Maailman äiti- ja lapsikuolleisuus pystyttäisiin käytännössä poistamaan kokonaan yhden sukupolven aikana. Keinot tähän ovat olemassa eivätkä kustannuksetkaan olisi kovin suuria, tuore selvitys osoittaa. Selvitys julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Selvityksessä mallinnettiin matemaattisesti 66 äitien ja lasten terveyttä parantavan tekijän vaikutuksia 74 pieni- ja keskituloisessa maassa. Nämä 66 tekijää yhdessä selittävät 95 prosenttia maailman äiti- ja lapsikuolleisuudesta.

Mallinnuksen perusteella jo pelkkä ehkäisyn saatavuuden ja ehkäisytiedon lisääminen johtaisi huomattaviin parannuksiin. Jos ihmiskunnan ehkäisytarpeet tyydytettäisiin 90 prosenttisesti, estyisi noin 28 miljoonaa syntymää joka vuosi, mikä puolestaan estäisi 67 000 synnytyskuolemaa ja 910 000 lapsikuolemaa ja 560 000 kohtukuolemaa.

Jos kaikki 66 tavoitetta saavutettaisiin 90-prosenttisesti ympäri maailmaa, estyisi vuosittain 150 000 äitikuolemaa ja 850 000 kohtukuolemaa. Samalla alle kuukauden ikäisten ja alle viisivuotiaiden kuolleisuus laskisivat kummatkin 1,5 miljoonalla.

Ehkäisyn lisäksi tehokkaita keinoja olisivat synnytyksen ja raskausajan palveluiden parantaminen sekä panostukset ennenaikaisena syntyneiden hoitoon ja vakavien infektiosairauksien ja aliravitsemuksen parantamiseen.

Tutkijoiden mukaan äiti- ja lapsikuolleisuuden kitkeminen onnistuisi suhteellisen pienillä kustannuksilla, sillä valtaosa parannuksista onnistuisi perusterveyden toimipisteissä ja yhteisöissä. Köyhissä maissa tavoitteet saavutettaisiin noin 6 miljardin ja keskituloisissa ja varakkaammissa maissa 8–12 miljardin dollarin vuosipanostuksella, tutkijat arvioivat.

Kansainväliset ponnistelut ovat vähentäneet äitikuolleisuutta 44 prosenttia edeltävien 25 vuoden aikana. Kun vuonna 1990 sataatuhatta synnytystä kohden kuoli 385 äitiä, vuonna 2015 luku oli enää 216. Käytännössä tämä tarkoittaa vuosittain noin 200 000 kuolemaa vähemmän. Myös maailman lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi edeltävien 25 vuoden aikana. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus laski peräti 53 prosenttia vuosina 1990–2015.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2016;DOI:10.1016/S0140-6736(16)00738-8)
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2816%2900...

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.