Aspiriini ja muut asetyylisalisyylihappoa sisältävät lääkkeet saattavat auttaa välttymään paksu- ja peräsuolisyövältä ja niistä johtuvilta kuolemilta. Mahdolliset hyödyt saadakseen lääkkeitä pitää tosin syödä vähintään kymmenen vuotta ja todennäköisesti pitempäänkin.

Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot perustuvat 20 aikaisemman tutkimuksen aineistoihin. Tutkimuksissa potilaat saivat asetyylisalisyylihappoa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn tai uusien oireiden estämiseen.

Tulosten perusteella asetyylisalisyylihappo ei todennäköisesti vähennä kokonaissyöpäkuolleisuutta tai pienennä riskiä sairastua mihin tahansa syöpään. Riski sairastua paksu- ja peräsuolisyöpään oli sen sijaan lääkityksellä olevilla 40 prosenttia pienempi kuin verrokeilla. Tämä havaittiin 10–19 vuoden käytön jälkeen.

Asetyylisalisyylihappoa käyttäneet säästyivät myös muita todennäköisemmin paksu- ja peräsuolisyövän aiheuttamalta kuolemalta. Riski oli 14 prosenttia pienempi kuin verrokkien ja tämä havaittiin 20 vuoden seurannan aikana.

Tulokset viittaavat asetyylisalisyylihapon auttavan suolistosyöpien ehkäisyssä, mutta lääkityksen lisäksi hyvin moni muukin seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Mahdollisten syöpähyötyjen lisäksi pitkäaikainen asetyylisalisyylihappokuuri voi myös aiheuttaa vatsahaavoja ja muita suolistovaivoja. Tämän vuoksi sen aloittamista pitää punnita tarkoin, jotta siitä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Paksu- ja peräsuolen syöpään sairastuu vuosittain vajaat 3 000 suomalaista. Se yleistyy jatkuvasti ja on miehillä kolmanneksi ja naisilla toiseksi yleisin syöpämuoto Suomessa.

Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Internal Medicine 2016;DOI:10.7326/M15-2117)
http://dx.doi.org/10.7326/M15-2117

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Täysikuun aikaan ajavat moottoripyöräilijät näyttäisivät olevan suurentuneessa vaarassa joutua kohtalokkaaseen onnettomuuteen. Yhteys ei ole kovin voimakas, mutta se kannattaa huomioida silti, tutkijat kirjoittavat.
Yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset julkaistiin British Medical Journalin perinteisessä joulunumerossa, joka tunnetaan leikkimielisistä, mutta tieteelliset kriteerit ainakin jotenkuten täyttävistä tutkimuksista.Tutkimustaan varten tutkijat analysoivat kaikki vuosina 1975–2014 Yhdysvalloissa kuolemaan johtaneet moottoripyöräonnettomuudet ja laskivat, miten moni tapauksista oli sattunut yöllä täysikuun aikaan. Vertailukohtana olivat ajanjaksot viikkoa ennen täysikuuta ja viikko sen jälkeen.Seurantavuosien aikana yhteensä 13 000 henkilöä menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa. Yleensä onnettomuus oli sattunut suuritehoista katupyörää ajavalle kolmikymppiselle miehelle. Tapahtumapaikka oli useimmiten maaseudulla ja valtaosa menehtyneistä ei käyttänyt kypärää.Analyysin perusteella kohtalokkaat onnettomuudet olivat jonkin verran yleisempiä täysikuun aikaan, mutta ero ei ollut kovin suuri. Käytännössä se tarkoitti täysikuun aikaan keskimäärin yhtä onnettomuutta enemmän kuin verrokkiaikoina. Yhteys oli selvempi, kun tutkijat rajasivat tarkastelun öihin, jolloin taivaalla oli ns. superkuu, joka näyttää selvästi tavallista kuuta suuremmalta. Tällöin onnettomuuksia sattui kaksi enemmän kuin tavallisina öinä.Tutkijat pitävät tuloksiaan luotettavina, mutta myöntävät niiden voivan selittyä hyvin monilla seikoilla. Täysikuu saattaa häiritä moottoripyöräilijöitä tai täysikuun aikaan ajavat saattavat käyttäytyä jotenkin eri tavoin kuin muina öinä. Oli syy mikä tahansa, tulokset antavat aiheen erityiseen varovaisuuteen täysikuun aikaan ajaville ja korostavat kypärän käyttöä aina.Muissa joulunumeron tutkimuksissa selvitettiin mm. miesflunssan paikkansapitävyyttä ja ylpeyden vaikutuksia kaatuiluun. Tulosten valossa miesflunssa saattaa olla totta, mutta ylpeys ei käy lankeemuksen edellä.Uutispalvelu Duodecim (BMJ 2017;359:j5367)http://www.bmj.com/content/359/bmj.j5367

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.