Mistä voi johtua lähes jatkuva kasvojen ja pohkeiden turvotus? Olen 22-vuotias normaalipainoinen (160 cm/50 kg) nainen, minulla ei ole lääkityksiä eikä tiettävästi mitään sairauksiakaan. Kasvojen turvotus on pahimmillaan aamuisin, mutta huomattavaa muulloinkin. Jalat tuntuvat aina todella raskailta ja olen yrittänyt lisätä liikuntaa, mutta kävelyn jälkeen ne useimmiten turpoavat vain entisestään. Olen vähentänyt suolan käytön minimiin, juon paljon vettä enkä syö mitään turvottavaa, kuten pastaa, vaaleaa leipää, sokeria. Silti tilanne ei muutu. Olen myös jatkuvasti väsynyt ja ärtynyt, palelen helposti, huimausta ja heikotustakin on päivittäin.

Turvotukselle voi olla moniakin syitä, mutta useimmat niistä kyllä ovat erittäin epätoden­näköisiä nuorella muuten terveellä henkilöllä. Jos ei ole todettuja sairauksia tai lääkityksiä, niin jokseenkin varmasti voi sulkea pois vaikkapa sellaiset ongelmat kuin munuaisten tai sydämen vajaatoiminnan.

Ensin on tietysti selvitettävä, onko kyse todellakin pysyvästä turvotuksesta vai pikemmin tuntemuksesta, joka saa jalat tuntumaan raskailta ja kasvot turvonneiksi, tai sitten päivittäin vaihtelevasta ilmiöstä. Onko esimerkiksi pohkeen ympärysmitta samasta kohdasta mitattuna selvästi suurempi silloin, kun turvotusta tuntuu? Häviääkö aamun turvotus kasvoilta nopeasti ylös nousemisen jälkeen? Tämä taas viittaisi pikemmin esimerkiksi nukkumisasennosta johtuvaan nesteen tilapäiseen kertymiseen kasvoille.

Naisille turvotusta aiheuttaa hormonitoiminta, jonka vuoksi kasvot ja muutkin kehon osat voivat turvota kuukautisia edeltävinä päivinä. Päivästä toiseen jatkuvat turvotus, siihen liittyvine väsymyksineen ja heikotuksineen voi kyllä viitata muuhunkin hormonien aiheuttamaan ongelmaan. Erityisesti kilpirauhasen toiminta olisi hyvä tutkia. On siis syytä käydä lääkärissä, jossa vaivan aiheuttaja voi selvitä haastattelun ja muutamien yksinkertaisten laboratoriotutkimusten jälkeen.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulta poistettiin eturauhanen 2010. Sen jälkeen ei erektiota ole ollut. Voinko näin pitkän tauon jälkeen ottaa potenssilääkettä?

Erektiohäiriö on tavallinen ongelma eturauhasen poistoleikkauksen jälkeen, sillä erektion kannalta tärkeät hermot kulkevat aivan eturauhasen vieressä.

Erektiohäiriön hoitoon on suun kautta otettavia lääkkeitä (fosfodiesteraasin estäjiä), jotka laajentavat verisuonia ja tehostavat veren virtausta siittimeen silloin, kun mies kiihottuu.

Mitä vaikeampi erektiohäiriö on, sitä harvempi saa tableteista riittävän avun. Kaikkiaan kuitenkin yli puolet niistä, joiden erektiohäiriö johtuu eturauhasleikkauksesta, on tutkimuksissa hyötynyt lääkityksestä, joten pitkänkin tauon jälkeen lääkehoitoa kannattaa kokeilla, jollei siihen ole esteitä. Nämä lääkkeet eivät esimerkiksi sovi nitrovalmisteiden kanssa.

Jos erektiotabletit eivät auta, voidaan kokeilla pistoksena siittimen paisuvaiskudokseen tai virtsaputkeen annosteltavia lääkkeitä, jotka tehoavat useammille miehille. Joskus kysymykseen tulee myös penisproteesi. Hoidosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa tai hakeutua urologin vastaanotolle.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Onko runsaalla kahvinjuonnilla vaikutusta rytmihäiriöihin? Juon noin seitsemän kuppia vuorokaudessa, ja minusta tuntuu, että rytmihäiriöt ovat lisääntyneet kahvikuppien myötä.

Kahvissa oleva kofeiini stimuloi ihmisen sisäistä hermostoa: vireystila nousee ja samalla syke ja verenpaine. Kahvikupillisen koko ja sen sisältämä kofeiinimäärä voivat vaihdella huomattavasti, joten kuppien lukumäärästä ei suoraan voi päätellä saadun kofeiinin määrää. Nykyiset kupit ja mukit ovat melko kookkaita verrattuna vaikka vielä 1970-luvun kahvikuppeihin.

Myös kahvin ja muidenkin stimulanttien vaste ihmisissä vaihtelee. Osa ihmisistä on hyvin herkkiä kofeiinille ja kokee sen aiheuttaman stimulaation niin häiritsevänä, että välttävät kahvia kokonaan tai juovat vain kofeiinitonta kahvia.

Seitsemän kuppia kahvia päivässä on kupin koosta ja keitoksen vahvuudesta riippumatta joka tapauksessa melko suuri määrä. Pitkän päälle moni pyrkii vähentämään kahvin määrään muun muassa vatsavaivojen, rytmihäiriöiden, levottoman olon ja univaikeuksien takia.

Rytmihäiriöongelma syntyy harvoin pelkästään kahvia juomalla. Runsas kofeiinin saanti lisää kuitenkin helposti rytmihäiriöitä niillä, jotka niistä muutenkin kärsivät. Kannattaa kokeilla, onko vointi parempi, jos nauttii vain 2-3 kupillista kahvia päivässä. Silloin kahvihetkestä muodostuu helpommin päivän nautintohetki, varsinkin, jos kahvi on laadukasta.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.