Paljon flavonoideja sisältävä suklaa voi tuoreen tutkimuksen mukaan lievittää univajeesta koituvia terveyshaittoja. Tutkimuksen perusteella suklaa saattaa vaikuttaa ainakin verenpaineeseen ja työmuistiin.

Tutkimuksessa 32 tervettä vapaaehtoista osallistui kokeeseen, jossa ennen kahta koko yön kestävää valvomista heille annettiin joko paljon flavonoideja sisältävää suklaata tai suklaata, jossa flavonoideja oli vain vähän. Sama asetelma toistettiin normaalisti nukuttua yötä ennen.

Osallistujien verenpaine nousi valvotun yön jälkeen, mutta tuo nousu oli vähäisempää silloin, kun he olivat syöneet flavonoideja sisältävää suklaata. Myös pulssipaine, eli systolisen ja diastolisen verenpaineen erotus, oli paremmalla tolalla flavonoidisuklaan syömisen jälkeen. Sama havaittiin myös muissa verisuonten toimintaa mittaavissa testeissä.

Univaje heikensi tilapäisesti työmuistia, mutta tämäkin vaikutus oli vähäisempi silloin, kun osallistuja oli syönyt flavonoidisuklaata. Todennäköisesti tämä selittyi suotuisilla verisuonivaikutuksilla, tutkijat kirjoittavat.

Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että flavonoideja paljon sisältävä suklaa saattaa lieventää univajeen terveyshaittoja ja että tuo vaikutus seuraa suotuisista verisuonivaikutuksista. On silti mahdollista, että osa flavoinoidisuklaaseen liitetyistä vaikutuksista johtuu jostain muusta tekijästä, joka jäi tässä tutkimuksessa huomiotta. Tämän vuoksi tulokset olisi hyvä varmistaa uusissa ja suuremmissa tutkimuksissa.

Flavonoideja ja niiden eri alaryhmiä on monissa terveellisiksi tiedetyissä ruoissa kuten hedelmissä, marjoissa ja teessä. Flavonoideihin liitetyt terveysvaikutukset perustuvat todennäköisesti niiden kykyyn vähentää vapaiden happiradikaalien haitallisia vaikutuksia kehossa. Kauppojen tavallisissa suklaissa flavonoideja on yleensä vähänlaisesti, koska suuri osa niistä tuhoutuu, kun kaakaosta jalostetaan makeampaa.

UutispalveluDuodecim
(Journal of Hypertension 2016;34:1298–1308)
http://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2016/07000/Flavanol_rich_...

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.