Kommentit (2)

Vierailija

Höpö höpö. Ei ole mitään näyttöä siitä että LDL tarttuu suonen seinämiin vain siksi, että taso on korkea. Jos näin olisi, niin ruokavaliolla tai lääkkeellä alennettu LDL vähentäisi tehokkaasti sydänkuolemeia, mutta näinhän ei satunnaistettujen tutkimusten mukaan tapahdu.

Statiineilla on hyvin pieni vaikutus sekundääripreventiossa, mutta vaikutus perustunee lääkkeen tulehdusta vähentäviin ja veren hyytymistä estäviin ominaisuuksiin.

Matala HDL yhdistettynä korkeaan triglyseriininiarvoihin on kertaluokkaa parempi ennustamaan sydnongelmia.

Vierailija

Usein myös kuuluu puhuttavan "kovat" ja "pehmeät" rasvat. Termit ovat täysin harhaanjohtavia. Kovat ja pehmeät rasvat ovat propagandistisia myyntisloganeita. Ravitsemustutkimus ja -fysiologia eivät niitä tunne eikä kenenkään tulisi käyttää kyseisiä termejä.

Ihan vaan kertauksen omaisesti tiedoksi: tyydyttyneet rasvat eivät vaikuta sitä eikä tätä sydän- ja verisuonitauteihin. Ns. huonoa kolesterolia (LDL) on sekä hyvää että huonoa. Huonoa se on pienipartikkelisena massana ja voi tällöin epäsuotuisissa oloissa myötävaikuttaa plakkien syntyyn verisuonissa. Hyvää se on suuripartikkelisena. Aina se on välttämätöntä elimistön aineenvaihdunnalle, erityisesti aivoille. Elimistö valmistaa itse pääosan kolesterolista, vain 20-30 prosenttia tulee ravinnosta. Tyydyttyneitä rasvoja sisältävä ravinto tuottaa suuria LDL-partikkeleita. Siis erityisen hyviä!

Kolesterolilääkkeet ovat nykypäivän lääketeollisuuden kultakaivos. Tutkimuksiakin ovat varjostaneet sidonnaisuudet kolesterolilääkebisnekseen. Kun puhutaan virallisista ravintosuosituksista, kyseessä on enemmänkin poliittinen kannanotto.

Näistä asioista on kirjoitettu tietoa jo kokonainen kirjastollinen, joten suomalaisten usko lekureihin ja heidän lääkityksiinsä on lähinnä rikollista toimintaa.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/Suomalainen_ravitsemuspolitiikka.htm

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat