Diagnosoitua masennusta sairastavat ovat suurentuneessa itsemurhan vaarassa, mutta sama saattaa koskea lievempiä masennus- ja ahdistusoireita potevia. Tuoreen tutkimuksen mukaan riskit kasvavat mitä pahempia oireet ovat.

Tutkimuksessa käytettiin lähes 170 000 aikuisen terveystietoja, jotka saatiin kuudestatoista vuosina 1994–2008 Englannissa ja Skotlannissa tehdystä kyselytutkimuksesta. Tiedot osallistujien tekemistä itsemurhista saatiin kansallisista rekistereistä. Kymmenvuotisen seurannan aikana 108 osallistujaa teki itsemurhan.

Kyselyvastausten perusteella masennus- ja ahdistusoireista kärsivät tekivät itsemurhan lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin oireettomat. Runsaita masennus- tai ahdistusoireita potevien riski oli puolestaan lähes 2,5-kertainen oireettomiin verrattuna. Itsemurhariski suureni tasaisesti oireilun lisääntyessä.

Tutkimuksessa huomioitiin monia itsemurhariskiin sekä psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten osallistujien taloudellinen ja sosiaalinen asema, mahdolliset pitkäaikaissairaudet, alkoholinkäyttö, tupakointi ja siviilisääty, mutta ne eivät selittäneet mielialan ja itsemurhien yhteyttä. Tulokset viittaavatkin tutkijoiden mukaan siihen, että jo ajateltua vähäisempi psyykkinen stressi ja ahdinko voivat altistaa osan ihmisistä itsemurhille.

Tulokset julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä.

Suomessa itsemurhan tekee vuosittain yksi 2 000:sta miehestä ja yksi 8 000:sta naisesta. Itsemurha-yritykset ovat kuitenkin yleisempiä. Suuri osa itsemurha-yrityksistä tehdään päihtyneenä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Psychiatry 2015;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2015.2107)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2015.2107

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.