Kaksosten riski sairastua syöpään on suurentunut, jos heidän sisaruksensa on sairastunut johonkin syöpään aiemmin. Suureen aineistoon perustuva havainto lisää tietoa 20 syöpätyypin periytyvyydestä.

Tutkimuksessa käytettiin Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin kaksosrekistereitä, joista saatiin tiedot 200 000 kaksosesta 32 vuoden ajalta. Tänä aikana 24 000 osallistujaa sairastui syöpään.

Riski sairastua syöpään oli selvästi suurentunut identtisillä kaksosilla, joiden identtinen sisarus oli sairastunut syöpään. Heistä 46 prosenttia sairastui syöpään, kun muista kaksosista sairastui 32 prosenttia. Kaksossisaruksen syöpä suurensi myös ei-identtisten kaksosten sairastumisriskiä, mutta vaikutus ei ollut läheskään yhtä suuri kuin identtisillä kaksosilla.

Kaksosten syöpäriski koski 20 eri syöpätyyppiä, mutta erityisesti melanoomaa ja muita ihosyöpiä, munuaissyöpää, eturauhas-, munasarja- ja rintasyöpää sekä kohdunrungon syöpää.

Syöpäriski ei rajoittunut vain samaan syöpätyyppiin, johon kaksossisarus oli sairastunut, vaan syöpä suurensi kaksossisaruksen riskiä sairastua mihin tahansa syöpään. Vain kolmannes kaksospareista sairastui samaan syöpään, tutkijat havaitsivat.

Tulokset lisäävät tietoa monien syöpien periytyvyydestä ja auttavat lääkäreitä neuvomaan ja hoitamaan kaksospotilaita. Tutkijat myös korostavat, että vaikka moni syöpä voi periytyä, sairastumisriskiin vaikuttaa aina myös lukuisat ympäristö- ja elintapatekijät. Tämän vuoksi myös korkean periytyvyyden syöpiä voidaan ehkäistä.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2016;315:68–76)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26746459

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.