Liian vähän D-vitamiinia saavien muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot voivat heikentyä tavallista nopeammin. Vielä ei tosin ole varmaa johtuuko tämä ainoastaan D-vitamiinista.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella D-vitamiinin vajaus saattaa nopeuttaa etenkin episodisen muistin sekä käyttäytymisen ja toiminnanohjauksen säätelyn heikkenemistä. Lisäksi dementiaan jo sairastuneiden D-vitamiinitasot ovat usein alhaisemmat kuin muiden samanikäisten, tulokset osoittavat.

Osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa keskimäärin 47 nmol/l ja vajauksena pidettiin alle 30 nmol/l pitoisuutta, mikä on lähellä vakavaa puutosta. Suomessa D-vitamiinin saantia pidetään riittävänä, kun sen pitoisuus veressä on 50–75 nmol/l.

Tutkijat huomioivat analyysissaan myös monia taustamuuttujia, kuten osallistujien iän, koulutustason ja etnisen taustan, mutta ne eivät selittäneet nyt saatuja tuloksia. Toisaalta tulokset eivät myöskään aukottomasti osoita, että muistin heikkeneminen johtuu vain D-vitamiinin vajauksesta eikä esimerkiksi jostain siihen liittyvästä muusta seikasta. Ennen lisätutkimuksia onkin epävarmaa pieneneekö iäkkäiden dementiariski, jos heidän D-vitamiinivajauksensa korjataan.

Tutkimuksessa 380 keskimäärin 75-vuotiasta seurattiin keskimäärin viiden vuoden ajan. Tutkimuksen alussa osallistujista 18 prosenttia sairasti dementiaa ja 33 prosentin kognitiiviset mielentoiminnot olivat lievästi heikentyneet.

Tulokset julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Neurology 2015;DOI:10.1001/jamaneurol.2015.2115)
http://archneur.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2436596#Abstract

Välimeren perinteinen ruokavalio ja sen ainesosat on monissa tutkimuksissa yhdistetty lukuisiin terveyshyötyihin. Tuoreen tutkimuksen perusteella ruokavalio saattaa myös hieman pienentää miesten riskiä sairastua masennukseen.Tulokset perustuvat ranskalaisaineistoon, joka kattoi runsaan 3 500 keski-ikäisen miehen ja naisen seurantatiedot kahdeltatoista vuodelta. Osallistujien ruokavaliota oli selvitetty useampaan otteeseen.

Kahdentoista vuoden seurannan aikana 170 osallistujaa sairastui masennukseen. Analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia, jotka olisivat voineet vaikuttaa tuloksiin, mutta senkin jälkeen tutkijat havaitsivat yhteyden välimerellisen ruokavalion ja masennuksen väliltä. Yhteys ei kuitenkaan ollut kovin voimakas, sillä välimerellistä ruokavaliota noudattavien sairastumisriski oli noin 10 prosenttia pienempi kuin muiden.Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi yhteys havaittiin vain miehillä, joten sen selvittämiseksi aihetta olisi hyvä tutkia lisää. Välimeren perinteinen ruokavalio on aiemmin yhdistetty mm. pienentyneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja dementiaan, ja yhteydet on havaittu sukupuolesta riippumatta.Välimeren perinteistä ruokavaliota noudattavat syövät runsaasti kasviksia, oliiviöljyä, pähkinöitä, hedelmiä, kalaa ja täysjyväviljoja ja käyttävät kohtuullisesti alkoholia ja vähänlaisesti punaista lihaa, makeisia ja teollisia viljoja. Vain harvat noudattavat tällaista ruokavaliota kaikilta osin, ja tutkimuksissa usein arvioidaankin, miten lähellä perinteistä ruokavaliota henkilön ruokavalio on.

Tutkimus julkaistiin European Journal of Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim(European Journal of Nutrition 2018;57:1225–1235)https://link.springer.com/article/10.1007/s00394-017-1405-3

(2018425) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Liikunta nuorentaa sydäntä – ainakin hiirillä

Liikunta saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan tehostaa uusien sydänsolujen muodostumista ja siten nuorentaa ja korjata sydäntä. Havainto on hyvin mielenkiintoinen, sillä vaikka liikunnan sydänhyödyt on tunnettu pitkään, tutkijat eivät ole varmoja mistä ne tarkalleen johtuvat.Nyt tehdyt havainnot perustuvat hiirikokeisiin, joissa terveet hiiret saivat juosta mielin määrin juoksupyörässä. Hiiret juoksivat vapaaehtoisesti noin viisi kilometriä päivässä, ja niitä verrattiin hiiriryhmään, jonka asumuksessa ei ollut juoksumahdollisuutta.Selvittääkseen lisääkö liikunta uusien sydänsolujen muodostumista tutkijat antoivat hiirille ainetta, joka merkitsee solut niiden syntyessä. Näin he pystyivät seuraamaan, minne ja kuinka paljon uusia soluja muodostui. Kun liikuntaa harrastaneita hiiriä verrattiin fyysisesti passiivisiin lajitovereihin, liikuntaa harrastaneiden sydämistä löytyi uusia sydänlihassoluja lähes viisi kertaa enemmän.

Seuraavaksi tutkijat selvittivät vaikuttivatko tuoreet sydänlihassolut hiirten terveyteen myös käytännössä. Tämä onnistui laittamalla sydänkohtauksen sairastaneita hiiriä samaan tutkimusasetelmaan. Tässäkin kokeessa hiiret juoksivat juoksupyörässä sydänkohtauksesta huolimatta, ja uusia sydänlihassoluja muodostui enemmän kuin verrokeilla. Tämä viittaa liikunnan voivan myös auttaa sydänlihaksen vaurioiden korjaantumista.Tulokset ovat alustavia eikä vielä ole selvää, miten hyvin ne yleistyvät ihmisiin. Tämän varmistaminen edellyttää lisätutkimuksia. Seuraavaksi tutkijat yrittävät selvittää, mitä reittejä liikunnan sydänlihassoluja lisäävä vaikutus välittyy. Tämän ratkaiseminen voisi tuottaa uusia sydänlihasta korjaavia hoitoja.Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Nature Communications 2018)https://www.nature.com/ncomms/

(2018425) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.