Masennus voi altistaa iäkkäät potilaat dementialle, mutta tuoreen hollantilaistutkimuksen perusteella riski ei välttämättä koske kaikkia masennusta potevia. Tutkimuksessa yhteys havaittiin vain potilailla, joiden masennusoireet pahenivat seurannan aikana.

Hollantilaisten havainto on kiintoisa, sillä yleensä tutkimuksissa masennus määritellään vain kerran, jolloin mahdolliset oireiden muutokset eivät tule esiin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa potilaiden masennusoireita ja dementiaa selviteltiin kuitenkin kolmesti kymmenvuotisen seurannan aikana. Tutkimukseen osallistui 3 300 keskimäärin 75-vuotiasta miestä ja naista.

Seurannan aikana osalla potilaista masennusoireet pysyivät vähäisinä, osalla ne vähentyivät, osalla uusiutuivat ja osalla pysyivät korkeina koko tutkimuksen ajan. Kuitenkin ainoa ryhmä, jolla havaittiin suurentunut dementiariski, oli potilaat, joiden masennusoireet lisääntyivät tasaisesti seurannan aikana. Heidän riskinsä sairastua dementiaan oli noin 40 prosenttia suurempi kuin osallistujien, joiden masennusoireet pysyivät vähäisinä.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat vahvasti siihen, että kaikki masennus ei automaattisesti suurenna riskiä sairastua dementiaan. Tutkijat pitävät myös mahdollisena, että lisääntyvät masennusoireet voivat olla kehittymässä olevan dementian ensioireita.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Psychiatry 2016;7:628–635)
http://dx.doi.org/10.1016/S2215-0366(16)00097-3

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.