Behavioraalinen laihdutusterapia hillitsee ahmintahäiriötä – myös lääkehoito auttaa

Ahmintahäiriön hoidossa käytetään erilaisia terapioita, mutta tehostaan huolimatta ne eivät yleensä auta potilasta laihtumaan. Tuoreen tutkimuksen perusteella moni potilas voisikin hyötyä enemmän behavioraalisesta laihdutusterapiasta, joka on kehitetty erityisesti laihduttamiseen ja syömishäiriöiden hoitoon. Myös laihduttamiseen käytettävästä naltreksoni-bupropioni-lääkeyhdistelmästä on hyötyä.Tutkimukseen osallistui 136 ahmintahäiriötä potevaa keskimäärin 47-vuotiasta, joiden painoindeksi oli keskimäärin 37. Osallistujat saivat 16 viikon ajan joko behavioraalista laihdutusterapiaa ja lumelääkettä, laihdutusterapiaa ja naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää, pelkkää naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää tai pelkää lumevalmistetta.Tulosten perusteella naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää saaneista 31 prosenttia ja laihduttamisterapiaa saaneista 37 prosenttia saavutti hoitotavoitteen. Sekä laihduttamisterapiaa että naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää saaneista tähän pystyi 57 prosenttia. Hoitotavoite oli nolla ahmimisjaksoa 28 päivän sisällä.Laihtumisessa tavoitteena oli pudottaa ainakin 5 prosenttia painosta tutkimuksen aikana. Tähän pystyi 12 prosenttia lumevalmistetta saaneista, 19 prosenttia naltreksoni-bupropioni-ryhmäläisistä, 31 prosenttia laihduttamisterapiaa sekä lumevalmistetta saaneista ja 38 prosenttia laihduttamisterapiaa ja naltreksoni-bupropioni-yhdistelmää saaneista.

Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat behavioraalisen laihduttamisterapian auttavan ahmintahäiriön hillinnässä sekä potilaan laihtumisessa. Myös naltreksoni-bupropioni-lääkitys auttaa monia potilaita ahminnan vähentämisessä, mutta laihduttamisessa sen teho on vaatimattomampi.Tutkimuksessa käytetty behavioraalinen laihduttamisterapia tähtää elämäntapojen ja käyttäytymisen asteittaiseen muutokseen. Tavoitteena on koulutetun ammattilaisen avulla vähitellen laihtua, lisätä liikuntaa ja omaksua terveellinen ruokavalio sekä oppia hillitsemään ahmintaan johtavia impulsseja.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.Ahmintahäiriötä sairastava syö hallitsemattomasti suuria määriä nopeasti ilman nälkää. Potilas syö usein yksin, koska häpeää käytöstään. Toisin kuin bulimiaa sairastavat, ahmintahäiriöinen ei oksenna ruokaa ulos. Noin viidenneksellä vaikean lihavuuden takia hoitoon hakeutuvalla on ahmintahäiriö.Nykykäsityksen mukaan syömishäiriöt johtuvat monesta eri syystä. Hermostollisten ja biologisten tekijöiden lisäksi monet yksilönkehitykseen ja perheeseen liittyvät sekä sosiokulttuuriset seikat altistavat syömishäiriöille. Syömishäiriöihin kuuluvat laihuushäiriö eli anoreksia, ahmimishäiriö eli bulimia ja epätyypillisempiä syömishäiriöitä, kuten ahmintahäiriö.Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Psychiatry 2022;179:927–937) https://doi.org/10.1176/appi.ajp.20220267

Sisältö jatkuu mainoksen alla

(000.000) 2023 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla