Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus ja sitä edeltänyt maanjäristys ja tsunami ajoivat yli 160 000 japanilaista evakkoon kodeistaan vuonna 2011. Monet menettivät tuolloin omaisuutensa ja työnsä, ja tuoreen japanilaistutkimuksen mukaan tämä näkyy myös väestön verenpainelukemissa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 22 000 Fukushiman seudulla asuneen 40–74-vuotiaan terveystietoja vuosilta 2008–2010. Tietoja täydennettiin uusilla tutkimuksilla vuosina 2011–2013.

Analyysi osoitti verenpainelukemien nousseen väestössä, joka evakuoitiin kodeistaan, mutta myös evakuointialueiden läheisyydessä asuvien verenpaine nousi. Verenpaine nousi eniten miehillä, jotka olivat joutuneet evakkoon, ja heillä myös varsinainen verenpainetauti lisääntyi.

Muutokset olivat muutamia elohopeamillimetrejä, joten yksilötasolla ne eivät välttämättä ole mittavia. Väestötasolla tämän suuruiset muutokset voivat vuosien kuluessa kuitenkin näkyä korkeaan verenpaineeseen liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien lisääntymisenä.

Tutkijat arvelevat verenpaineen nousun johtuvan monesta eri seikasta. Muun muassa elämäntapojen ja elämäntilanteen muutokset sekä stressi ja unihäiriöt voivat selittää havainnot. Luonnonkatastrofit voivat lisätä myös masennus- ja ahdistusoireita ja muita mielenterveysongelmia. Myös sydänoireiden ja niistä johtuvien kuolemien tiedetään lisääntyvän maanjäristysten ja muiden luonnonkatastrofien jälkeen.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Hypertension-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2016;68:558–564)
http://hyper.ahajournals.org/content/68/3/558.abstract

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.