Kapkapungissa on ollut taas astetta kuumempi viikko, mikä on hieman asettanut rajoituksia treenaamiselle. Treenin pariin pitää syöksyä joko aikaisin aamusta tai sitten vasta myöhemmin illalla, jolloin lämpötilat alkavat laskea. Tosi myöhään, pimeän tultua, täällä ei voi enää treenata ulkona.

Asia, mitä rakastan Kapkaupungissa on luonnon läheisyys. Vaikka tämä onkin suht iso kaupunki (ei mikään metropoli kuitenkaan), on luonto aina ihan lyhyen ajo- tai jopa kävelymatkan päässä. Vuorille pääsee vaikka joka päivä, ja vaellusreittejä on pilvin pimein. Kapkaupunkilaiset ovat tosi urheilullisia ja outdoors-henkisiä, mikä tekee kaupungin ilmapiiristä tosi urheiluun ja ulkoiluun inspiroivan!

Oltiin sovittu parin kaverin kanssa vaelluksesta keskiviikkona Lion's Headille, vuorelle, jonka huippuu muistuttaa hassusti leijonan päätä. Koska päivä oli kuuma, päätettiin tehdä haikki auringonlaskun aikaan. Lähdettiin matkaan puoli seitsemän jälkeen, jolloin ilma oli jo huomattavasti viileämpi kuin keskipäivällä.

Vaelluksen alkuosa oli tosi kiva, leppoisaa kävelyä ylämäkeen, mutta lopussa jouduttiin ihan kunnolla kiipeämään nelivetoa käyttäen apuna kiviä ja rinteeseen asennettuja vaijereita. Mitään turva-aitoja tai - verkkoja ei tietenkään ollut, ja pakostakin kävi mielessä, että kuinkahan moni onneton turisti on luisunut vuorelta alas... No, onneksi meille ei käynyt kuinkaan, vaan päästiin ehjinä ylös!

Leijonanpään huipulta avautuivat ihan huikeat maisemat, ja pistettiinkin heti piknik pystyyn. Punaviini ja taatelipullat maistuivat noin tunnin intensiivisen ylöspäinnousun jälkeen. Istuttiin kaikessa rauhassa, syötiin eväitä ja katseltiin, kun aurinko laski meren taakse.

Viivyttiin ylhäällä ehkä vähän turhan pitkään, sillä pimeys laskeutui tosi nopeasti ja yllätti meidät, kun oltiin kipuamassa alas juuri pahimmassa paikassa. Olin ihan varma, että nyt jotain sattuu, mutta onneksi selvittiin kännyköiden valojen avustamana turvallisesti alas. Lion's Headin lähtöpaikalla tehdään myös paljon ryöstöjä, mikä hirvitti meitä vähän, mutta onneksi ei jouduttu sellaisenkaan kohteeksi.

Vaelluksen jälkeen päätetiin, että meidän pitää ehdottomasti tehdä enemmän vaelluksia, sillä vuorilla olo on vaan niin mahtavaa! Onneksi reittejä riittää, seuraavaksi pitää alkaa vaan suunnittelemaan.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014