Eteisvärinä-rytmihäiriö on tunnettu aivohalvausten aiheuttaja, mutta kaikki eteisvärinätyypit eivät välttämättä ole yhtä suuria aivohalvausriskejä. Tuoreen tutkimuksen perusteella kohtauksittainen eteisvärinätyyppi näyttäisi tässä suhteessa vähemmän vaaralliselta kuin eteisvärinän jatkuva ja pysyvä muoto.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 1 600 kohtauksittaista eteisvärinää ja 1 700 jatkuvaa tai pysyvää eteisvärinää sairastavan japanilaispotilaan rekisteritietoihin. Potilaita seurattiin keskimäärin runsaan kahden vuoden ajan.

Rekisteritiedot osoittivat kohtauksittaista eteisvärinätyyppiä potevien aivohalvaus- ja veritulppariskin noin puolet pienemmäksi kuin jatkuvaa tai pysyvää eteisvärinää potevien. Tämä havaittiin riippumatta siitä oliko potilas veren hyytymistä hillitsevällä lääkityksellä. Kohtauksittaista eteisvärinää potevien pienempi aivohalvausriski näkyi myös monimuuttuja-analyysissa.

Japanilaisten tulokset voivat auttaa lääkäreitä päättämään kannattaako eteisvärinäpotilaalla aloittaa hyytymisenestolääkitys. Lääkitys pienentää aivohalvausten vaaraa, mutta niihin liittyy myös riskejä ja haittavaikutuksia.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Aivohalvausriskin lisäksi eteisvärinä aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2015;46:3354–3361)
http://stroke.ahajournals.org/content/46/12/3354.abstract