Sikiöaikana tapahtuvat hermostoputken sulkeutumishäiriöt olisi pitkälti ehkäistävissä syömällä folaattilisiä tai folaattipitoisia ruokia, mutta Euroopassa tässä on vielä parannettavaa. Tuoreen selvityksen mukaan sulkeutumishäiriöt eivät ole vähentyneet sitten vuoden 1991, vaikka folaattien käyttöä on suositeltu.

Hyviä folaatin lähteitä ovat tuoreet kasvikset, hedelmät ja marjat sekä täysjyväviljavalmisteet.

Yhdysvalloissa suositusten sijaan on lähdetty toiselle linjalle ja folaatteja on alettu lisätä moniin elintarvikkeisiin. Tämä lähestymistapa on ollut tehokkaampi ja hermostoputken sulkeutumishäiriöt ovat vähentyneet huomattavasti. Euroopassa olisikin hyvä pohtia saman keinon käyttöönottoa, tutkijat kirjoittavat.

Tutkijoiden selvitys perustuu tietoihin lähes 13 miljoonasta synnytyksestä ja 11 000 hermostoputken sulkeutumishäiriö -tapauksesta vuosilta 1991–2011. Tiedot kerättiin 28 Euroopan maan rekistereistä.

Tarkastelujaksona folaattien käyttöä suositeltiin laajalti, mutta hienoisesta vaihtelusta huolimatta hermostoputken sulkeutumishäiriöt eivät vähentyneet. Keskimäärin vuosina 1991–2011 sulkeutumishäiriö todettiin yhdeksässä raskaudessa kymmenestätuhannesta.

Aiempien tutkimusten perusteella Euroopassa vuosittain noin 5 000 raskaudessa havaitaan hermostoputken sulkeutumishäiriö. Suuri osa näistä raskauksista päätyy keskeytykseen. Sulkeutumishäiriön aiheuttamista epämuodostumista yleisimmät ovat selkärankahalkio eli spina bifida ja aivottomuus eli anenkefalia.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2015;351:h5949)
http://www.bmj.com/cgi/doi/10.1136/bmj.h5949

Sikiöaikana liian niukasti ravintoa saavat voivat aikuisena sairastua muita todennäköisemmin tyypin 2 diabetekseen. Myös lihavuuteen liittyvä diabetesriski näyttäisi olevan heillä suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.Kiinalaistutkijoiden havainnot perustuvat 89 000 Kiinan 1959–1961 nälänhädän aikoihin syntyneen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella olivatko he altistuneet nälänhädälle sikiöaikana vai varhaislapsuudessa. Vertailukohtana olivat nälänhädän jälkeen vuosina 1962–1964 syntyneet.Sikiöaikana altistuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana neljänneksen todennäköisemmin kuin lapsena nälänhädän kokeneet tai nälänhädän jälkeen syntyneet.Lihavuus ja vyötärölihavuus suurensivat kaikkien diabetesriskiä, mutta suurin vaikutus havaittiin sikiöaikana nälänhädälle altistuneilla. Heillä lihavuus ja vyötärölihavuus liittyivät neljä kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset.Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja muissa väestöissä. Aiemmissa tutkimuksissa myös mm. lihavuus, kolesteroliongelmat ja sydänsairaudet on yhdistetty sikiöajan puutteelliseen ravintoon.Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim(International Journal of Epidemiology 2018;DOI:10.1093/ije/dyx228)http://doi.org/10.1093/ije/dyx228

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Ulosteensiirron hyödyt pitkäaikaisia – potilaat tyytyväisiä

Valtaosa potilaista saa ulosteensiirrosta pitkäaikaisen avun Clostridium difficile -infektioon ja sen aiheuttamaan ripuliin. Tuoreen tutkimuksen perusteella teho on yli 80 prosentin luokkaa.Ulosteensiirron teho ja turvallisuus on tiedetty toki tätäkin ennen, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ja potilaiden tyytyväisyyttä ei ole pahemmin selvitetty. Nyt julkaistussa tutkimuksessa 140 potilasta seurattiin keskimäärin kahden vuoden ajan ulosteensiirrosta.
Seurannan päättyessä 82 prosenttia potilaista oli terveitä eikä heidän Clostridium difficile -infektionsa ollut uusiutunut. Niillä 18 prosentilla, joilla infektio uusiutui, merkittävä selittävä tekijä oli luultavasti antibioottikuurit, jotka todennäköisesti sekoittivat suoliston bakteeritasapainon. Uudelleen infektioon sairastuneista 75 prosenttia oli saanut antibiootteja ulosteensiirron jälkeen, kun uusiutumiselta säästyneistä lääkityksellä oli ollut vain 38 prosenttia.

Potilaat olivat ymmärrettävästi hyvin tyytyväisiä ulosteensiirtoon, ja heistä 95 prosenttia kertoi menevänsä hoitoon tarvittaessa uudelleen. Valtaosa piti ulosteensiirtoa parempana kuin antibioottihoitoja, joita myös käytetään uusiutuvan Clostridium difficile -infektion hoidossa.

Ulosteensiirtoja on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa, ja hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä. Yleensä siirre saadaan lähiomaiselta. Ulosteensiirtoja on kokeiltu myös muiden sairauksien hoidossa.

Uutispalvelu Duodecim (Clinical Infectious Diseases 2018;DOI:10.1093/cid/cix1097)http://doi.org/10.1093/cid/cix1097

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.