36-vuotias nainen kysyy, kannattaisiko suositusten alarajalla olevaa hyvän HDL-kolesterolin arvoa pyrkiä nostamaan. Liikuntaa lisäämällä ja ruokavaliota parantamalla veren rasva-arvot ovat muuttuneet seuraavasti: kolesteroli 4,2 -> 3,2, HDL-kolesteroli 1,46-> 1,06, LDL-kolesteroli 2,4 -> 1,9 ja triglyseridit 0,7 -> 0,49. Voiko keltarauhashormonilääkitys laskea HDL-lukemaa?

Kysyjä on huolehtinut terveydestään esimerkillisesti. Liikunnan lisäämisen ja ruokavaliomuutosten myötä veren jo aiemminkin hyväksyttävät rasva-arvot ovat parantuneet ja ovat selvästi parempia kuin väestöllä keskimäärin. Tulos on todiste elintapamuutosten voimasta valtimotautien vaaratekijöiden hallinnassa.

Kolesterolissa sen suuri LDL-osuus liitetään valtimotauteihin kun taas suuri HDL-osuus on usein suotuisa merkki. Kun kokonaiskolesteroli alenee, ”hyvä” HDL-kolesterolikin saattaa vähentyä.

Keltarauhasvalmisteet saattavat myös laskea HDL-koleste­rolia. Kysyjä syö kalaa ja kanaa sekä paljon vihanneksia, joten ruokavalio tuntuisi jo olevan viritetty mahdollisimman terveelliseksi – myös HDL-tason kannalta.

Valtimotautien vaaratekijöiden seulomiseksi käytetään paljon laboratoriokokeita. Ohjaaminen terveellisiin elämän­tapoihin ja lääkehoito ovatkin merkittävästi vähentäneet sepelvaltimotautia. Työikäisen väestön sydän­infarktikuolleisuus on pudonnut vajaaseen kolmannekseen 1970-luvun huippuvuosista.

Kysyjän huoli heijastaa laboratoriokokeiden turhankin suurta painoarvoa silloin, kun ennenaikaisen valtimotaudin todennäköisyys on kovin pieni. Kohtuulliset elintavat ovat hyväksi, mutta täydellisten kolesteroliarvojen tavoittelun ei pidä hallita elämää. 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.