Autismia tai autismin kirjoon kuuluvia oireyhtymiä potevat elävät usein lyhemmän elämän kuin terveet samanikäiset. Ero on suurimmillaan jopa 30 vuotta, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

British Journal of Psychiatry -lehden julkaisema tutkimus perustuu 27 000 autismin kirjo -diagnoosin vuosina 1987–2009 saaneen sekä 2,7 miljoonan terveen verrokin seurantaan.

Verrokeista hieman alle prosentti menehtyi seurannan aikana, kun autismin kirjoa potevista menehtyi 2,6 prosenttia eli lähes kolme kertaa useampi, tutkijat havaitsivat.

Käytännössä verrokit elivät keskimäärin 70-vuotiaiksi, mutta autismi-diagnoosin saaneiden elinikä riippui heidän oireyhtymänsä vakavuudesta. Toiminnallisesti suhteellisen hyvin pärjäävät elivät keskimäärin 58-vuotiaiksi, mutta vaikeampioireiset menehtyivät jo keskimäärin 40-vuotiaina.

Potilaiden kuolemat johtuivat hyvin monista eri syistä, mutta vaikeaoireisten potilaiden yleisin kuolinsyy oli epilepsia. Toiminnallisesti lievempioireiset tekivät enemmän itsemurhia kuin vaikeaoireiset.

Ruotsalaistulokset vahvistavat näyttöä autismin kirjoa potevien lyhemmästä eliniästä ja osoittavat kuolleisuuden liittyvän moniin eri syihin. Tutkijat toivovatkin, että lääkärit olisivat tästä tietoisia ja entistä paremmin pyrkisivät hoitamaan ja huomaamaan autistipotilaidensa sairauksia ja terveysriskejä. Usein potilaat eivät itse pysty kertomaan ja viestimään oireistaan.

Autismille on ominaista jo lapsuudessa ilmenevät vakava-asteiset ja laaja-alaiset vajavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja viestintäkyvyssä. Pelkän autismin sijaan usein puhutaan laajemmin autismin kirjosta, johon lukeutuu myös Aspergerin oireyhtymä, Rettin oireyhtymä, disintegratiivinen kehityshäiriö ja laaja-alainen kehityshäiriö. Autismin kirjoon lukeutuva häiriö on noin 50 000 suomalaisella. Autismi on todettu noin 10 000:lla.

Uutispalvelu Duodecim
(British Journal of Psychiatry 2016;208:232–238)
http://bjp.rcpsych.org/content/208/3/232

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.