"Mothercity" tarjosi jälleen tänään juoksijoille elämyksiä Cape Town Marathonin ja kympin muodossa. Sää on ollut pari päivää aika epävakainen, mutta tänään aamu valkeni todella kauniina, tyynenä ja aurinkoisena! Eipä olisi voinut parempaa juoksusäätä näin syyskuun puoliväliin sattua. :)

Aamuherätys oli suolainen, enkä lopulta päässyt ylös sängystä kuin vasta vajaa puolitoista tuntia ennen starttia. Onneksi kisa oli ihan meidän naapurissa, joten aikaa siirtymisiin ei tarvinnut varata kuin kymmenen minuuttia! Nopeat verkatkin ehdin vielä tekemään, ennen kuin asetuin lähtökarsinaan noin seitsemän aikoihin.

Pääsin lähtemään heti eliittijuoksijoiden takaa lähtevästä A-lähtöryhmästä, jossa oli tosin aika paljon porukkaa. Ennen starttipamausta eteemme pelmahti vielä iso joukko juniorijuoksijoita, joten ryhmä tiivistyi entisestään. Lähtölaukauksen jälkeen onnistuinkin hieman tupeksimaan tungoksessa, mutta onneksi pääsin pian siirtymään väljemmille vesille.

Kuten aiemmin kirjoitin, olin odottanut tätä juoksua tosi paljon, sillä arvelin reitin olevan otollinen enkkajuoksulle. Eikä reitissä ollutkaan mitään moitittavaa, se oli täkäläisittäin varsin tasainen! Eilinen supertuulikin tyyntyi, eikä meidän tarvinnut juosta kuin muutama kilsa pieneen vastaiseen.

Juoksu itsessään kulki ihan kohtuullisesti. Tavallaan kaikki oli ihan kunnossa: henki kulki ja jalat tuntuivat rennoilta. Silti meno oli aika puurtamista koko ajan, ja sain keskittyä vauhdin ylläpitämiseen! Tavoitteenani oli pitää keskari noin 4.15min/km, mutta kilsakylttejä ei ollut, joten tarkkaa vauhtia en pystynyt arvioimaan. Koetin myös keskittyä nauttimaan kisasta ja maisemista, mutta se oli hieman haastavaa, kun niin paljon eforttia meni vauhdin ylläpitoon.

Loppumatkan pikku nyppylöihin hyydyin hieman, samoin kuin viimeisiin kymmeniin metreihin, jotka juostiin nurmikolla. Maalissa kello näytti 43.09, mistä olin vähän yllättynyt, kun olin seurannut niin tarkkaan kelloni keskivauhtiomininaisuutta. Reitti oli kuitenkin vajaa parisataa metriä ylipitkä, mikä selitti tilanteen. Olin loppuaikaan ihan tyytyväinen, se oli hyvä aika kaikki vääntäminen huomioiden! Onneksi poikakaveri teki oman enkkansa. :)

Päivän kruunasi herkullinen brunssi Jarrydsissa. :) Nyt pari päivää lepoa, ja sitten hyppäänkin puolimaratreenien kimppuun!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014