eikä uusia oireita ilmene voi pientä lämpöilyä huoletta jäädä seuraamaan. Oireen pitkittyessä kannattaa käydä toisen kerran lääkärillä varmistamassa, että kaikki on edelleen kunnossa.

Säännöllisestä liikunnasta, riittävästä unesta ja stressin vähentämisestä kannattaa huolehtia. Toki kannattaa myös tarkistaa, että kuumemittari on toimiva.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

terveystarkastus, kolesterolimittaus, verensokerimittaus, syöpäseulonta, tähystystutkimus, verenpainemittaus

Terveen tarkastaminen on hyödytöntä. Tässä osviittaa siitä, mihin omassa terveydessä kannattaa kiinnittää erityishuomiota missäkin iässä.

Joka iässä

Tupakointi, alkoholin käyttö, paino, liikunta, henkinen hyvinvointi. Tarkkaile, mittaa tarvittaessa, pidä hallinnassa ja hae apua ajoissa.

Alle 40-vuotiaana

Hampaiden kunto ➝ Poikkea hammastarkastuksessa 1–2 vuoden välein. Huolellinen hoito ehkäisee myös verisuonisairauksia, joten säännölliset tarkastukset kannattaa ottaa tavaksi jo nuorena.

Kohdunkaulan syöpä ➝ PAPA-kokeessa selvitetään papilloomavirustartunta, joka on ensisijainen kohdunkaulan syövän aiheuttaja. PAPA kannattaa otattaa gynekologilla noin viiden vuoden välein 30–60-vuotiaana. Lähitulevaisuudessa rokotteet papilloomavirusta vastaan saattavat yleistyä, jolloin seulonnat ehkä muuttuvat tarpeettomiksi.

40–60-vuotiaana

Verenpaine ➝ Mittaa paineet ensimmäisen kerran viimeistään 40-vuotiaana. Jos arvot ovat alle 120/80, seuraava mittaus viiden vuoden kuluttua riittää. Jos arvot ovat korkeammat, mutta yläpaine on kuitenkin alle 140 ja alapaine alle 90, seuraile paineita muutaman kuukauden ajan. Tätä korkeammat lukemat vaativat jo lääkärikäyntiä.

Kolesteroli ➝ Käy mittauttamassa veren rasva-arvot ainakin kerran 40–50-vuotiaana. Jos arvot ovat viiterajojen sisällä eikä suvussa esiinny kohonnutta kolesterolia, yksi mittaus riittää. Kohonneita arvoja on syytä seurata tarkemmin – varsinkin, jos hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuus on alhainen ja huonon HDL-kolesterolilukema korkea.

Rintasyöpä ➝ Mammografiaseulontoja järjestetään 50–69-vuotiaille kahden vuoden välein.

Yli 60-vuotiaana

Suolistosyöpä ➝ Perä- ja paksusuolen syövän seulonnat ovat vähitellen yleistymässä koko Suomessa 60–69-vuotiailla. Jos oma kunta ei vielä järjestä seulontaa, ulostenäytteen voi käydä antamassa 60–75-vuotiaana parin vuoden välein.

Mittauta harkinnan mukaan

Verensokeri ➝ Perusterve voi mittauttaa arvonsa keski-iässä. Jos epäilee diabetesriskiä, hyödyllisempää on ensin tehdä Diabetesliiton sivuilla kysely, jolla voi kartoittaa omat riskitekijät.

Silmänpaine ➝ Silmänpohjat voi tarkistuttaa 40–45-vuotiaana silmälääkärin tarkastuksessa vaikka ikänäkömuutosten yhteydessä. Jos suvussa on esiintynyt glaukoomaa, paineet kannattaa tarkastuttaa säännöllisesti tämän jälkeenkin. Tarve on kuitenkin kyseenalainen: muutoksia ei välttämättä havaita, eikä seulonta välttämättä estä muutoksien kehittymistä.

Eturauhassyöpä ➝ Nykytiedon valossa oireettomia miehiä ei ole syytä seuloa eturauhassyövän varalta.

Asiantuntijat: Osmo Saarelma, yleislääketieteen erikoislääkäri. Päivi Peltomäki, biolääketieteellisen syöpätutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

laboratoriokokeet, kolesteroli, verenpaine, sokerirasitus

Ennaltaehkäisy on parasta terveydenhoitoa. Mutta tarvitseeko oireettoman syynätä maksa-arvojaan tai syöpäriskiään – ja voiko terveyttään tarkkailla liikaa?

Mittariin tulee viisikymmentä vuotta, enkä tiedä kolesterolilukemiani. Serkullani todettiin diabetes, pitäisikö minunkin mittauttaa verensokerit?

Oman terveyden tarkkailu on koko ajan helpompaa. Yhä useampia arvoja voi mitata kotitesteillä, ja tieto sairauksien riskitekijöistä lisääntyy vauhdilla. Innokkain käy varmuuden vuoksi vuosittain koko kehon läpivalaisussa, toiselle jo verenpaineen mittaaminen on kauhistus sairauksien pelon vuoksi.

Perusterve pärjää onneksi pitkälle ilman mittauksia. Yleislääketieteen tohtori Osmo Saarelman mukaan on harvinaista, että oireettomalta paljastuisi terveystarkastuksessa tai laboratoriokokeissa yllättäviä, piileviä sairauksia. Poikkeuksia ovat syöpäseulonnat.

– Terveen ihmisen summittainen tarkastaminen on melko lailla hyödytöntä lukuun ottamatta muutamia peruskokeita, kuten kolesterolimittausta — ja siinäkin riittää mittaus kerran elämässä, jos lukema on hyvä.

Kolesteroli ja verenpaine selville

Viimeistään keski-iässä oireettomankin on silti syytä selvittää muutamia arvoja. Nelikymppisenä kannattaa tarkistuttaa kolesteroli. Jos ei omista verenpainemittaria, voi käydä terveysaseman mittauspisteessä. Korkeisiin lukemiin on hyvä puuttua ajoissa. Jos taas on siunattu ihanteellisilla arvoilla, voi huokaista helpotuksesta ja unohtaa mittailut vuosiksi.

Keskustelussa vilahtelevat välillä muutkin arvot. Ehkä yleisimpiä pohdinnan aiheita on se, pitäisikö tulehdusarvot eli lasko tai CRP silloin tällöin tarkistaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kohonnut CRP voi kieliä sepelvaltimotaudin riskistä vielä korkeaa kolesteroliakin vahvemmin. Saarelman mielestä tämä ei vielä tarkoita, että CRP-arvoa kannattaisi seuloa varmuuden vuoksi. Kohonnut lukema kyllä kertoo kehon tulehdustilasta mutta ei erittele, jyllääkö kehossa kasvain, allergia vai virtsatietulehdus. Terveelle CRP ei siis kerro juuri mitään.

– Jos pelkää sydäntauteja, on hyödyllisempää tutkailla tupakointiaan ja ruokavaliotaan. Hyvä keino on rajoittaa punaisen lihan syöntiä ja tarkistaa, että käyttää riittävästi pehmeitä rasvoja. Hampaistakin kannattaa huolehtia: suun terveys on todistetusti yhteydessä sydäntautiriskiin.

Paastoverensokerin mittaaminen taas sijoittuu välimaastoon: sen voi tarkistuttaa, jos epäilee diabetesta.

– Tosin tällöinkin hyödyllisempää on täyttää riskilaskuri Diabetesliiton sivuilla (diabetes.fi) tai tehdä sähköinen terveystarkastus, jos kuntasi sellaisen tarjoaa. Jos saa korkeat lukemat, verensokeri kannattaa vielä tarkistaa laboratoriossa.

Saarelma painottaa, ettei perusterveen pitäisi pohtia sairauksien ennaltaehkäisyä yksittäisten veriarvojen tai kokeiden kautta. Keho on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kotitestejä vain harkiten

Laktoosi-intoleranssi, PSA, virtsatietulehdus... Apteekkien kotitestivalikoima laajenee kaiken aikaa. Diabeetikolle verensokerin mittaaminen päivittäin on välttämätöntä, mutta perusterveelle Saarelma ei suosittele kotitestejä paria poikkeusta lukuun ottamatta.

– Jos on ollut suojaamattomassa yhdynnässä, klamydiatesti voi olla aiheellinen, sillä sairaus on usein oireeton. Ja toki keliakiakokeen voi ostaa, jos huomaa viljansyöntiin liittyviä suolisto-oireita, kuten vatsakipua tai ripulia.

Jopa kolesterolia voi mitata kotitestillä. Edullisimpien testien heikkous on se, että ne kuvaavat kokonaislukemaa eivätkä erittele hyvää ja huonoa kolesterolia. Siksi ne eivät kerro rasva-arvoista koko totuutta.

– Varsinkin naisilla kokonaiskolesteroli voi olla reippaastikin yli suositusrajan eli viiden tai kuuden, jos hyvän eli HDL-kolesterolin taso on korkea. Omatestauslaitteet, joka erittelevät LDL-ja HDL-kolesterolin, maksavat satoja euroja. Silloin herää kysymys, miksei voisi käydä kerran viidessä vuodessa mittauttamassa kolesteroliaan vaikkapa terveyskeskuksessa.

Kotitestien suurin pulma on  väärintulkinta.

Asiantuntija ei ole vierellä kommentoimassa tuloksia. Jos vaikkapa klamydiatestistä saa negatiivisen tuloksen, se ei silti sulje sairauden mahdollisuutta pois.

Yksi on kuitenkin varmaa: jos vaihtoehtoina on turvautua joko oireiden googlettamiseen tai kotitestiin, jälkimmäinen on pienempi paha. Kotitestistä tulokseksi saa ainakin suhteellisen luotettavan ja yksiselitteisen lukeman.

Vitamiinimittauksista terveyttä?

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan veren alhainen D-vitamiinipitoisuus kielii osteoporoosiriskistä. Samasta syystä lääkäri saattaa määrätä testeihin, joissa selvitetään veren D-vitamiinipitoisuutta.

Puutosepäily on saanut monet oireettomatkin hakeutumaan laboratorioon. Saarelma ei kuitenkaan näe syytä siihen, miksi terveen pitäisi käydä omin päin tarkistuttamassa vitamiinitasot.

– Suomessa pitäisi joka tapauksessa huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista ympäri vuoden. Jos ulkoilee kohtuudella, kesät voi olla D-vitamiinin suhteen huoletta ja talvisin ottaa 10 mikrogramman vitamiinilisän päivittäin, Saarelma sanoo.

Vitamiinitestien kanssa samaan kategoriaan kuuluvat hivenainetestit, joita on markkinoitu ratkaisuksi esimerkiksi jatkuvaan uupumukseen. Varsinaiset imeytymishäiriöt ovat kuitenkin harvinaisia. Usein epämääräiset oireet selittyvät muilla syillä, kuten huonolla nukkumisella, stressillä, ruokavaliolla tai jopa vuodenajalla. Testejä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun elintapamuutokset eivät pure.

Syynää lähisuvun sairaudet

Jos mielii terveyttä ja pitkää ikää, pitääkö koluta läpi oman suvun sairaushistoria? Saarelman mukaan ei ole tarpeen mennä useiden sukupolvien taakse. Riittää, kun käy läpi lähisukulaisten perinnölliset sairaudet.

– Esimerkiksi sydämen johtoratahäiriöistä johtuvat äkkikuolemat ovat olleet paljon esillä. Ne ovat kuitenkin erittäin harvinaisia. Jos äkkikuolemia on sattunut suvussa, kannattaa mieluummin hakeutua lääkäriin kuin tuijotella sukutaulua.

Syöpätutkija Päivi Peltomäki neuvoo laatimaan sukupuun, jos perinnölliset taudit huolettavat. Sukupuussa saisi näkyä ainakin kolme polvea, eli ensimmäisen ja toisen asteen sukulaiset isovanhempiin, setiin ja täteihin saakka. Jotkin taudit hyppivät yhden tai kahden sukupolven yli, joten pelkkä vanhempien sairaushistoria ei kerro koko totuutta.

Liian hätiköityjä johtopäätöksiä ei kuitenkaan kannata tehdä. Vaikka bongaisi lähisuvusta kaksi samanlaista sairastapausta, oma riski ei silti välttämättä ole suuri.

– Esimerkiksi paksusuolen syövistä vain muutama prosentti on selkeästi perinnöllisiä. Vaikka syöpiä esiintyisi suvussa paljon, se ei aina tarkoita, että suvussa kulkisi sairaudelle altistava geenimuunnos. Varsinkaan, jos perhepiirissä on ollut useita eri syöpätyyppejä.

Vahvempi viite perinnöllisyydestä on, jos sairastuneet ovat poikkeuksellisen nuoria. Useampi ennen keski-ikää puhjennut muistisairaus tai sydäninfarkti on jo hyvä syy tutkia sukupuu tavallista tarkemmin.

– Jos lähisuvussa esimerkiksi on tullut sydäninfarkteja alle 50-vuotiaille, se kielii jo aika vahvasti hyperkolesterolemiasta, eli perinnöllisestä, normaalia suuremmasta veren kolesterolitasosta. Silloin voi olla syytä aloittaa kolesterolilääkitys, vaikka sille ei muuten olisi tarvetta, Osmo Saarelma kertoo.

Peili on paras mittari

Ei ole yhtä vastausta siihen, milloin terveydestä huolehtiminen menee liiallisuuksiin. Pakkomielteinen kehon tuntemusten tarkkailu ei kuitenkaan ole normaalia. Silloin ensimmäinen, kymmenes tai edes sadas terveystarkastus ei helpota oloa, vaan tärkeintä olisi puuttua psyykkiseen ongelmaan taustalla.

Toinen ääripää ovat ne, jotka tietävät hyvin, että tipaton tai tumppaaminen tekisi terää, mutta pitävät silti tiukasti kiinni paheistaan.

– Jotkut käyttävät reippaasti alkoholia ja pyytävät lähetettä maksakokeisiin testatakseen, vieläkö elimistö kestää juomista. Siinä kohtaa lähdetään liikkeelle täysin väärästä päästä.

Terveystarkastus voi olla myös kannustin, jos elintavoissa on petrattavaa.

Pohjalla vain pitää olla valmius muuttaa elintapojaan.

– Ei juuri hyödytä, jos terveydenhoitaja tai lääkäri paasaa alkoholinkäytön vähentämisestä ja tupakoinnin lopettamisesta ja potilas vain nyökyttelee ja lähtee pois.

Osmo Saarelman mukaan eniten terveitä vuosia tuo oma-aloitteinen hyvinvoinnin tarkkailu. Tapojen tuunaaminen terveellisemmiksi ehkäisee kaikkia kansantauteja, eikä siihen tarvita lääkärikäyntejä tai testejä.

– Olen tavannut sanoa potilaille, että paras terveystarkastus on peili. Tietyt asiat kannattaa ”mitata” mielessä joka päivä. Niitä ovat paino, tupakointi, alkoholin käyttö, punaisen lihan syönti, liikunta, nukkuminen, stressinhallinta ja onnellisuus.

Veli-Jussi jalkanen

Kertooko terveystesti miten voit?

Ilman muuta kannattaa ottaa ja otattaa testejä. Mikään ei maksa niin paljon kuin sairastaminen tai huonokuntoisuus ja raihnaisuus. Heikentyvät arvot kannustavat elintapamuutoksiin ennenkuin salakavalasti etenevät sairaudet puhkeavat. Silloin ollaan jo myöhässä. Kotíin kannattaa ostaa paras mahdollinen pissatesti josta saa jo 12 arvoa. Tärkeä verenpainemittari on halpa. Unen laadun mittaamiseen on myös halpoja mittareita. Myös ns. terveen mutta ylipainoisen kannattaa ostaa verensokerimittari ja...
Lue kommentti