Kananmunan päivässä tai muita kolesterolipitoisia ruokia syövät eivät sairastu sydänkohtauksiin yhtään tavallista todennäköisemmin. Riskiä ei havaita edes kolesterolin haitoille geneettisesti alttiilla, tuore suomalaistutkimus osoittaa.

Ravinnon kolesterolin ajateltiin ennen nostavan veren kolesterolipitoisuuksia ja sitä kautta myös lisäävän sydänoireita, mutta tutkimustiedon lisääntyessä vaikutus on osoittautunut korkeintaan vähäiseksi. Hieman epäselvemmäksi on jäänyt ravinnon kolesterolin vaikutukset henkilöihin, joilla perimän takia ruoan kolesterolilla on suurempi vaikutus veren kolesteroliin. Näitä perinnöllisesti alttiita APOE4-geenityyppiä kantavia on poikkeuksellisen paljon suomalaisissa.

Nyt julkaistut Itä-Suomen yliopiston tulokset perustuvat runsaan tuhannen 42–60-vuotiaan kuopiolaismiehen 21-vuotiseen seurantaan. Seurannan aikana 230 miestä sairastui sydäninfarktiin. APOE4-tyyppi oli kolmanneksella miehistä.

Aineiston perusteella ravinnosta saatavalla kolesterolilla ei ollut vaikutusta siihen ketkä miehistä saivat sydäninfarktin. Yhteyttä ei havaittu edes miehillä, joilla oli APOE4-tyyppi. Yhteyksiä ei havaittu myöskään miehillä, jotka söivät kananmunan joka päivä.

Yhdessä aikaisempien tutkimusten kanssa suomalaisten tulokset viittaavat siihen, ettei kananmunia ja muita kolesterolia paljon sisältäviä ruokia tarvitse välttää sydänoireiden pelossa. On kuitenkin mahdollista, että haittoja ilmaantuu, jos kolesterolin saanti on erittäin suurta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa American Journal of Clinical Nutriton -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutriton 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.122317)
http://dx.doi.org/10.3945/ajcn.115.122317

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.