Imettämisen aloittaminen jo tunnin sisällä synnytyksestä pienentää lapsikuolleisuutta ja kannustaa täysimetykseen, tuore tutkimus osoittaa. Pikaiseen imettämiseen opastaminen pitäisikin ottaa olennaiseksi osaksi lapsikuolleisuuden vähentämiseen tähtääviä ohjeistuksia.

WHO:n tutkimuksessa tehdyt havainnot perustuvat lähes sadantuhannen äidin ja lapsen terveystietoihin, jotka kerättiin Ghanassa, Intiassa ja Tansaniassa tehdyissä tutkimuksissa.

Tulosten perusteella sekä varhainen imetyksen aloittaminen että täysimettäminen kummatkin vähentävät lapsen riskiä menehtyä ensimmäisten elinkuukausien aikana. Suotuisia yhteyksiä havaittiin vielä puoli vuotta syntymästä.

Varhainen imettämisen aloittaminen lisäsi täysimetystä, mutta sen vaikutukset eivät rajoittuneet vain siihen. Varhainen imettäminen itsessään liittyi lapsikuolleisuuden vähentymiseen, tutkijat havaitsivat.

Mahdollisia selityksiä tälle on useita. Monissa maissa vastasyntyneitä ruokitaan usein mm. hunajavedellä ennen imettämisen aloittamista. Varhainen imettäminen voi vähentää näiden mahdollisesti epäpuhtaiden ruokanesteiden käyttöä. Imettäminen myös parantaa vauvojen suoliston ja immuunijärjestelmän toimintaa.

Pitkälti WHO:n ponnistelujen ansiosta maailman lapsikuolleisuus on laskenut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vuonna 2015 menehtyi enää 5,9 miljoonaa alle viisivuotiasta, kun vuonna 1990 luku oli 12,7 miljoonaa. Ensimmäisen elinkuukauden aikainen kuolleisuus eli ns. neonataalikuolleisuus ei ole laskenut yhtä nopeasti, joten kaikki keinot sen vähentämiseen ovat tervetulleita. Noin puolet lapsikuolleisuudesta johtuu neonataalikuolleisuudesta.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet Global Health -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Global Health 2016;4:e266–275)
http://www.thelancet.com/journals/langlo/article/PIIS2214-109X(16)00040-1/abstract

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.