Alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat huomattava terveydellisen epätasa-arvon syy Euroopassa. Alkoholi tappaa pienituloisia ja vähän koulutettuja etenkin Itä-Euroopassa, Baltiassa, Suomessa ja Tanskassa, tuore selvitys osoittaa.

Plos Medicine -lehden julkaisema selvitys perustuu kuolleisuustietoihin 17 Euroopan maasta. Tutkimuksessa keskityttiin kuolemiin, jotka johtuvat alkoholiriippuvuudesta, myrkytyksistä, maksakirroosista, alkoholipsykoosista ja alkoholin aiheuttamasta sydänlihassairaudesta.

Vähänkoulutettujen ja fyysistä työtä tekevien alkoholikuolleisuus on suurempaa kaikissa tarkastelluissa maissa, aineistot osoittavat. Erot yhteiskuntaluokkien välillä ovat suhteellisesti ja absoluuttisesti suurimmat Unkarissa, Virossa, Liettuassa, Suomessa, Tanskassa ja Sloveniassa.

Suomessa vuoden aikana sadastatuhannesta miehestä 99 ja sadastatuhannesta naisesta 26 kuolee alkoholin takia. Kuolleisuus on noin kolme kertaa suurempaa vähiten koulutettujen kuin korkeimmin koulutettujen parissa.

Tulokset osoittavat alkoholikuolleisuuteen liittyvän sosioekonomisen epätasa-arvoisuuden olevan monien eurooppalaisten yhteiskuntien ongelma, mutta ilmiön selittäminen ei ole helppoa. Todennäköisesti se syntyy elinolojen, elintapojen sekä psyykkisten ja kulttuuristen tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

Määrällisesti suomalaiset ovat alkoholinkulutuksessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on humalajuominen ja suuret kerta-annokset. Alkoholin aiheuttamat terveysriskit alkavat suurentua jo, kun viikoittainen alkoholinkulutus ylittää miehellä 14 annosta ja naisella 7 annosta. Korkean riskin rajana pidetään miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa.

Uutispalvelu Duodecim
(Plos Medicine 2015;DOI:10.1371/journal.pmed.1001909)
http://dx.doi.org/10.1371/journal.pmed.1001909

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.