Vähäoireiset ja ohimenevät ns. mini-aivoinfarktit eivät välttämättä ole itsessään vaarallisia, mutta usein niitä seuraa varsinainen aivoinfarkti, joka on aina hengenvaarallinen. Tuoreen tutkimuksen mukaan aivoinfarktin riskiä voi kuitenkin pienentää ottamalla aspiriinia tai muu asetyylisalisyylihappoa sisältävä tabletti mahdollisimman pian oireiden alettua.

Asetyylisalisyylihappoa käytetään yleisesti aivoinfarktin sairastaneiden hoidossa ehkäisemään uusien aivoinfarktien kehittymistä. Tutkimusten perusteella lääkitys pienentää sairastumisriskiä pitkällä aikavälillä noin 15 prosenttia eli ei kovin paljon.

Nyt julkaistut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että aspiriinin teho on paljon luultua suurempi heti sairastumisen jälkeisinä päivinä ja viikkoina. Tällöin riski sairastua vakavaan aivoverenkiertohäiriöön putosi 15 prosentin sijaan 70–80 prosenttia.

Tutkijat toivovat tulostensa tavoittavan lääkärit ja muuttavan hoitokäytäntöjä niin, että varhainen asetyylisalisyylilääkitys tulisi osaksi ohimenevän aivoverenkiertohäiriön sairastavien varhaista hoitoa. Potilaat itse voivat myös auttaa itseään ottamalla asetyylisalisyylihappoa heti, kun kokevat aivoinfarktin tai muiden aivoverenkiertohäiriöiden oireita.

Tutkimus perustuu viidentoista tutkimuksen aineistoihin ja 56 000 potilaan terveystietoihin.

Aivoverenkierron häiriöt syntyvät yleensä äkisti. Niiden oireisiin kuuluu usein toispuoleista käden tai jalan voimattomuutta tai tunnottomuutta, puhevaikeuksia ja näköhäiriöitä ja myös tasapaino voi heikentyä. Valtaosa aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja, jotka johtuvat aivoverisuonen tukkeutumisesta, mutta myös aivoverenvuodot ovat yleisiä.

Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.

UutispalveluDuodecim
(Lancet 2016;DOI:10.1016/S0140-6736(16)30468-8)
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736%2816%2930...

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.