Abortit ovat vähentyneet huomattavasti edeltävien 25 vuoden aikana, mutta suotuisa kehitys on tapahtunut lähinnä Euroopassa ja varakkaissa maissa. Kehittyvissä ja köyhissä maissa aborttiluvut ovat pysyneet ennallaan, tuore selvitys osoittaa.

Kehittyneissä eli globaalisti katsottuna varakkaissa maissa abortit vähenivät huomattavasti vuosien 1990 ja 2014 välillä. Kun vuonna 1990 tuhannesta raskaudesta 46 päättyi aborttiin, vuonna 2014 luku oli tippunut 27:ään. Suurin syy tähän on modernien ehkäisykeinojen yleistyminen Itä-Euroopassa. Itä-Euroopassa enää 42 raskautta tuhannesta päättyy aborttiin, kun vuonna 1990 luku oli 88.

Kehittyvissä ja köyhissä maissa aborttiluvut ovat pysyneet samana aikana lähes ennallaan, ja niissä edelleen noin 37 raskautta tuhannesta päättyy aborttiin.

Tutkimuksen mukaan maiden väliset erot aborttilainsäädännössä eivät juurikaan näy tilastoissa. Abortteja tehdään yhtä paljon riippumatta siitä ovatko abortit laillisia vai laittomia. Tiukkojen aborttilakien maissa myös raskauden ehkäisy on usein rajoitettua, mikä osaltaan lisää abortteja. Yli 70 prosenttia aborteista tehdään naimisissa oleville naisille.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Suomessa tehdään vuosittain noin 10 000 raskauden keskeytystä. Ne painottuvat 20–24-vuotiaiden ikäryhmään. Raskauden keskeytykset ovat vähentyneet Suomessa, mutta toistuvien keskeytysten määrä on kasvanut.

UutispalveluDuodecim
(Lancet 2016;DOI:10.1016/ S0140-6736(16)30380-4)
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(16)30380-4/abstract

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.