Borrelioosi lapsella?

7-vuotiaalla tyttärelläni oli puolitoista vuotta sitten erythema migrans vartalolla. Punoitus alkoi vasemman nännin ympäriltä vaeltaen oikealle, alas ja ylöspäin, kunnes noin kuukauden kuluttua se oli menossa kyljen keskivaiheilla ja silloin hävisi. Punkin puremista ei ollut havaintoa. Borrelia-vasta-aineet mitattiin, ja ne olivat negatiiviset. Ihottuman tulkittiin johtuvan kaverin lemmikki-rotan kynnestä edellisenä päivänä saadusta sieni-infektiosta (kynsi oli puhkaissut ihon pistemäisesti). Joku aika sitten näin lehtiartikkelin, jossa sanottiin että borreliavasta-ainetulos ei ole 100-prosenttisen varma ja aina jos on erythema migrans, pitäisi antaa antibioottikuuri. Pitäisikö lapselle hankkia vielä antibioottikuuri? Mikä antibiootti tuon ikäiselle käy, kun aikuisilla käytetään doksisykliiniä, jota lapselle ei voi antaa?

Erythema migrans eli vähintään 5 cm suuruinen punotusalue, joka hitaasti leviää reunoistaan, tulisi hoitaa borreliainfektiona, vaikka havaintoa punkista ei olisikaan. Vasta-ainemäärityksiä ei kannattaisi ihottumavaiheessa tehdä, koska vain 15–50 % näytteistä on silloin positiivisia. Mitä myöhemmin vasta-aineet tutkitaan, sitä suurempi osa borrelioosiin sairastuneista saa positiivisen vasta-ainetuloksen. Myöhäisvaiheessa vasta-ainetestit ovat varsin luotet-tavia.

Borrelioosi voi parantua itsekseenkin. On tutkittu, että alueilla, joilla on paljon borrelioosia, jopa 12 % oireettomista ihmisistä saa borreliavasta-aine-testeissä positiivisen tuloksen, eli heillä on todennäköisesti ollut borreliatartunta, mutta se on parantunut.

Lapsen erythema migrans hoidetaan tavallisesti amoksisilliinilla, jota pitää ottaa kolme kertaa vuorokaudessa kahden viikon ajan. Penisilliiniallergiselle annetaan kefuroksiimiaksetiilia. Doksisykliiniä ei tosiaankaan lapsilla käytetä, koska se voi aiheuttaa kehittyviin hampaisiin kiillevaurioita. Erythema migrans -vaiheen jälkeen hoitoajat ovat pidempiä.

Vasta-aineet kannattaisi kysyjän tapauksessa joka tapauksessa tutkia vielä uudelleen. Borreliaan perehtyneen dosentti Pekka Lahdenteen mielipide on, että jos oireettomalla lapsella, jolla on ollut puolitoista vuotta sitten epäilyttävä ihomuutos, vasta-ainetulos on negatiivinen, asian voisi unohtaa kokonaan. Joko tuo ihottuma on kuitenkin ollut jotakin muuta tai sitten se on joka tapauksessa parantanut itsestään. Lisätutkimuksia ei tarvita, ei myöskään tarpeettomia antibioottihoitoja.

On syytä muistaa, ettei punkin purema ole sama asia kuin borrelioosi. Suomessa 10–50 % punkeista kantaa borreliabakteeria. Tärkeintä on käyttää kumisaappaita ja pitkiä housuja, jos liikkuu pitkässä, kosteassa ruohikossa, ja illalla iho ja päänahka tulee tarkistaa. Borreliabakteeri siirtyy nymfistä tai aikuisesta punkista ihmiseen vasta, jos se on ollut pureutuneena ihoon tunteja, usein yli vuorokauden.