Esikoisena syntyvillä näyttäisi olevan nuorempia sisaruksia useammin likinäköisyyttä ja silmälasit. Brittitutkijat uskovat tämän johtuvan koulutuseroista. Vanhemmat saattavat kannustaa heitä opiskelemaan enemmän kuin nuorempia sisaruksia, tutkijat arvelevat.

Brittien tulokset perustuvat 89 000 terveen 40–69-vuotiaan näkötestitietoihin.

Kun tutkijat yhdistivät testitulokset osallistujilta kerättyihin taustatietoihin, he havaitsivat esikoisena syntyneiden olevan likinäköisiä 10 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujien, joilla oli vanhempia sisaruksia. Esikoisten likinäköisyys oli myös todennäköisemmin voimakasta.

Selvittääkseen, mistä yhteys mahdollisesti johtuu, tutkijat huomioivat analyysissaan monia taustamuuttujia, mutta merkittäväksi selittäväksi tekijäksi nousi koulutus. Kun osallistujien koulutustaso huomioitiin analyysissa, esikoisuuteen liittyvä likinäköisyysriski heikkeni.

Koulutustasoa koskevat tulokset viittaavat siihen, että esikoiset opiskelevat keskimäärin pitempään ja enemmän kuin nuoremmat sisarukset, mikä puolestaan asettaa heidän silmänsä alttiimmiksi likinäköisyydelle. Aiemmista tutkimuksista opiskelun, lukemisen ja muun ns. lähityön tiedetään olevan likinäköisyyden riskitekijä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Ophthalmology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Ophthalmology 2015;doi:10.1001/jamaopthalmol.2015.3556)
http://archopht.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2448580#Abstract

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.