Eturauhassyövän hoitaminen sädehoidolla saattaa kanadalaistutkimuksen mukaan suurentaa potilaan riskiä sairastua toiseen syöpään. Uusia kasvaimia havaitaan virtsarakossa, paksusuolessa ja peräsuolessa eli alueilla, joihin sädehoito on eturauhasen lisäksi voinut osua.

Tutkimuksen perusteella riskit havaitaan verrattuna potilaisiin, jotka eivät ole saaneet hoitoa. Riski näyttäisi myös rajoittuvan ulkoiseen sädehoitoon, mutta ei koske lyhytetäisyyksistä sädehoitoa. Tutkimuksessa analysoitiin uudelleen 21 aikaisemman tutkimuksen aineistot.

Vaikka tulokset viittaavat sädehoidon voivan lisätä uusien kasvainten vaaraa, käytännössä vaikutus on pieni, tutkijat kirjoittavat. Suurimmillaan riski tarkoittaa noin kahta lisätapausta sataa hoidettua potilasta kohden, mutta riippuen sädehoidon tyypistä, vertailuryhmästä ja seurannan kestosta, vaikutus voi olla myös huomattavasti pienempi.

Aiemmat aiheesta tehdyt selvitykset ovat päätyneet ristiriitaisiin tuloksiin, mutta nyt julkaistussa analyysissa oli mukana myös uusimmat tutkimukset, joita ei aiemmin ollut käytössä. Yhdessä tutkimustulokset viittaavat siihen, että eturauhassyövän sädehoitoon voi liittyä uusien kasvainten vaara, mutta tuo riski on käytännössä varsin pieni. Se on kuitenkin hyvä ottaa huomioon päätettäessä millä tavalla potilaan eturauhassyöpää hoidetaan. Sädehoidon lisäksi myös leikkaushoito on vaihtoehto, mutta myös siihen liittyy omat haittavaikutuksensa.

Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa.

Eturauhassyöpä on yleisin miesten syöpä Suomessa. Siihen kuolee noin 850 miestä joka vuosi. Uusia tapauksia todetaan vuosittain runsaat viisi tuhatta. Sairastuneiden keski-ikä on 70 vuotta.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;352:i851)
http://www.bmj.com/content/352/bmj.i851

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.