Pitkäaikainen altistuminen hengitysilman suurille pienhiukkaspitoisuuksille saattaa nostaa veren glukoositasoja ja aiheuttaa kolesteroliongelmia. Tämä havaitaan varsinkin diabetesta jo valmiiksi sairastavilla, havainnot tehneet israelilaistutkijat kirjoittavat.

Huono glukoositasapaino ja kolesteroliongelmat ovat tunnettuja sydänsairauksien riskitekijöitä, joten nyt saadut tulokset saattavat osaltaan selittää, miksi ilmansaasteet altistavat sydän- ja verisuonitaudeille.

Tutkimus perustuu 73 000 eteläisraelilaisen aikuisen kymmenvuotiseen seurantaan, jonka aikana heiltä otettiin yhteensä yli 600 000 verinäytettä. Asuinalueiden pienhiukkaspitoisuudet mitattiin tarkasti satelliittipohjaisella menetelmällä.

Tulokset osoittivat PM10-hiukkasten ja niitä pienempien PM2,5-pienhiukkasten suurten pitoisuuksien liittyvän suurempiin terveyshaittoihin, mutta vain kun altistuminen oli pitkäaikaista.

Tällöin suuret pitoisuudet hengitysilmassa liittyivät veren glukoositasojen nousuun, haitallisen LDL-kolesterolin ja triglyseridipitoisuuden suurentumiseen sekä hyvän HDL-kolesterolin vähentymiseen. Yhteydet olivat voimakkaimmat diabetesta sairastavilla, mutta heikkenivät jonkin verran, jos potilas käytti diabeteslääkkeitä.

Havainnot lisäävät tietämystä ilmansaasteiden ja pienhiukkasten terveyshaitoista, mutta silti moni muukin seikka on voinut vaikuttaa tuloksiin. Tämän vuoksi niitä kannattaa tulkita varoen. Aiemmissa tutkimuksissa ilmansaasteet on kuitenkin yhdistetty myös hengityssairauksiin, sydäntauteihin ja aivoverenkierron häiriöihin.

Suomessa suurin osa pienhiukkasista tulee tuulten mukana ulkomailta, mutta myös autoliikenne sekä paikallisesti puun polttaminen ovat pienhiukkasten lähteitä.

UutispalveluDuodecim
(Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism 2016;101:2460 – 2467)
http://press.endocrine.org/doi/10.1210/jc.2016-1378

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.