Keisarileikkauksella syntyneet sairastuvat mm. allergioihin ja lihovat todennäköisemmin kuin alateitse syntyneet. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta yksi vaihtoehto on erot vauvojen bakteerikannoissa.

Perinteiseen tapaan alateitse syntyvien bakteerikannat ovat lähellä äidin kantoja, mutta keisarileikkauksella syntyneiden kannat eivät. Varhainen bakteerialtistus voi vaikuttaa merkittävästi vauvan immuunijärjestelmän kehitykseen. Tuoreen tutkimuksen perusteella näitä bakteerikantoja voidaan myös muokata.

Nature Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat selvittivät asiaa altistamalla keisarileikkauksella syntyneitä vauvoja äidin vaginabakteereille heti keisarileikkauksen jälkeen. Tutkimuksessa oli mukana 7 alateitse syntynyttä sekä 11 keisarileikkauksella syntynyttä, joista 4 sai äidin vaginabakteereita. Bakteerialtistus tehtiin 2 minuutin sisällä syntymästä pyyhkimällä vauvan suuta, kasvoja ja muuta kehoa harsolla, joka sisälsi äidin bakteereja.

Vauvoilta kerättiin bakteerinäytteitä eri puolilta kehoa useita kertoja kuukauden aikana. Kun näitä näytteitä verrattiin keskenään, äidin bakteerikannoille syntymän jälkeen altistettujen bakteerikannat olivat selvästi lähempänä alateitse syntyneiden kantoja kuin muiden keisarileikattujen kantoja.

Tulokset ovat mielenkiintoinen ja tiettävästi ensimmäinen osoitus siitä, että keisarileikkauksella syntyneiden bakteerikannat voidaan saada lähemmäksi alateitse syntyneiden kantoja. Tutkimuksen pienuuden ja monien epävarmuustekijöiden takia tulokset olisi kuitenkin hyvä varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa. Vielä ei myöskään ole näyttöä siitä, että bakteerikantoja muuttamalla vaikutettaisiin vauvojen tuleviin terveysriskeihin.

Uutispalvelu Duodecim
(Nature Medicine 2016;DOI:10.1038/nm.4039)
http://dx.doi.org/10.1038/nm.4039

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.