Lihavuus lyhentää elinikää, mutta joidenkin tutkimusten mukaan lievä ylipaino ei olisi kummoinen terveysongelma. Tuoreen selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että myös vähäinen ylipaino näkyy kuolleisuudessa.

British Medical Journalin julkaisemat tulokset perustuvat massiiviseen 230 tutkimuksen, yli 30 miljoonan potilaan ja lähes 4 miljoonan kuolemantapauksen analyysiin.

Tulosten perusteella riski kuolla tutkimusten seurantojen aikana suureni tasaisesti painoindeksin suurentuessa. Pienin riski oli potilailla, joiden painoindeksi oli 23–24. Tämä koski ikänsä savuttomina pysytelleitä. Kaikin puolin terveiden ja savuttomien kuolleisuus oli alhaisimmillaan painoindeksin ollessa 20–23.

Normaalipainoisuudesta puhutaan, kun painoindeksi on välillä 18,5–25. Noin 160-senttimetrisille se tarkoittaa 52–64 kiloa, 170-senttimetrisille 58–72 kiloa ja noin 180-senttimetrisille 65–81 kiloa.

Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä hiljattain julkaistussa meta-analyysitutkimuksessa liikakilojen kuolleisuusvaikutukset ilmaantuivat vasta painoindeksin ylitettyä 35, mikä tarkoittaa vaikeaa lihavuutta. Sitä lievempään lihavuuteen liittyi jopa suotuisia vaikutuksia. Nyt julkaistut tulokset ovat kuitenkin uskottavampia, sillä ne perustuvat suurempaan ja kattavampaan aineistoon, ja mikä tärkeintä, niissä huomioitiin tupakoinnin vaikutukset.

Lihavuus ja liikakilot lyhentävät elinikää todennäköisesti monien eri sairauksien välityksellä. Lihavuus altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle, aivoverenkiertohäiriöille ja ainakin kymmenelle eri syövälle.

Suomalaisista 20–54-vuotiaista noin viidennes on lihavia eli heidän painoindeksinsä on vähintään 30. Painoindeksinsä voi laskea Internetissä monilla eri laskureilla.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;353:i2156)
http://www.bmj.com/content/353/bmj.i2156

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.