CP-oireyhtymää sairastavat aikuiset kärsivät pitkäaikaisista terveysongelmista muuta väestöä todennäköisemmin. Tuoreen selvityksen perusteella mm. astma, nivelrikko ja verenpainetauti ovat heillä tavallista yleisempiä.

Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistu tutkimus on tervetullut, sillä aikuisten ja ikääntyvien CP-oireyhtymää potevien terveydentilaa on tutkittu suhteellisen vähän. Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 200 000 aikuisen terveystietoihin vuosilta 2002–2010. Heistä hieman yli tuhat sairasti CP-oireyhtymää. Potilaat olivat keskimäärin 58-vuotiaita.

Tulosten perusteella CP-oireyhtymää potevat sairastivat muita samanikäisiä todennäköisemmin astmaa, verenpainetautia, nivelvaivoja ja nivelrikkoa sekä emfyseemaa eli keuhkolaajentumaa. Myös erilaiset sydänoireet ja aivohalvaukset olivat heillä yleisempiä.

Terveysongelmia oli etenkin potilailla, joiden liikuntakyky oli heikoin. Ikääntymisen myötä monet aiemmin liikuntakykyiset myös menettävät toimintakykyään, mikä todennäköisesti lisää sairastelua, tutkijat kirjoittavat.

CP-oireyhtymä tarkoittaa yleensä sikiökaudella tai synnytyksen yhteydessä tapahtuvan aivojen vaurioitumisen aiheuttamia pysyviä liikkumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan vaikeuksia. CP-oireyhtymä eli cerebral palsy todetaan noin kahdella lapsella tuhannesta.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2015;314;2303–2305)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2015.11025

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.