Kommentit (5)

100 mcg per vrk

Media jaksaa levitellä virheelliseksi osoittautunutta D-vitaminisuositusta. D-vitamiinin tarve on noin 100 mcg/vrk, mutta yksilölliset erot voivat olla suuria. Tarve selviää mittaamalla, joka paljasta karmean totuuden. Suomalaisia pidetään tarkoituksella D-vitamiinipuutteessa, jotta lääketehtailla olisi varaa kehittää uusia lääkkeitä. "Hyvät ihmiset, käyttäkää vähät rahanne oikeisiin lääkkeisiin.", sanoin eräskin poliitikko ja entinen korkea virkamies. Tämä ei ole mitään puskista huutelua.

Vierailija

Onhan käytännössä mahdotonta saada riittävää D3-vitamiinimäärää ruokavaliosta oli se millainen tahansa.

Syöthän D-vitamiinia?

Suomessa paljas iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä. Talvella D-vitamiinia ei saa lainkaan auringosta. Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 5-10µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 15-20µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Vierailija

Vegaaniruuassa ei ole lainkaan:

D3-vitamiinia (D2-vitamiini imeytyy 70% huonommin kuin D3-vitamiini). D3-vitamiinin tarve on 30-100µg päivässä riippuen iästä painosta eli sitä tarvitaan purkista.

K2-vitamiinia

Hemirautaa, joka imeytyy huomattavasti paremmin kuin kasvikunnan rauta (raudanpuuteanemia on lasten yleisin anemia. Länsimaissa sitä esiintyy 23 %:lla lapsista)

Kalan Omega-3 rasvahappoja (EPA ja DHA)

B12-vitamiinia

Jodia

Vegaanit tarvitsevat sinkkiä 25-30 % enemmän kuin sekaruokavaliota noudattavat. Elimistö pystyy hyödyntämään eläinperäistä sinkkiä kasvisperäistä paremmin, sillä monien kasvien sisältämä fytiinihappo sitoo sinkkiä ja estää sen imeytymistä.

Näitä kaikkia pitää syödä lisäravinteena ja varmistaa ajoittain verikokeella, että elimistö on myös hyödyntänyt lisäravinteet ja annostus on oikea.

Moni suomalainen sekasyöjäkin kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille. 

Kasvijuomiin (voi käyttää leivonnassa maidon sijaan), on lisätty D2-vitamiinia ja B12-vitamiinia (B12-vitamiini esiintyy ravintolisissä yleensä syanokobalamiinin muodossa johtuen yhdisteen pysyvyydestä. Syanidi on peräisin ravintolisän valmistuksessa tehdystä aktiivihiilipuhdistuksesta. Yhdiste metabolisoituu kehossa jättäen jälkeensä pienen määrän syanidia. B12-vitamiinin muodoista metyylikobalamiini toimii varmimmin ja on valmiiksi hyödynnettävässä muodossa.)

Vierailija

Moni suomalainen (vauvasta vaariin) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oili se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille. 

Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville sairauksille.

Esim. kilpirauhasen vajaatoiminta tulee jos ravinnossa on liian vähän Seleeniä, Jodia, Sinkkiä, Kuparia ja Magnesiumia. Näiden hivenaineiden puute on yleistä suomalaisilla.

Suomalaisten jodin saanti ravinnosta on vähentynyt lähes kolmannekseen siitä, mitä se oli parhaimmillaan 1960-luvulla.

Eli ei nää sairaudet ihan taivaasta tipu. Toki on sairauksia, joihin ei voi edes ravinnolla vaikuttaa, mutta ne eivät ole lisääntyneet.

Oman jodin saantinsa voi helposti laskea Finelin ravintoainelaskurilla, joka antaa keskimääräisen saannin arvon.

Onnellinen eläkeläinen

Eikös kunnallisten terveyskeskusten yksi tavoite ole terveyden ylläpitäminen?
Miten pitää toimia, että tämä tavoite toteutuu?

Onko olemassa kunnallista ohjelmaa eri ikäisille, jotta voidaan varmistua juuri edellä kuvattujen ravintoaineiden saannista? Jos kerran niiden puutostila altistaa pitkässä juoksussa johonkin sairauteen, pitääkö meidän vartavasten jäädä odottamaan sitä tai niitä sairauksia?
Aika käsittämätöntä jos näin haluamme toimia!

Eikös halvemmaksi tule, jos torjumme näitä sairauksia etukäteen?

Kaikki ymmärtävät, että autoa pitää huoltaa ja mahdollisesti korjata. Miten on ihmisten laita?
Missä on meidän 20.000 km määräaikaishuolto? Pitääkö niitä itse pyytää?

Nyt näyttäisi, että toimimme niin, että vasta kun tulee ongelmia, kunnollisia oireita, mahdollisesti suuntaamme lääkäriin. Tietenkin sairaudet pitää hoitaa, mutta toisaalla pitää olla 'hoitolinja' sairauksien ennaltaehkäisyyn. Jokaisen pitäisi itse olla kiinnostunut omasta terveydestään kaiken aikaisesti.

Tyylimme viitata kintaalla erilaisten aineiden vaikutukseen tuntuu aika kummalliselta.
Esimerkiksi alkoholin käyttö on jokaisen oma asia-ajattelu ja tutkimukset sen haitallisuudesta on joidenkin tiukkapipoisten tulkintoja...josko aloittaisimme siitä, kättöä vähemmälle ja katsoisimme itse, onko ilo ilman viinaa teeskentelyä vai muuttuisiko elämämme kentien vähän miellyttävämmäksi.

Sähköyhtiöt haastavat vähentämään kulutusta. Miksei Alko haasta ihmisiä vähentämään kulutusta -10-15% vuositasolla?

Miksi aina lääkäriin, eikös terveydenhoitajilla olisi paljon annettavaa, tiedotettavaa ja neuvottavaa?

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat