Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 77-vuotias nainen, en polta enkä juo, ja syön mahdollisimman terveellisesti. Lääkäri totesi vuosia sitten, että olen moninivelrikkoinen. Polvet alkoivat reistata jo alle 60-vuotiaana, sitten lonkat kipeytyivät ja ne leikattiin ensin toinen, sitten toinen. Polvet vaivaavat jatkuvasti, mutta tilanne ei kuulemma ole niin huono, että vielä tarvittaisiin tekoniveltä. Käveleminen on vaikeaa ja kuitenkin pitäisi liikkua. Kahden viikon kuuri tulehduskipulääkettä ja kipeän nivelen hoito kaksi kertaa päivässä kylmägeelipusseilla vähän helpottaa. Mikähän voisi auttaa?

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja hankala vaiva. Sen varsinainen syy ei ole selvillä, joskin vanhat vammat ja tulehdukset sekä alaraajojen nivelrikossa ylipaino edesauttavat kehitystä. Useimmiten nivelrikko kuitenkin kehittyy ilman mitään erityistä tekijää, aiheuttaen vähitellen muutoksia nivelen rustoissa, niveleen liittyvissä luissa ja muissa nivelen ympäryskudoksissa. Yleisimmin nivelrikko vaivaa sormien, polvien ja lonkkien sekä selkärangan niveliä. Valitettavan usein samalla henkilöllä rikkoa voi olla monissa nivelissä.

Kysyjän ongelmat ovat noudattaneet tuota yleistä kaavaa jaloissa: kipua on sekä polvissa että lonkissa ja kun vaivat ovat päivittäisiä ja elämää suuresti haittaavia, ei yleensä enää ole muuta ratkaisua kuin korvata nivelet tekonivelillä. Polvien ja lonkkien nivelrikossa tämä useimmiten tuottaakin hyvän tuloksen. Kun leikkaukseen aina liittyy riskejä, tekoniveliä ei luonnollisesti aseteta ennen kuin viimeisenä ratkaisuna. Paljon onkin tehtävissä, ennen kuin tähän päädytään.

Nivelrikkoisen nivelen pääasiallinen kuntoutus on liike, vaikka tämä tuntuu joskus kummalliselta, kun juuri nivelten liikuttelu aiheuttaa kipua. Kipu kuitenkin johtuu paljolti nivelten ja ympäryskudosten jäykistymisestä. Siksi nivelten liikkuvuutta parantava voimistelu ja lihasvoimaa lisäävä harjoittelu ovat tärkeitä kipujen vähentämiseksi. Vaikka kävely tuntuu lisäävän kipuja, jalkojen niveliä voi liikuttaa niin, että niihin ei kohdistu ”tökkivää” liikettä, esimerkiksi pyöräily, vesijumppa ja talvella hiihto ovat mainioita.

Peruskipulääkkeenä nivelrikossa käytetään parasetamolia, joka ei tulehduskipulääkkeiden tapaan ärsytä vatsaa eikä ole vaaraksi munuaisille. Annos voi olla 500–1 000 milligrammaa kolmastikin päivässä.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.