Sanalla "uuden vuoden lupaus" on huono kaiku: uuden vuoden lupaukset kun tuntuvat oleman tuomittuja epäonnistumaan jo ennen kuin kuu vaihtuu helmikuuksi. Muutenkin lupaus kalskahtaa mun korvaan siltä, että elämässä on jotain niin pahasti pielessä, että pitää oikein luvata tekevänsä kunnon muutos. Näistä syistä johtuen itse tykkään mieluummin puhua tavoitteista. Tavoitteisiin pyrkiminen kuulostaa lupailun sijaan sellaiselta oman elämänsä upgreidaukselta, jolla on ehkä lupausta kauaskantoisemmat seuraukset.

1. Lihashuolto

Viime vuoden aikana sain säännöllisestä salitreenistä itselleni rutiinin, mutta samalla ohjelmasta jäi lähes kokonaan pois todella tärkeä asia, nimittäin lihashuolto. Ennen viime vuotta olin säännöllinen venyttelijä, mutta Kapkaupungissa asuessa venytykset jäivät todella vähäiseksi. Pääasiallinen syy tähän oli kylmä kämppä, jonka kolealle ja matottomalle lattialle ei todellakaan tehnyt mieli mennä makoilemaan. Niinpä venyttely sitten jäi lähes kokonaan... Syyskuussa yritin käynnistellä jooga-harrastusta, mutta siitäkään ei tullut oikein mitään. Hieronnassakaan en ole vuoden aikana käynyt kuin kerran!

Niinpä haastankin itseni palaamaan takaisin tuttuihin venyttelyrutiineihin! Kunhan taloudellinen tilanne tästä vähän kohenee, alan taas varailla aikoja tutulle hierojalleni. Myös HotJooga -tunnit houkuttelee, tosin kerran viikossa joogaminen on ainakin tällä hetkellä vähän liian optimistinen ajatus.

2. Realistinen aikataulusuunnitellu

Minulla on ollut aina taipumusta ylioptimistiseen aikataulusuunnitteluun. En osaa (tai oikeastaan en halua) sanoa asioille ei, siitä yksinkertaisesta syystä, että innostun asioista niin helposti. Tämä johtaa kuitenkin usein siihen, että olen totaalisen ylibuukannut itseni, ja lopulta kivoistakin jutuista tulee stressiä.

Tänä vuonna yritän jättää aikatauluihini hieman väljyyttä, ja etenkin nyt alkuvuodesta yritän olla asian kanssa erityisen tarkka, sillä aikaa täytyy jättää loppututkielman tekemiselle. Hommaa helpottaa onneksi se, että en tee enää niin paljon töitä kuin aikaisemmin, enkä joudu valvomaan töissä öitä! Mielessä on pari kivaa juttua vapaaehtoistöistä lisäkouluttautumisiin, mutta aion nyt päättäväisesti pitää kaikki projektit jäissä maaliskuun puoliväliin saakka.

3. Talous kuntoon

Kapkaupungin vuoden jälkeen henkilökohtainen talouteni on enemmän kuin kuralla, ja eipä se ole ihmekään. Vuosi käytännössä ilman tuloja rokottaa jo itsessään, ja siihen kun lisää tutkintomaksut, yleisen elämisen ja matkustelun, ollaan todellakin pakkasen puolella. Tämän vuoden tavoite on korjata ainakin osittain viime vuoden aiheutta taloudellinen gäppi!

4. Elämää myös arkisin

Joskus töiden pyörityksessä arki voi mennä siihen pisteeseen, että viikolla käydään vain töissä, ja kaikki kiva keskittyy viikonloppuihin. Kapkaupungin elämässä tykkäsin siitä, että arkenakin tuli tehtyä asioita, ja haluaisin jatkaa osittain samalla radalla täällä Suomessakin. Kuitenkin niin, että kohta 2. ei tule uhatuksi!

5. Ei suorittamiselle

Tämä liittyy aika läheisesti kohtaan kaksi, mutta menee ehkä vielä vähän syvemmälle. Koen, että kunhan saan tuon lopputyön pois alta, elämässäni on ihan mukavasti vapaa-aikaa, ja sellaisena haluaisin tilanteen säilyttää. Haluan nauttia siitä fiiliksestä, että voi istua sohvalla villasukat jalassa ja lukea Trendiä ilman, että tulee sellainen olo, että tarvisi tehdä jotain. Monesti tykkään touhuta jonain iltana paljon, tehdä hommia etukäteen pois alta, jotta voisin jonain toisena iltana relailla. Tämä on ihan ok joskus, mutta joskus voi jättää hommat sinne tulevaisuuteenkin ja olla vaan. Joskus sinkoilin paikasta toiseen kuin päätön kana, enkä halua tuota aikaa enää takaisin! Vuosi 2017 ei tule siis olemaan suorittamisen vuosi. :)

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014

Kategoriat