Epilepsiaan sairastutaan edelleen yhtä usein kuin neljäkymmentä vuotta sitten, vaikka monet epilepsian riskitekijät ovat vähentyneet. Yli 65-vuotiailla epilepsia on jopa yleistynyt, suomalaisaineistoon perustuva tutkimus osoittaa.

Tutkimuksen perusteella vuosina 1973 ja 2013 sadastatuhannesta alle 65-vuotiaasta suomalaisesta noin 60 sairastui epilepsiaan eli sairastuneiden määrä pysyi suurin piirtein samana. Yli 65-vuotiaiden sairastumiset sen sijaan yleistyivät huomattavasti. Vuonna 1973 epilepsiaan sairastui keskimäärin 57 yli 65-vuotiasta sadastatuhannesta, kun vuonna 2013 sairastuneita oli jo 217 sadastatuhannesta.

Vuosikymmenten aikana monet epilepsialle altistavat seikat kuten liikenneonnettomuudet ja jotkin muut päävammoja aiheuttavat onnettomuudet ovat vähentyneet, joten myös epilepsian olisi voinut olettaa vähentyneen. Toisaalta parantuneen hoidon ansiosta entistä useammat aivovammapotilaat ja epilepsialle alttiit pikkukeskoset jäävät henkiin, mikä voi selittää kehitystä.

Epilepsian yleistyminen yli 65-vuotiailla ei ole yllättävää, sillä entistä suurempi osa väestöstä on yli 65-vuotiaita, ja he myös usein sairastuvat aivoverenkierron häiriöihin ja muihin sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa epilepsiaa.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä, ja siinä hyödynnettiin yli viiden miljoonan suomalaisen rekisteritietoja vuosilta 1973–2013. Tänä aikana epilepsia todettiin hieman yli sadallatuhannella suomalaisella.

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja muut tekijät. Sen oireisiin kuuluu muun muassa tajuttomuuskohtauksia, mutta myös osittaista tajunnan hämärtymistä. Epilepsian oireita ja kohtauksia pystytään tehokkaasti hallitsemaan lääkkeillä, mutta parantavaa tai ehkäisevää hoitoa ei vielä ole. Ehkäisyyn tähtääviä lääkkeitä on kuitenkin kehitteillä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Neurology 2016;DOI:10.1001/jamaneurol.2015.4515)
http://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2015.4515

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.