Kärsin pakonomaisesta ihoni repimisestä: revin kynsinauhat, jalkapohjasta nahkaa, ruvet aina uudestaan auki kaikkialta kehosta, joten ihoni on aina tulehtunut milloin mistäkin. Minulla on lääkitys mielialan vaihteluun,
Deprakine 900 mg illalla ja Seronil 20 mg aamulla. Viimeksi diagnoosi oli persoonallisuus-/tunne-elämän häiriö. Jotenkin minusta tuntuu siltä, että kun mieli on tasoittunut, niin repiminen on lisääntynyt. Mistä saisin apua?

Karvojennyppimishäiriö eli trikotillomania on varsin tavallinen ongelma, joka alkaa usein kouluiässä jatkuen vaihtelevassa määrin vuosikaudet. Vaikea-asteisena nyppimishäiriö johtaa huomattavaankin hiusten, silmäripsien tai ihokarvojen lähtöön. Trikotillomanian etiologiaa ei tunneta. Stressi ja erilaiset negatiiviset tunteet lisäävät pakonomaista ihokarvojen nyppimistä.

Trikotillomanian hoidossa on kokeiltu monia lääkkeitä. Parhaat tulokset on saatu suhteellisen suurilla annoksilla trisyklistä masennuslääkettä klomipramiinia, jolla on vahva serotoninerginen vaikutus. Jos potilas ei siedä riittävän suuria klomipramiinin annoksia, hoidossa on kokeiltu selektiiviisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-masennuslääkkeet), kuten juuri fluoksetiinia. Yleisesti ottaen SSRI-lääkkeiden annoksen tulisi olla kuitenkin pakko-oireisen häiriön tapaan varsin suuri. Hoito­vasteen puuttuessa esimerkiksi fluoksetiinia tulisi käyttää 60 mg/vrk annoksessa ainakin kolmen kuukauden ajan.

Hoidossa on kokeiltu vaihtelevin tuloksin myös muita psyykenlääkkeitä, kuten juuri valproaattia, muita mielialantasaajia tai antispykootteja. Lääkehoito ei yleensä poista oireita täysin eikä sitä tule jatkaa, ellei se vähennä lainkaan pakonomaista nyppimistä.

Jotkut potilaat saavat selvästi parhaan hyödyn pakko-oireisen häiriön hoidossa käytetystä käyttäytymis­terapiasta, jossa päämääränä on tunnistaa nyppimistä laukaisevat ärsykkeet ja tilanteet ja korvata nyppiminen kullekin ihmiselle sopivalla toisella käytöksellä (nk. habit reversal training, HRT).
Terapian tehoa saattaa lisätä perinteistä meditaatiota vastaava mindfulness-harjoittelu, jossa tietoisesti pyritään muuttamaan omaa ajattelua ja toimintaa sekä keskittymään läsnäoloon.

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.