Niinpä siinä sitten kävi, että meidän lukuvuosi taisi loppua lopullisesti ennen aikojaan. Yliopiston ovet ovat pysyneet suljettuina, ja jos sähköposteja on oikein tulkitseminen, ei loppulukuvuoden tulevaisuus näytä ruusuiselta. Rivien välistä voi lukea, että emme ole enää palaamassa koulun penkeille tämän vuoden puolella!

Positiivisena asiana voi kuitenkin todeta sen, että opetushenkilökunta yrittää tehdä kaikkensa, että saadaan kuitenkin opinnot pulkkaan. Kaikenlaisia etäopetuksia on viritteillä, joten toivon mukaan saadaan kuitenkin tutkinto kasaan! Tietenkin online-opetus ei ole mitenkään verrattavissa luento-opetukseen, mutta se on sentään jotain. Ja onneksi me olemme melkein semesterin lopussa, eikä monista kursseista tullut missattua kuin luento tai pari! Toisaalta taas osa kursseista jäi/ jää enemmän hämärän peittoon, mikä vähän harmittaa, koska en tee tätä tutkintoa pelkän tutkinnon vuoksi.

Nämä epämääräiset ajat ovat olleet yllättävällä tavalla stressaavia. Erityisen ärsyttävää on ollut tietämättömyys ja se, kun suunnitelmat muuttuvat niin nopealla aikataululla. Tehtävien sisällöt ja palautusajat muuttuvat, jolloin aikataulut heittävät häränpyllyä. Opiskelujen jatkuvuus vähenee ja motivatio laskee... Elämästä tuntuu puuttuvan kaikenlainen struktuuri, joka passivoittaa entisestään!

Tänään koetettiin poikakaverin kanssa brainstormata, että miten pitää itsemme motivoituneina ja aktiivisena näistä ajoista huolimatta. Välillä tuntuu, että meinataan tulla hulluiksi, kun istutaan pienessä kämpässä kahdestaan eikä oikein saada mitään aikaan! Keksittiin neljä asiaa, joihin vaikuttamalla voidaan ylläpitää hyvää ja motivoitunutta fiilistä.

- Säännöllisen rytmin ylläpito. Pyritään arkisin heräämään aamulla kohtuu aikaisin ja menemään järkevään aikaan nukkuumaan. Säännöllinen unirytmi luo illuusiota struktuurista.

- Tehdään joka päivä koulutöitä, edes vähän. Motivaatio meinaa laskea, kun tenttien ajankohdasta ei ole tietoa. Oppimisen kannalta jatkumo on kuitenkin tärkeää, joten on hyvä ylläpitää opiskelurytmiä. Tulee myös olo, että tekee jotain järkevää.

- Päivittäinen urheilu. Jos passiivisuuden fiilikset meinaavat iskeä, on treenaaminen hyvää vastalääkettä. Treenin jälkeen tulee väkisinkin sellainen fiilis, että on saavuttanut jotain, ja opiskelu on taas helpompaa!

- Neljän seinän sisältä poistuminen. Itse olen valitettavan huono opiskelemaan kahviloissa, mutta nyt olen harjoittanut sitäkin, sillä muuten meinaan tulla mökkihöperöksi! Parisuhteellekin tekee hyvää, kun ei 24/7 tuijoteta toisen naamaa, heh.

En tiedä, oliko näiden "vinkkien" listaamisessa mitään järkeä, sillä varmaan harva joutuu tällaiseen tilanteeseen opiskelujen osalta. Toisaalta työttymyys tai sairastuminen voivat olla sellaisia tilanteita, joissa passiivisuus voi vaania itse kutakin, jolloin voi olla tärkeää pitää itsensä aktiivisena!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014