Jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset pitäisi uusia kymmenen vuoden välein, mutta tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan suuri osa ihmisistä saa todennäköisesti rokotuksista selvästi tätä pitemmän suojan. Tämän vuoksi tehosterokotuksia ei välttämättä ole tarpeen ottaa kymmenen vuoden välein.

Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät asiaa etsimällä 546 aikuisen verinäytteistä jäykkäkouristuksen ja kurkkumädän vasta-aineita.

Analyysin perusteella 97 prosentilla tutkituista oli vähintäänkin suojaava vasta-ainetaso veressään, ja rokotusten antama suoja oli selvästi kestävämpi kuin nykykäsityksen valossa saattoi odottaa. Jäykkäkouristusta vastaan saatu immuunivaste puolittui arviolta 14 vuodessa ja kurkkumätää vastaan saatu 27 vuodessa.

Jos tulokset pitävät paikkansa, jopa 95 prosentilla väestöstä rokotteiden antama suoja on riittävä vielä 30 vuotta rokotuksen ottamisesta, tutkijat arvioivat. Näin ollen jäykkäkouristus- ja kurkkumätätehosteita ei välttämättä tarvitsisi ottaa kymmenen vuoden välein. Ennen lisätutkimusten varmistusta tehosterokote kannattaa kuitenkin edelleen ottaa.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Clinical Infectious Diseases -lehdessä. Suomessa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan.

Jäykkäkouristus on yleinen ja tappava tauti monissa kehitysmaissa, mutta Suomesta tauti on rokotusten ansiosta käytännössä hävinnyt. Oireisiin kuuluu mm. kouristukset, levottomuus, kuumeilu ja halvaus.

Myös kurkkumätä on hyvin harvinainen Suomessa. Vuoden 1995 jälkeen Suomessa on todettu yhteensä vain 9 tapausta. Lähes kaikki tapaukset ovat olleet peräisin Venäjältä. Kurkkumätä aiheuttaa korkean kuumeen sekä sydän- ja hermosto-oireita.

Uutispalvelu Duodecim
(Clinical Infectious Diseases 2016;62:1111–1118)
http://cid.oxfordjournals.org/content/62/9/1111.abstract

Tulevaisuudessa migreenipotilaat voivat todennäköisesti vähentää migreenikohtauksiaan kerran kuussa otettavilla pistoksilla, osoittavat kaksi New England Journal of Medicinen julkaisemaa tutkimusta. Nämä pitkään odotetut estolääkkeet ovat vihdoin kehitystyönsä loppuvaiheissa, ja jos niiden teho ja turvallisuus varmistuvat lisätutkimuksissa, lääkkeet voivat tarkoittaa merkittävää parannusaskelta migreenin hoidossa.
Nyt tutkitut lääkkeet ovat biologisia vasta-aineita, jotka estävät tietyn migreenissä osallisena olevan kipuvälittäjäaineen (kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi eli CGRP) toimintaa. Lääkkeet annettiin ihon alle kerran kuussa ja vaikutuksia verrattiin lumevalmistetta saaneisiin verrokkiryhmiin.Tulosten perusteella lääkkeet toimivat sekä jaksoittaiseen että krooniseen migreeniin. Vaikutus hieman vaihteli riippuen lääkkeestä ja annoskoosta, mutta ne vähensivät migreenipäiviä selvästi enemmän kuin lumevalmiste. Noin 40–50 prosentilla potilaista pistokset vähensivät migreenipäivät puoleen entisestä, mitä voi pitää merkittävänä vaikutuksena. Lumeryhmissäkin 20–25 prosenttia koki samanlaisen parannuksen, mutta lääkkeet tehosivat siis noin kaksi kertaa useammalla.Havainnot ovat lupaavia, mutta ne pitää silti varmistaa lisätutkimuksissa. Vaikka pistokset olivat nyt turvallisia, vielä ei tiedetä onko näin myös vuosia kestävässä käytössä. On myös mahdollista, että vasta-ainehoitojen teho heikkenee ajan myötä. Biologiset lääkkeet ovat myös kalliita, joten niiden matka kaikkien migreenipotilaiden saataville on vielä pitkä.
Ensimmäisessä tutkimuksessa 955 jaksoittaista migreeniä sairastavaa potilasta sai erenumabi-nimistä lääkettä pistoksena 70 mg:n tai 140 mg:n annoksina kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Heitä verrattiin lumevalmistetta saaneisiin. Toisessa tutkimuksessa käytettiin fremanetsumabia. Tässä tutkimuksessa lääkeryhmäläiset saivat aluksi 675 mg:n pistoksen, ja sen jälkeen neljän viikon välein joko 225 mg:n pistoksen tai lumevalmistetta. Lisäksi osa potilaista sai pelkkää lumevalmistetta koko 12-viikkoisen tutkimuksen ajan. Tutkimukseen osallistui 1 130 kroonista migreeniä potevaa.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.Uutispalvelu Duodecim (NEJM 2017;377:2113–2122) http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1709038#t=abstract (NEJM 2017;377:2123–2132) http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1705848#t=abstract

(2017128) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Useita eri keinoja yhdistelevä kampanja on saanut HIV-tartuntojen määrän laskuun Ugandassa, vaikka maa on yksi HIV-epidemian pahimpia kärsijöitä. New England Journal of Medicinen julkaisemat tutkimustulokset osoittavat HIV-epidemian olevan todennäköisesti voitettavissa nykyisin tiedossa olevilla keinoilla, jos niitä vain päästään tehokkaasti käyttämään.Ugandassa vuodesta 2000 saakka toteutetussa, pääosin Yhdysvaltojen rahoittamassa projektissa HIV-tartuntoja on lähdetty torjumaan yhdistämällä monia eri toimia, joiden tiedetään vähentävän tartuntoja. Näitä ovat miesten vapaaehtoinen ympärileikkaus, antiretroviraaliset lääkkeet, kondomien jakaminen ja seksuaalivalistus.Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin 34 000 aikuisen seurantatietoja, jotka kerättiin projektia ennen sekä koko sen toiminnan ajalta vuosina 1989–2016.Tulosten perusteella antiretroviraalisten lääkkeiden saatavuus ja käyttö yleistyivät huomattavasti seurannan aikana. Vuonna 2006 niitä käytti 15 prosenttia tartunnan saaneista, mutta vuonna 2016 lääkityksellä oli jo 69 prosenttia. Miesten ympärileikkaukset nekin yleistyivät 15 prosentista 59 prosenttiin, mikä on erityisen tervetullutta, sillä kondomien käyttö ei yleistynyt, mutta ympärileikkaus pienentää miesten riskiä saada HIV-tartunta. Tartunnan jo saaneista entistä useampien veressä HI-virusten määrä laski lääkitysten ansiosta lähelle nollaa, mikä tarkoittaa lähes olematonta riskiä tartuttaa muita. Vuonna 2009 tällaisia tapauksia oli 42 prosenttia osallistujista, mutta vuonna 2016 jo 75 prosenttia. Yhdessä kaikki käytetyt keinot ovat vähentäneet miesten uusia tartuntoja 50 prosentilla ja naisten 30 prosentilla. Miehillä teho johtuu pitkälti ympärileikkauksista ja naisilla HIV-lääkityksistä, mutta naisten lääkitykset ovat todennäköisesti vähentäneet myös miesten tartuntoja.Uutispalvelu Duodecim (New England Journal of Medicine 2017;DOI:10.1056/NEJMoa1702150)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1702150#t=abstract

(2017127) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.