HDL-kolesterolin eli ns. hyvän kolesterolin vähyys voi suurentaa sydäntautiriskejä, vaikka kolesterolitasot olisivat muuten kunnossa, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Havainto on tervetullut, sillä monet HDL-kolesterolin vähyyden vaikutuksia koskevista tutkimuksista on tehty potilailla, joilla on jo kolesteroli- tai aineenvaihduntaongelmia.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa HDL-kolesterolin yhteyksiä sydänsairauksiin tutkittiin seuraamalla sydämeltään terveitä osallistujia, joiden LDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet olivat hyvällä tasolla.

Kymmenen vuoden seurannan aikana riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin oli noin kaksinkertainen osallistujilla, joiden veren HDL-pitoisuus oli alle optimaalisen tason. Tämä havaittiin, vaikka osallistujien muut kolesterolilukemat olivat kunnossa. Kuolleisuuteen pitoisuudet eivät vaikuttaneet seurannan aikana.

Tutkimuksessa HDL-pitoisuutta pidettiin vähäisenä, kun se miehellä oli alle 1 mmol/l ja naisella alle 1,3 mmol/l. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. Suomessa raja on 1 mmol/l sekä miehillä että naisilla.

HDL-kolesteroli kuljettaa haitallista kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä, mikä pienentää sydän- ja verisuonioireiden vaaraa. Sen pitoisuuteen vaikuttavat perimä ja monet elintavat. Liikunta ja laihduttaminen lisäävät HDL:ää ja vyötärölihavuus ja tupakointi vähentävät sitä. Ruokavaliolla on vain pieni vaikutus HDL-pitoisuuteen.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2016;183:875–883)
http://dx.doi.org/10.1093/aje/kwv305

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.