Pitkäaikainen altistuminen ilmansaasteille ja hengitysilman pienhiukkasille saattaa yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan edistää valtimoiden kalkkeutumista. Havainto lisää jo valmiiksi mittavaa näyttöä ilmansaasteiden ja sydänoireiden välisestä yhteydestä.

Lancet-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat kymmenvuotiseen tutkimukseen, jossa 6 800 suurkaupunkialueella asuvan osallistujan sepelvaltimoita tutkittiin toistuvasti tietokonekuvauksella sekä ultraäänellä.

Kun tutkijat yhdistivät kuvantamistutkimusten tulokset tietoihin osallistujien asuinalueiden ilmansaasteista, he havaitsivat sepelvaltimoiden kalkkeutuneen sitä enemmän mitä suuremmille PM2,5-pienhiukkaspitoisuuksille henkilö oli altistunut. Myös typpioksidialtistus, joka on pääosin peräisin autoliikenteestä, liittyi valtimoiden kalkkeutumiseen, mutta yhteys jäi epävarmaksi. Ilmansaasteet eivät tässä tutkimuksessa vaikuttaneet valtimoiden sisäpintojen paksuuntumiseen.

Tutkimukseen osallistuneet eivät altistuneet poikkeuksellisen suurille PM2,5-hiukkaspitoisuuksille (keskimäärin 9–23 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa), joten havaitut vaikutukset koskevat todennäköisesti hyvin suurta ihmismäärää ympäri maailmaa. EU:ssa ja Suomessa PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa terveyshaittoja alkaa todennäköisesti ilmaantua jo tätä alhaisemmilla tasoilla.

Suomeen suurin osa hengitysilman PM2,5-pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta. Etenkin taajamissa puulämmitys on kuitenkin paikallisesti merkittävä hiukkasten lähde. Kaupungeissa merkittävä osa hengitettävistä hiukkasista on autojen nostattamaa katupölyä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2016;DOI:10.1016/S0140-6736(16)00378-0)
http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)00378-0

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.