Alzheimerin taudin diagnosoimiseen on käytössä useita biomerkkiaineita, jotka voidaan mitata selkäydinnäytteestä tai verestä. Merkkiaineiden avulla voidaan myös tunnistaa Alzheimerin tautiin liittyvä kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä, tuore tutkimus osoittaa.

Biomerkkiaineita on tutkittu monissa tutkimuksissa, mutta niiden tehosta Alzheimerin taudin diagnosoinnissa ei ole tehty kattavia meta-analyysejä tai katsauksia. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 231 tutkimuksen aineistoihin ja 16 000 potilaan ja 13 000 terveen verrokin tietoihin.

Analyysin perusteella keskeiset selkäydinnesteen merkkiaineet ja niiden muutokset eli tau-proteiinien (T-tau ja P-tau) lisääntyminen ja beeta-amyloidipeptidi42:n vähentyminen erottavat Alzheimer-potilaat verrokeista. Samojen merkkiaineiden avulla voidaan myös tunnistaa Alzheimerin taudista johtuvat kognitiivisten mielentoimintojen lievät heikentymät.

Myös selkäydinnesteestä mitattu neurofilamenttiproteiinien (NFL) pitoisuus ja verinäytteestä mitattu kokonais-tau tunnistivat Alzheimer-potilaat terveistä verrokeista. Myös useat muut biomerkkiaineet osoittautuivat toimiviksi, mutta ne eivät olleet yhtä tehokkaita tai niiden teho jäi vaatimattomaksi.

Tulokset vahvistavat näyttöä biomerkkiaineiden sopivuudesta Alzheimerin taudin diagnosointiin. Biomerkkiaineet auttavat tunnistamaan Alzheimerin tauti -tapauksia entistä varhaisemmassa vaiheessa, mikä voi tulevaisuudessa auttaa myös niiden hoitamisessa. Tällä hetkellä merkkiaineita käytetään diagnosoinnin tukena.

Tutkimus julkaistiin Lancet Neurology -lehdessä.

UutispalveluDuodecim
(Lancet Neurology 2016;DOI:101016/S1474-4422(16)00070-3)
http://dx.doi.org/101016/S1474-4422(16)00070-3

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.