D-vitamiinilisistä on toivottu ihmelääkettä melkein vaivaan kuin vaivaan, mutta tutkimustiedon lisääntyessä toiveet ovat usein hiipuneet. Tuore ruotsalaistutkimus jatkaa tällä linjalla. Tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisistä ei ole todennäköisesti apua myöskään diabeteksen hoidossa.

Ruotsalaisten tutkimus julkaistiin Diabetes Care -lehdessä, ja siinä D-vitamiinin vaikutuksia glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan tutkittiin runsaan 40 aikuistyypin diabetesta tai ns. esidiabetesta potevan kokeella. Esidiabeteksella tarkoitetaan tilannetta, jossa veren glukoosipitoisuus on suurentunut, mutta ei vielä täytä diabeteksen diagnostisia kriteereitä.

Osana tutkimusta puolet osallistujista sai viikoittain 30 000 IU:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta kahdeksan viikon ajan. D-vitamiinilisiä saaneiden veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, kuten oli odotettavissa, mutta tämä ei näkynyt lainkaan potilaiden glukoosi- tai insuliiniaineenvaihdunnassa. Verrattuna lumevalmistetta saaneisiin heidän insuliiniherkkyytensä tai glukoosin sietokykynsä eivät parantuneet lainkaan, tutkijat havaitsivat.

Tulokset viittaavat D-vitamiinilisien olevan todennäköisesti tehottomia diabeteksen ja esidiabeteksen hoidossa, mutta tutkimuksen pienen koon vuoksi havainnot pitää varmistaa lisätutkimuksissa.

Vaikka vitamiinilisät eivät näyttäisi auttavan D-vitamiinia riittävästi saavia, D-vitamiinin puutos voi altistaa monille sairauksille. Tämän vuoksi kaikkien olisi hyvä huolehtia riittävästä saannista. Suomalaissuositusten mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta tai vitamiinivalmisteista olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa eli 400 IU päivässä.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetes Care 2016;DOI:10.2337/dc15-1057)
http://care.diabetesjournals.org/content/early/2016/01/07/dc15-1057.abst...

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.