Liian vähän D-vitamiinia saavien muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot voivat heikentyä tavallista nopeammin. Vielä ei tosin ole varmaa johtuuko tämä ainoastaan D-vitamiinista.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella D-vitamiinin vajaus saattaa nopeuttaa etenkin episodisen muistin sekä käyttäytymisen ja toiminnanohjauksen säätelyn heikkenemistä. Lisäksi dementiaan jo sairastuneiden D-vitamiinitasot ovat usein alhaisemmat kuin muiden samanikäisten, tulokset osoittavat.

Osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat tässä tutkimuksessa keskimäärin 47 nmol/l ja vajauksena pidettiin alle 30 nmol/l pitoisuutta, mikä on lähellä vakavaa puutosta. Suomessa D-vitamiinin saantia pidetään riittävänä, kun sen pitoisuus veressä on 50–75 nmol/l.

Tutkijat huomioivat analyysissaan myös monia taustamuuttujia, kuten osallistujien iän, koulutustason ja etnisen taustan, mutta ne eivät selittäneet nyt saatuja tuloksia. Toisaalta tulokset eivät myöskään aukottomasti osoita, että muistin heikkeneminen johtuu vain D-vitamiinin vajauksesta eikä esimerkiksi jostain siihen liittyvästä muusta seikasta. Ennen lisätutkimuksia onkin epävarmaa pieneneekö iäkkäiden dementiariski, jos heidän D-vitamiinivajauksensa korjataan.

Tutkimuksessa 380 keskimäärin 75-vuotiasta seurattiin keskimäärin viiden vuoden ajan. Tutkimuksen alussa osallistujista 18 prosenttia sairasti dementiaa ja 33 prosentin kognitiiviset mielentoiminnot olivat lievästi heikentyneet.

Tulokset julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Neurology 2015;DOI:10.1001/jamaneurol.2015.2115)
http://archneur.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2436596#Abstract

Yli 75-vuotiaiden statiinilääkitykset usein tehottomia – primaaripreventio tepsii vain diabeetikoihin

Statiini-kolesterolilääkkeet ovat paikallaan sydänsairaille iäkkäille, mutta terveiden sydänoireiden ennaltaehkäisyssä ne ovat tässä ikäryhmässä usein tehottomia. Ainoastaan diabetesta sairastavat näyttäisivät hyötyvän ennaltaehkäisevästä statiinilääkityksestä 75. ikävuoden jälkeen, tuore tutkimus osoittaa.BMJ-lehden julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ennaltaehkäisevän statiinilääkityksen tehoa yli 75-vuotiailla ei ole pahemmin tutkittu, vaikka iäkkäiden lääkitykset ovat yleistyneet lähivuosikymmeninä. Tulokset perustuvat lähes 47 000 sydämeltään terveen yli 75-vuotiaan kuusivuotiseen seurantaan.Analyysin perusteella statiinilääkitys ei ehkäissyt sydän- ja verisuonitauteja eikä pienentänyt kuolleisuutta seurannan aikana, jos potilas ei sairastanut tyypin 2 diabetesta. Diabeetikoilla statiinilääkitys sen sijaan liittyi noin 20 prosenttia pienempään sairastumisriskiin ja kuolleisuuteen. Vaikutus tosin heikkeni vähitellen 85. ikävuoden jälkeen ja katosi lopulta kokonaan. Tulosten perusteella statiineja ei voi suositella laajamittaiseen sydän- ja verisuonitautien primaaripreventioon yli 75-vuotiailla, mutta diabetesta sairastavat 75–85-vuotiaat voivat siitä kuitenkin hyötyä. Havainto toivon mukaan auttaa kohdentamaan lääkitykset potilaisiin, jotka todennäköisimmin niistä myös hyötyvät. Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k3359)http://doi.org/10.1136/bmj.k3359

(2018924) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Yli neljäkymppisenä synnyttävät äidit ovat alttiimpia monille vakaville terveysongelmille, tuore tutkimus vahvistaa. Myös sikiön riskit suurenevat äidin iän myötä. Tutkimus julkaistiin American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu tietoihin yli 34 miljoonasta synnytyksestä vuosilta 2006–2015. Verrattuna 25–29-vuotiaisiin synnyttäjiin vakavia synnytykseen liittyviä terveysongelmia kehittyy 35–39-vuotiaille puolitoista kertaa enemmän, 40–44-vuotiaille kaksi kertaa enemmän ja yli 45-vuotiaille synnyttäjille yli neljä kertaa enemmän. Myös 15–17-vuotiailla synnyttäjien sairastumisriski on suurentunut, tulokset osoittivat.Yleisimmät terveysongelmat olivat keisarileikkaus, pre-eklampsia eli raskausmyrkytys, synnytyksen jälkeinen verenvuoto ja raskausdiabetes. Myös veritulpat ja kohdunpoisto yleistyivät äidin iän myötä.Synnyttäjien keski-ikä on noussut tasaisesti viime vuosikymmeninä, mikä tulosten valossa todennäköisesti lisää myös synnytyksiin liittyviä terveysongelmia. Suomessa synnyttäjistä noin viidennes on 30–34-vuotiaita ja melkein yhtä moni 25–29-vuotiaita. Yli 40-vuotiaiden osuus on kasvanut hitaasti 70-luvulta alkaen. Myös neljääkymmentä lähestyvien ensisynnyttäjien määrä on kasvanut.Äidin iän tiedetään lisäävän myös sikiön riskejä. Muun muassa kromosomipoikkeavuudet ja synnytyskomplikaatiot yleistyvät iän myötä.Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.08.034)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.08.034

(2018924) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.