Autismia tai autismin kirjoon kuuluvia oireyhtymiä potevat elävät usein lyhemmän elämän kuin terveet samanikäiset. Ero on suurimmillaan jopa 30 vuotta, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

British Journal of Psychiatry -lehden julkaisema tutkimus perustuu 27 000 autismin kirjo -diagnoosin vuosina 1987–2009 saaneen sekä 2,7 miljoonan terveen verrokin seurantaan.

Verrokeista hieman alle prosentti menehtyi seurannan aikana, kun autismin kirjoa potevista menehtyi 2,6 prosenttia eli lähes kolme kertaa useampi, tutkijat havaitsivat.

Käytännössä verrokit elivät keskimäärin 70-vuotiaiksi, mutta autismi-diagnoosin saaneiden elinikä riippui heidän oireyhtymänsä vakavuudesta. Toiminnallisesti suhteellisen hyvin pärjäävät elivät keskimäärin 58-vuotiaiksi, mutta vaikeampioireiset menehtyivät jo keskimäärin 40-vuotiaina.

Potilaiden kuolemat johtuivat hyvin monista eri syistä, mutta vaikeaoireisten potilaiden yleisin kuolinsyy oli epilepsia. Toiminnallisesti lievempioireiset tekivät enemmän itsemurhia kuin vaikeaoireiset.

Ruotsalaistulokset vahvistavat näyttöä autismin kirjoa potevien lyhemmästä eliniästä ja osoittavat kuolleisuuden liittyvän moniin eri syihin. Tutkijat toivovatkin, että lääkärit olisivat tästä tietoisia ja entistä paremmin pyrkisivät hoitamaan ja huomaamaan autistipotilaidensa sairauksia ja terveysriskejä. Usein potilaat eivät itse pysty kertomaan ja viestimään oireistaan.

Autismille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Pelkän autismin sijaan usein puhutaan laajemmin autismin kirjosta, johon lukeutuu myös Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö. Autismin kirjoon lukeutuva häiriö on noin 50 000 suomalaisella. Autismi on todettu noin 10 000:lla.

Uutispalvelu Duodecim
(British Journal of Psychiatry 2016;208:232–238)
http://bjp.rcpsych.org/content/208/3/232