Työ ja vapaa, treenit ja palautuminen, ihmissuhteet ja oma aika... Kuluvan elokuun teema on selvästi ollut elämän eri osa-alueiden tasapainottaminen. Se on ollut asia, jota olen jostain syystä joutunut hakemaan monellakin tapaa. Asia, jota olen usealla lenkillä pyöritellyt mielessäni.

Oikeastaan elämän onnellisuus perustuu nimenomaan tasapainoon. Yleensähän onnellisen elämän mielletään muodostuvan hyvin pitkälti seuraavista asioista: läheisistä ihmisistä, terveydestä, mielekkäästä työstä tai tekemisestä. Joku viisas kuitenkin joskus sanoi, että onnellisuuden kannalta oleellisinta on tärkeiden asioiden tasapaino. Harva on onnellinen, jos ura vie ajasta leijonanosan eikä terveydestäkään osaa nauttia, jos kaikki pyörii sen ylläpidon ympärillä vaikkapa treenin muodossa.

Olin joskus aikaisemmin aika kurinalainen ajankäyttöni suhteen. En haluaisi sanoa olleeni tietyllä tapaa kontrollifriikki, mutta... Näin jälkikäteen olen ehkä pystynyt hoksaamaan, että tietyt olivat olemassa peittääkseen alleen jotain ei-toivottavaa, ja nyt elämän helpotuttua olen pystynyt päästämään irti turhasta hallinnasta. Toki rutineeja pitää olla, muutenhan elämä olisi holtintonta, mutta olen huomannut, että aika usein suorittaminen on merkki ainakin jonkinlaisen tyhjyyden täyttämisestä.

Eilen lenkillä ollessani ajattelin, että elän hyvin pitkälti sellaista elämää kuin olen aina kuvitellutkin tässä vaiheessa haluavani elää. Minulla on ihana parisuhde, huippuja ystäviä, mukava työ ja kaikenlaisia mukavia suunnitelmia tulevan varalle. Loppujen lopuksi minulla on hyvin aikaa tehdä kaikenlaista ja ottaa sitä itselleni.

Vaikka elämäni on kaikinpuolin ihanaa ja itseni näköistä ja vaikka tietynlainen suorittaminen on taaksejäänyttä, tuntuu välillä silti siltä, että pieni tasapainotus ei olisi pahitteeksi. Nautin elämästäni enemmän kuin ennen, mutta välillä tuntuu, että sosiaalinen elämä vie aika paljon mehuja ja arjesta (ja urheilusta) palautuminen jää vähemmälle. Innostun helposti ja minut on helppo ylipuhua kaikkeen menoon mukaan, jolloin rauhalliset koti-illat jää vähemmälle. Yksi tarkastelun kohde on ollut myös parisuhde  - siinäkin itsenäisyyden ja yhdessäolon välille on välillä hankalaa saada balanssia, kun toista kaipaa paljon.

Mutta sellaista se on, tasapainon hakeminen - se vaatii pientä keikuttelua puolelta toiselle ennen kuin se löytyy.

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Apple a Day on nuoren lääkärin blogi treenaamisesta, hyvinvoinnista, arjesta ja juhlasta.

Ota yhteyttä:
sansunblogi@gmail.com.

Seuraa minua Facebookissa.

Seuraa minua Bloglovinissa.

Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014