Diabeteksen ehkäiseminen riskipotilailta onnistuu parhaiten, kun huomio keskitetään samanaikaisesti ruokavaliomuutoksiin ja liikunnan lisäämiseen. Yhdistelmäohjelmat ovat myös sitä tehokkaampia mitä intensiivisempiä ne ovat, yhdysvaltalaistutkimus vahvistaa.

Yhdysvaltalaisten tulokset perustuvat laajaan tutkimuskatsaukseen, jossa yhdistettiin laadukkaiden diabeteksen ehkäisyä selvittäneiden tutkimusten aineistoja. Osassa tutkimuksista dieetin ja liikunnan yhdistäviä ehkäisyohjelmia verrattiin tavalliseen hoitoon, osassa intensiivisiä ohjelmia verrattiin vähemmän intensiivisiin ja osassa pelkkään laihduttamiseen tai pelkkään liikuntaan. Laatukriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi lopulta 53.

Verrattuna tavalliseen hoitoon yhdistelmäohjelmiin osallistuneiden riski sairastua aikuistyypin diabetekseen pieneni noin 40 prosenttia. Lisäksi he laihtuivat enemmän ja heidän verensokeriarvonsa sekä verenpaineensa ja kolesteroliarvonsa paranivat enemmän.

Suurimmat vaikutukset havaittiin tutkimuksissa, joissa potilaat olivat saaneet yksilöllistä opastusta ja tukea laihduttamisessa ja liikkumisessa sekä tutkimuksissa, joissa liikunta- ja laihdutustavoitteet olivat kunnianhimoisia.

Tutkimuksiin osallistuneilla oli todettu niin sanottu esidiabetes eli heidän sokeriarvonsa olivat koholla, mutta eivät vielä täyttäneet varsinaisen diabeteksen kriteerejä. Osa potilaista täytti myös metabolisen oireyhtymän kriteerit eli heillä oli kohonneiden sokeriarvojen lisäksi vyötärölihavuutta, poikkeava rasva-aineenvaihdunta sekä kohonnut verenpaine. Tällaiset potilaat ovat erityisen alttiita sairastumaan paitsi diabetekseen myös sydän- ja verisuonitauteihin.

Tulokset julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Internal Medicine 2015;163:437–451)
http://annals.org/article.aspx?articleID=2395729#Abstract

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.